Järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjuntaa koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma

Järjestäytynyt rikollisuus, korruptio ja rahanpesu ovat nyt maailmanlaajuisia ilmiöitä, joihin on vastattava samassa mittakaavassa. EU:n on vastattava näihin haasteisiin asianmukaisilla välineillä, jotka perustuvat jäsenvaltioiden kehittyneimpään lainsäädäntöön.

Siksi maaliskuussa 2012 perustettiin parlamentin erityisvaliokunta, jonka tehtävänä on tutkia ja analysoida rikollista toimintaa ja laatia kattava ja jäsennelty suunnitelma sen torjumiseksi EU:n tasolla.

Järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevän erityisvaliokunnan määräaikainen toimikausi oli puolitoista vuotta, ja se laati toimeksiantonsa mukaisesti väliraportin, josta äänestettiin viime kesäkuussa, ja nyt loppuraportin, joka käsittelee jäljempänä yksityiskohtaisesti esitettyjä aihealueita.

Kansainvälisen asiantuntemuksen kerääminen järjestäytyneen rikollisuuden analysoimiseksi ja lainsäädäntötoimien kehittämiseksi.

Toimikauden aikana järjestettiin 15 kuulemistilaisuutta ja 24 kokousta, joihin osallistuivat Euroopan komission jäsenet Cecilia Malmström, Algirdas Šemeta, Viviane Reding ja Michel Barnier sekä muita EU:n toimielinten ja virastojen edustajia, kansainvälisten järjestöjen, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien, Maailmanpankin ja Euroopan neuvoston kansainvälisiä asiantuntijoita, kansallisia viranomaisia ja poliisiviranomaisia sekä tutkijoita ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.

Lisäksi useat komitean valtuuskunnat vierailivat Belgradissa, Milanossa, Palermossa, Roomassa, Haagissa ja Washingtonissa ja kuulivat lähes 150 viranomaista ja asiantuntijaa, jotka osallistuvat eri tavoin rikollisen toiminnan, myös kansainvälisen rikollisuuden, torjuntaan. Päätavoitteena oli tarkastaa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa tehokkaasti käytettyjä lainsäädäntövälineitä kansallisella tasolla.

Järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua käsittelevä erityiskomitea (CRIM-komitea) on nyt saanut työnsä päätökseen ja antoi lopulliset suosituksensa tiistaina 17. syyskuuta.

Eurooppalainen toimintasuunnitelma vuosiksi 2014-2019

Järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevän erityisvaliokunnan pysyvänä esittelijänä toimii EPP-ryhmän italialainen europarlamentaarikko Salvatore Iacolino, joka on kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan varapuheenjohtaja. Hän oli näin ollen vastuussa suositusten laatimisesta mietintöön, jonka tarkoituksena on toimia oppaana järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan lainsäädännön kehittämisessä sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla.

Loppuraportissaan Iacolino kehotti panemaan täytäntöön eurooppalaisen toimintasuunnitelman vuosiksi 2014-2019 järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun kitkemiseksi. Etenemissuunnitelma sisältää joitakin myönteisiä painopisteitä, kuten:

• Rikollisten tekojen määrittely, mukaan lukien osallistuminen mafiatyyppisiin järjestöihin ja itsepesu (kun esirikoksen tekijä peittelee esirikoksella saamiensa tulojen laittoman alkuperän);
• pankkisalaisuuden poistaminen;
• veroparatiisien poistaminen;
• edistetään rikollisten varojen takavarikointia ja menetetyksi tuomitsemista;
• urheilukeinottelun kriminalisointi;
• asianmukaisten rangaistusten käyttöönotto tietoverkkorikollisuudesta;
• ihmiskaupan ja pakkotyön kitkeminen erityisesti silloin, kun ne koskevat alaikäisiä ja naisia;
• mahdollisimman yhtenäisen, tasapuolisen ja homogeenisen yritysverotuksen käyttöönotto Euroopan laajuisesti;
• tehostetaan ympäristörikosten ja huumekaupan torjuntaa;
• oikeudellisten toimenpiteiden nopean vastavuoroisen tunnustamisen varmistaminen;
• Euroopan syyttäjänviraston perustaminen ja käynnistäminen;
• tunnustetaan tutkivan journalismin tärkeä rooli vakavien rikosten tunnistamisessa.

Miten järjestäytynyttä rikollisuutta voidaan torjua

Järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi toteutettavista toimenpiteistä korostettiin väli- ja loppuraportissa:

• mafiatyyppisiin järjestöihin osallistumisen muuttaminen rikokseksi kaikissa EU:n jäsenvaltioissa;
• kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistaminen;
• edistetään rikollisten varojen takavarikointia ja menetetyksi tuomitsemista sekä niiden uudelleenkäyttöä sosiaalisiin tarkoituksiin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti;
• säännökset, joiden mukaan järjestäytyneestä rikollisuudesta, lahjonnasta tai rahanpesusta lainvoimaisella tuomiolla tuomitut taloudelliset toimijat suljetaan julkisten hankintamenettelyjen ulkopuolelle kaikkialla Euroopan unionissa;
• Euroopan syyttäjänviraston perustaminen ja toiminnan käynnistäminen tarvittavin henkilöstö- ja rahoitusresurssein.
• tuki eurooppalaisille virastoille, kuten Europolille ja Eurojustille, sekä yhteisille tutkintaryhmille (jotka on perustettu suorittamaan rikostutkintaa yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa huumausaine- ja ihmiskaupan sekä terrorismin alalla) ja varojen takaisinperintätoimistoille (jäsenvaltioiden viranomaiset, jotka vastaavat rikoksen tuottaman hyödyn takaisinperinnästä).

Mitä seuraavaksi? EU:n laajuisen oikeudellisen kehyksentäytäntöönpano

Salvatore Iacolinon mukaan järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevän erityiskomitean työ on vasta alkua, ja se on tarjonnut tilaisuuden nostaa asia esiin Euroopan tasolla.

Nyt tarvitaan johdonmukainen oikeudellinen kehys Euroopan tasolla, ja lisäksi tarvitaan esimerkiksi seuraavia toimia:

• julkishallinnon avoimuusmekanismien vahvistaminen;
• yritysten itsesääntelyn edistäminen korruption alalla;
• äänten ostamista koskevien erityissääntöjen antaminen;
• yhteistyön vahvistaminen pankkijärjestelmän sekä eurooppalaisten virastojen ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.