ETS-uudistus voi turvata työpaikkoja ja auttaa saavuttamaan ilmastotavoitteet

"Tänään on hyvä päivä ilmastonsuojelun ja teollisuutemme kilpailukyvyn kannalta. Ennen kaikkea se on hyvä päivä työpaikoille", sanoi Euroopan parlamentin jäsen Peter Liese, joka toimii Euroopan parlamentin pääneuvottelijana EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) tulevassa uudistuksessa. 

Euroopan komissio on tänään ehdottanut muutoksia päästökauppajärjestelmään, joilla lineaarista vähennyskerrointa alennetaan nykyisestä 4,4 prosentista 3,7 prosenttiin vuodesta 2031 alkaen. Vuodesta 2036 lähtien sitä alennettaisiin edelleen 1,7 prosenttiin. 

”Nyt on selvää, että päästökauppa, maailman tärkein ilmastonsuojeluväline, on tullut jäädäkseen. Komissio myöntää, ettei ole järkevää vaatia energiaintensiivisiltä teollisuudenaloilta tai ilmailualalta nollapäästöjä jo vuonna 2039. Nämä muutokset ovat täysin sopusoinnussa EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteen ja vuoteen 2050 mennessä saavutettavan ilmastoneutraaliuden tavoitteen kanssa”, Liese korosti.

Uudistuksen keskeinen osa on ilmaisten päästöoikeuksien määrän lisääminen. Hiilipäästöjen rajatarkistusmekanismin (CBAM) mukainen ilmaisten päästöoikeuksien asteittainen poistaminen siirretään vuodesta 2034 vuoteen 2038. Vastineeksi vuodesta 2031 lähtien sovelletaan tiukempia ehtoja: yritysten on toimitettava investointisuunnitelmat, ja osa päästöoikeuksista jaetaan vasta, kun ilmastoystävällisten laitosten rakentaminen alkaa.

”Haluamme antaa teollisuudelle lisää aikaa, mutta tänä aikana sen ei pidä jäädä odottamaan kädet ristissä, vaan sen on valmisteltava konkreettisia investointeja. Ilmastonsuojelu, joka johtaa työttömyyteen, ei ole maailmanlaajuinen esikuva. Tavoitteenamme on investoinnit EU:n sisällä, ja tämä ehdotus saavuttaa sen huomattavasti tehokkaammin”, Liese korosti.

”Hiilestä irtautumisen edelläkävijöitä ei saa rangaista”, sanoi Liese. Komission ehdotuksen mukaan 10 prosenttia vähiten päästöjä tuottavista yrityksistä vapautettaisiin ehdollisuussäännöistä, ja päästöttömät yritykset voisivat pysyä päästökauppajärjestelmässä vuoteen 2040 asti vuoden 2030 sijaan rahoittaakseen investointejaan ilmaisten päästöoikeuksien avulla.

Sekä neuvoston että parlamentin on saatava kannansa valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä, jotta kolmikantaneuvottelut voidaan aloittaa tammikuussa. ”Tämä aikataulu on erittäin kunnianhimoinen, mutta välttämätön. Mitä pikemmin saamme selvyyden asiaan, sitä parempi”, sanoi Liese.