EPP-ryhmän kannanotto varautumisesta: Herätyshuuto Euroopalle

PPE-ryhmä on tyytyväinen komission esittämään Euroopan unionin valmiusstrategiaan ja korostaa, että EU:n sietokyvyn ja kriisivalmiuden parantamiseksi tarvitaan kiireellisesti konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia toimia. EU:n on kiireesti parannettava siviilivalmiutta koko hallituksen, koko yhteiskunnan ja kaikkien vaaratilanteiden lähestymistavan avulla, sillä se on olennainen osa turvallista Eurooppaa. Yhteisvastuullisuuden perusperiaatteena meidän on vahvistettava kriisinkestävyyttä, suojeltava kansalaisia ja varmistettava instituutioiden, markkinoiden ja keskeisten palvelujen jatkuvuus. Valmius muodostaa yhdessä puolustuksen ja turvallisuuden kanssa olennaisen kolmikannan, joka tukee unionin kykyä turvata jäsenvaltioidensa, saartensa ja syrjäisimpien alueidensa suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus sekä vahvistaa Euroopan strategista riippumattomuutta ja sen roolia geopoliittisena toimijana yhä haastavammassa maailmassa.

Ennakointi ja ennakointi

• Yhteinen riskinarviointi: Luodaan yhteinen näkemys ja ymmärrys Eurooppaan ja sen turvallisuuteen kohdistuvista olemassa olevista uhkista ja luodaan siten perusta vastuulliselle ja yhteiselle päätöksenteolle.
  
• Tehostettu tiedonvaihto: Vahvistetaan siviili- ja sotilasalojen välistä viestintää, johon osallistuu julkisia ja yksityisiä toimijoita kaikkialla EU:ssa. Tehostetaan tiedustelu- ja lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä kaikkialla EU:ssa ja parannetaan niiden välistä tietojenvaihtoa.
  
• Hätätilannepöytäkirjat: Luodaan ja varmistetaan kriisitoimintamenettelyjen yhteensopivuus EU:n toimielimissä, jäsenvaltioissa ja EU:n ja Naton puitteissa, myös säännöllisillä yhteisillä harjoituksilla ja simulaatioilla, joita ohjaa solidaarisuuden, keskinäisen luottamuksen ja kansallisen itsemääräämisoikeuden periaate ja jotka kattavat myös äärimmäiset sotilaalliset poikkeustilanteet. Varhaisvaroitusjärjestelmät: Investoidaan ennakkovaroitusinfrastruktuuriin ja -laitteisiin, kuten satelliittiseuranta- ja havaitsemisjärjestelmiin, jotta ne kattavat koko EU:n alueen ja rajat, myös syrjäisimmät alueet.

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kestävyys

• Parannetaan ilmastoon sopeutumista: Puututaan äärimmäisten sääilmiöiden ja luonnonkatastrofien kasvaviin vaikutuksiin kaikilla asiaankuuluvilla politiikoilla ja investoinneilla erityisesti haavoittuvilla alueilla, kuten saarilla, rannikkoyhteisöissä ja syrjäisimmillä alueilla.
  
• DSA:ntäysimääräinen täytäntöönpano: Varmistetaan turvallinen, helppokäyttöinen ja joustava verkkoympäristö keskittymällä järjestelmäriskien arviointiin ja lieventämiseen, kriisinhallintamekanismien kehittämiseen, disinformaation torjuntaan ja demokraattisten instituutioiden, myös vaalien, suojeluun.
  
• Digitaalinen kestävyys ja kyberturvallisuus: Suojataan EU:n kriittinen digitaalinen infrastruktuuri ja vähennetään riippuvuutta ulkomaisista palveluntarjoajista. Varmistetaan turvallinen ekosysteemi ja tuetaan eurooppalaisten teknologioiden laajamittaista kehittämistä kriittisillä aloilla, kuten pilvipalveluissa, tekoälyssä ja kvanttilaskennassa. Käynnistetään EU:n kyberturvallisuusreservijoukot, jotka koostuvat julkisen, yksityisen ja akateemisen sektorin asiantuntijoista ja tukevat jäsenvaltioita kriisitilanteissa.
  
• Teollisuuden häiriönsietokyky ja kilpailukyky: Varmistetaan riittävä tuotantokapasiteetti vahvistamalla kriittisten toimitusketjujen joustavuutta ja strategista riippumattomuutta koordinoidulla teollisuuspolitiikalla ja vähentämällä byrokratiaa. Parannetaan keskeisten komponenttien (esim. puolijohteet, lääkinnälliset tarvikkeet, harvinaiset maametallit) varastointia EU:n tasolla ja nopeutetaan lupien myöntämistä ja investointeja puhtaan teknologian valmistusklustereihin.
  
• Avaruuden sietokyky: Varmistetaan häiriönsietokykyä, yhteenkytkettävyyttä ja turvallisuutta koskevan satelliitti-infrastruktuurin (IRIS2) ja maanhavainnoinnin nopea toteuttaminen erityisesti Copernicus-ohjelman avulla ja tukemalla eurooppalaista SpaceRISE-teollisuuskonsortiota. Laajennetaan avaruuspohjaista infrastruktuuria, erityisesti satelliitteja, ja investoidaan Euroopan unionin avaruusohjelman virastoon.

Väestön valmius

• Arkipäivän valmius- ja sietokykyvalmennus: Edistetään kansalaisten perustaitoja, kuten kotivalmiutta, ensiapua ja evakuointisuunnittelua. Edistetään varautumisen kulttuuria jokapäiväisessä elämässä.
  
• Tehokas viestintästrategia: Kehitetään tehokas viestintästrategia, jolla lisätään yleistä riskitietoisuutta, torjutaan hybridiuhkia ja edistetään tukea varautumiselle kaikkialla EU:n yhteiskunnassa sekä kriisinkestävää viestintäinfrastruktuuria.
  
• Yhteisön rakentaminen ja vapaaehtoistyö: Vahvistetaan pelastuspalvelua ja pelastuspalveluja tukemalla henkilöstöä, yhteisellä koulutuksella ja harjoituksilla sekä yhteisöllisellä valmiudella. Otetaan kansalaisyhteiskunta mukaan suunnitteluun ja kartoitetaan sen valmiuksia. Edistetään vapaaehtoistyön kulttuuria (esim. palomiehet, pelastuspalvelu, sotilaalliset reservijoukot) muun muassa poistamalla hallinnollisia esteitä ja kannustamalla kansalaisia sitoutumaan esimerkiksi työaikadirektiivin avulla.

Siviili- ja sotilasyhteistyö

• Siviili- ja sotilasviranomaisten yhteistyön lisääminen : Mahdollistetaan nopeampi reagointi kriiseihin, resurssien tehokkaampi käyttö sekä parempi koordinointi ja yhteentoimivuus, mukaan lukien säännölliset harjoitukset.
  
• "Sotilaallinen Schengen": Lisätään asevoimien liikkuvuutta parantamalla EU:n ja Naton välistä koordinointia liikenteen ja logistiikan alalla keskittymällä infrastruktuuriin, yhdenmukaistettuihin sääntöihin ja rajat ylittävään yhteistyöhön. Tuetaan PESCO-ohjelmaa ja komission tulevaa sotilaallista liikkuvuutta koskevaa suunnitelmaa.
  
• Lisätään siviili- ja sotilaspuolustusrahoitusta: Tuetaan yhteisten infrastruktuurien rakentamista, kaksikäyttötuotteiden hankintoja (esim. CBRN-suojaus), yhteistä T&K-toimintaa, kriittisten resurssien strategisia reservejä ja kriittisten infrastruktuurien tehostettua suojelua.

Kriisinhallinta

• Vahvistetaan humanitaarisen avun pääosastoa: Varmistetaan valmiudet hankkia lääkinnällisiä vastatoimia epidemioiden, CBRN-uhkien ja bioterrorismin torjumiseksi ja ylläpidetään EU:n strategista vastatoimivarastoa. Varmistetaan riittävät resurssit PO HERAlle, myös nopeiden hätäapumaksujen suorittamiseksi. Odottaa, että tulevat varastoja ja lääkinnällisiä vastatoimia koskevat strategiat edistävät EU:n sietokykyä ja valmiutta.
  
• Ensivasteet: Parempi yhteistyö henkilöstön, laitteiden ja muiden resurssien osalta unionin pelastuspalvelumekanismin pohjalta.
  
• Vahvistetaan ECDC:tä: Resurssit ja valmiudet koordinoida EU:n tason kriisinhallintaa ja nopeaa reagointia terveyskriiseihin ja rajat ylittäviin terveysuhkiin.
  
• Hankitaan raskasta kalustoa rescEU:n kautta: Laajennetaan EU:n katastrofivalmiuksia ja -varastoja kotimaisten ja rajat ylittävien hätäjakeluprotokollien avulla. Varmistetaan rescEU:n voimavarojen alueellinen jakelukyky ja nopea reagointi samanaikaisiin kriiseihin.
  
• IMERA:n täytäntöönpano: Parannetaan kriittisten toimitusketjujen häiriöiden hallintaa ja varmistetaan tavaroiden, palvelujen ja ihmisten liikkuminen hätätilanteissa.
  
• Joukkohoito ja väestön tukeminen: Varmistetaan koordinoitu pääsy hätäsuojiin, elintarvikkeisiin, veteen, lääketieteelliseen hoitoon sekä perheiden jäljittämiseen ja tukemiseen. Vahvistetaan EU:n tason valmiuksia auttaa siirtymään joutunutta tai pahoin kärsivää väestöä muun muassa käyttämällä vankkoja kanavia ihmisten varoittamiseksi ja tiedottamiseksi kriisitilanteissa.
  
• Lääkinnällinen valmius: Parannetaan Euroopan riippumattomuutta lääkkeiden, kriittisten lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden alalla turvaamalla tuotanto ja toimitukset, vähentämällä riippuvuutta ulkopuolisista toimittajista, puuttumalla toistuviin pulmiin ja rakentamalla joustava, innovatiivinen terveydenhuoltoala, joka on valmis tuleviin kriiseihin ja joka pystyy varmistamaan, että raja-alueilla ja saarilla on riittävät mahdollisuudet saada terveyspalveluja.

Energiaturvallisuus

• Energiaunionin yhdentymisen edistäminen: Tuetaan ja nopeutetaan jäsenvaltioiden välisten energiayhteyksien kehittämistä tehokkaiden ja yhtenäisten energiamarkkinoiden luomiseksi, mikä mahdollistaa vakaamman energiaverkon ja energiavarojen turvallisen jakelun sekä vähentää riippuvuutta ulkoisista kumppaneista.
  
• Varmistetaan ja suojataan kriittiset energia- ja viestintäinfrastruktuurit varmistamalla EU:hun perustuva valvonta ja häiriönsietokyky, mukaan lukien EU:n korjausvalmiudet, vähentämällä riippuvuutta EU:n ulkopuolisista palveluntarjoajista ja suojelemalla keskeisiä omaisuuseriä, mukaan lukien strategiset merenalaiset kaapelit.
  
• Nopeutetaan strategisia kaasu- ja sähköverkkojen yhteenliittämishankkeita, jotta voidaan lopettaa jäsenvaltioiden syrjäisten, syrjäisimpien ja saarialueiden energiaeristäminen.
  
• Vakaan peruskuormitussähkön varmistaminen: Kiinteä, siirtokelpoinen sähköntuotanto, ydinvoima mukaan luettuna, sekä varastointi, joustavuus ja järjestelmäpalvelut ovat jatkossakin tärkeässä asemassa Euroopan energiavarmuuden kannalta, sillä niillä varmistetaan vakaa ja luotettava energiantuotanto sekä teollisuudelle että kuluttajille.

Elintarviketurva ja itsemääräämisoikeus

• Elintarvikkeiden toimitusvarmuus: Virtaviivaistetaan elintarviketurvaa maatalous-, ilmasto- ja ympäristölainsäädännössä ja -politiikassa, muun muassa tekemällä strategisia investointeja EU:n lannoitetuotantoon, tukemalla valkuaiskasvien kotimaista viljelyä ja monipuolistamalla eläinten rehun lähteitä. Otetaan elintarvikemarkkinat ja -varastot mukaan laajempiin valmiusstrategioihin koko elintarvikeketjussa.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö

• Joustavat julkiset hankinnat: Mukautetaan hankintasääntöjä, jotta kriisiaikana voidaan varmistaa kriittisten tarvikkeiden ja palvelujen nopea, jatkuva ja tehokas tarjonta.

Kestävyys ulkoisten kumppanuuksien avulla

• Edistetään keskinäistä sietokykyä kolmansien maiden kanssa. Yhteistyö kriisien ennakoimiseksi, niihin varautumiseksi, niiden ehkäisemiseksi ja niihin reagoimiseksi, jotta voidaan pienentää EU:n rajojen ulkopuolella ilmenevien kriisien heijastusvaikutusten riskiä EU:ssa ja tukea kumppaneita. Ukrainan viimeaikaisten sotilaallisten ja pelastuspalvelualan kokemusten ja asiantuntemuksen sisällyttäminen EU:n valmiustoimenpiteisiin.
  
• Sisällytetään EU:n tason valmius ja sietokyky yhteistyöhön Naton, ja kanssa jäsennellyn vuoropuhelun, käytäntöjen vaihdon ja koordinoinnin avulla.

Kriisivalmiusbudjetti

• Mukautetaan EU:n talousarviota edistymällä omien uusien resurssien käyttöönotossa ja mahdollistamalla kohdennettu yhteinen lainanotto, jotta varmistetaan resurssien joustavuus ja saatavuus hätätilanteissa.