Innovaatio on avaintekijä työpaikkojen turvaamisessa ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa

”Meidän on varmistettava, että teollisuuden työpaikkojen ja kilpailukyvyn turvaaminen sekä ilmastotavoitteidemme saavuttaminen eivät enää ole ristiriidassa keskenään”, varoitti Euroopan parlamentin jäsen Peter Liese, EPP-ryhmän ilmastopolitiikan tiedottaja ja Euroopan parlamentin pääneuvottelija EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) uudistamisesta, esitellessään tänään mietintöluonnoksensa.

”Meidän on tehtävä kaikkemme varmistaaksemme, että sähkön hinnat laskevat. Avain tähän on investoiminen innovaatioihin. Niillä EU-mailla, jotka tuottavat sähkönsä pääasiassa ilmastoneutraaleista kotimaisista energialähteistä – kuten Portugali, Ruotsi ja Suomi – on suhteellisen alhaiset sähkökustannukset verrattuna Saksaan ja Italiaan, jotka ovat vahvasti riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Siksi päästökauppajärjestelmän on tarjottava aiempaa vahvempia kannustimia investoida kotimaiseen puhtaaseen energiaan. Tämä koskee ennen kaikkea jäsenvaltioiden tuloja. Rahoitusministerit ympäri Eurooppaa ovat toistuvasti aiheuttaneet sekaannusta kirjanpitotemppuillaan. Esittelijänä esitän ehdotuksen, joka vahvistaa entisestään komission järkevää lähestymistapaa tällä alalla.”

Liese vaatii mietintöluonnoksessaan, että ETS-tuloista ei sijoitettaisi uudelleen ETS1-aloille vain 50 prosenttia, kuten komissio on ehdottanut, vaan peräti 75 prosenttia. Lisäksi hän ehdottaa osakiintiötä energiaintensiivisille teollisuudenaloille, joilla on riski toiminnan siirtämisestä ja siten hiilivuodosta. 

”On myös tärkeää lisätä ilmaisten päästöoikeuksien määrää. Komissio ehdottaa niiden lisäämistä 47 prosenttia nykyiseen järjestelmään verrattuna. Vaadin vielä suurempaa lisäystä, erityisesti vuoteen 2030 ulottuvalle ajanjaksolle. Vastineeksi on kuitenkin oikeutettua vaatia yrityksiä tekemään investointeja. Ehdotan asteittaista käynnistämistä. Vuonna 2031 investointivaatimus tulisi soveltaa vain siihen osaan ilmaisia päästöoikeuksia, joka on uutta nykyiseen järjestelmään verrattuna. Vuosien mittaan vaatimus kuitenkin kasvaa, ja sen tulisi olla vuoteen 2040 mennessä tiukempi kuin mitä komissio on ehdottanut. Suoraan sanottuna: kuka tahansa, joka ei ole vielä vuoteen 2040 mennessä aloittanut hiilestä irtautumista koskevaa hanketta, ei voi enää saada tukea ilmaisten päästöoikeuksien muodossa”, Liese totesi.

Mietinnössä tuetaan yleisesti komission lähestymistapaa, mutta sitä muokataan erityisesti päästöoikeuksien kokonaisvähennyksen osalta – toisin sanoen vähennyspolun osalta, joka on ratkaisevan tärkeä ilmastonsuojelun kannalta. ”Nykyinen järjestelmä on suunnattu vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseen, koska nostimme tavoitteitamme rajusti vuosikymmenen puolivälissä (Green Deal -sopimuksen vuoksi), joten vähennyspolku on tällä hetkellä erityisen jyrkkä. Kukaan ei voi vakavasti väittää, että olisi realistista, että kaikki päästökauppajärjestelmän sektorit, mukaan lukien ilmailuala, olisivat päästöttömiä vuoteen 2039 mennessä. Tällä hetkellä ei ole mahdollista edes kompensoida päästöjä poistamalla hiilidioksidia ilmakehästä. Nykyinen järjestelmä on epärealistinen. Vähentämispolun mukauttaminen on täysin EU:n vuoden 2040 tavoitteen ja ilmastoneutraalisuustavoitteiden mukaista”, Liese totesi.

EPP-ryhmä vaatii, ettei uudistus saa asettaa jo investoimiseen ryhtyneitä yrityksiä epäedulliseen asemaan. ”Komission ehdotus tukee niin sanottuja ’edelläkävijöitä’. Ne voivat esimerkiksi saada ilmaisia päästöoikeuksia vuoteen 2040 asti, vaikka ne eivät enää aiheuttaisikaan lainkaan päästöjä. Ehdotan kuitenkin lisämuutoksia, kuten sen varmistamista, että kunkin sektorin 10 prosenttia parhaiten suoriutuvista yrityksistä saa paitsi tarvitsemansa ilmaiset päästöoikeudet, myös niitä enemmän, ja että painopiste on entistä vahvemmin niin sanotuissa yritysten kanssa tehtävissä ilmastosopimuksissa (Carbon Conference for Difference)”, Liese lisäsi.

Kaikkia poliittisia ryhmiä kehotetaan toimimaan rakentavasti, jotta ETS-uudistuksesta saataisiin aikaan kokonaisvaltainen poliittinen sopimus helmikuuhun 2027 mennessä.