EPP-ryhmän kannanotto aluepolitiikka 2.0:sta. - EU:n alueet, kaupungit ja maaseutualueet EPP:n valokeilassa.

PPE-ryhmä uskoo, että koheesiopoliittiset investoinnit kaikkialla EU:ssa ovat johtaneet vertaansa vailla oleviin myönteisiin vaikutuksiin alueilla, kaupungeissa, saarilla, maaseudulla, raja-alueilla, syrjäisillä alueilla ja syrjäisimmillä alueilla. Lukuisten paikallisten hankkeiden tulokset vahvistavat, että alueelliset ja paikalliset investoinnit ovat koheesiopolitiikan kautta välttämättömiä, ja ne korostavat niiden roolia ja näkyvyyttä monivuotisessa rahoituskehyksessä. Koheesiopolitiikan moniprioriteettinen pitkän aikavälin investointilähestymistapa yhdistettynä yhteiseen hallinnointiin on edistänyt EU:n painopisteitä, joita ovat pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) tukeminen, tutkimus ja innovointi, digitalisaatio, maaseudun kehittäminen, parempi kaupunki-infrastruktuuri, kestävä matkailu, liikenneinfrastruktuuri, kulttuuri ja koulutus, terveydenhuolto, sosiaalipolitiikka, rajatylittävät hankkeet ja yhteistyö, energiamurros, energiatehokkuus, ilmasto ja ympäristö.

PPE-ryhmä toteaa, että jäsenvaltioiden tekemät arvioinnit vuosien 2014-2020 koheesiopolitiikan investointien tuloksista osoittavat, että koheesiopolitiikalla saavutettiin yleisesti ottaen myönteisiä tuloksia niillä aloilla, joita se tuki. PPE-ryhmä korostaa, että koheesiopolitiikan investoinneilla on keskeinen rooli innovaatioekosysteemien edistämisessä ja joustavuuden lisäämisessä sekä nykyisten että tulevien kriisien, myös geopoliittisesta epävakaudesta ja ilmastohaasteista johtuvien kriisien, varalta ja että ne edistävät siten SEUT-sopimuksen 174 artiklan tavoitteen saavuttamista.

Kun otetaan huomioon, että ilman näitä investointeja BKT:n kasvu olisi ollut vähäisempää, koheesiopolitiikan olisi jatkettava kaikkien alueiden tukemista avustusten avulla. Vahvistettu ja vaikuttava koheesiopolitiikka on yhtä tärkeää myös vähemmän kehittyneille alueille, saarille, syrjäisimmille alueille, kehityksessä jälkeen jääneille alueille ja alueille, jotka ovat joutuneet kehitysloukkuun läntisissä ja eteläisissä jäsenvaltioissa. Tätä varten on tarpeen tarjota riittävästi resursseja ja taitotietoa saarille ja Euroopan unionin syrjäisimmille alueille, jotta ne saisivat paremmin rahoitusta.

Paikallisten ja alueellisten edustajien ryhmänä PPE korostaa erityisesti koheesiopolitiikan roolia rajat ylittävän Euroopan alueellisen yhteistyön tukemisessa - joka on politiikan keskeinen tavoite, jolla on erillinen oikeusperusta - muun muassa tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin sekä ympäristön aloilla. Makroaluestrategioiden käyttöönotolla rajat ylittävän yhteistyön integroituna kehyksenä on saavutettu merkittäviä tuloksia. Niitä on kuitenkin edelleen vahvistettava, jotta niistä tulisi Eurooppa-hankkeen olennainen osa ja jotta ne voisivat kehittää koko potentiaalinsa. Niiden puitteissa on varmistettava rajatylittävän yhteistyön yksinkertaistaminen entisestään sekä infrastruktuurin ja palvelujen yhteentoimivuus, jotta ihmisten, palvelujen, tavaroiden ja pääoman liikkuminen olisi helpompaa. PPE-ryhmä tukee rajat ylittävien hallinnollisten esteiden poistamista edistämällä ja toteuttamalla BridgeforEU:n kaltaisia ratkaisuja sekä julkisten palvelujen parempaa saatavuutta raja-alueilla paremman rajat ylittävän yhteistyön ansiosta.

On olennaisen tärkeää korostaa Interregin menestystarinaa, jonka olisi pysyttävä erillisenä koheesiopolitiikan välineenä ja säilytettävä sen nykyiset osatekijät. On tärkeää varmistaa, että Interreg-ohjelman rahoitus on vakaata vähintään nykyisellä tasolla ja että tulevat varojen jakoperusteet ovat avoimia, puolueettomia ja perustuvat luotettaviin tietoihin.

Tulevaisuuden koheesiopolitiikka: vahvempi, parempi ja nopeampi

PPE-ryhmä vaatii, että aluepolitiikan seuraavan sukupolven on pysyttävä vahvana ja kunnianhimoisena ja että on tärkeää säilyttää vahva ja riittävästi rahoitettu koheesiopolitiikka. Se vahvistaa, että koheesiopolitiikan on pysyttävä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä erillisenä ja selkeästi yksilöitävissä olevana pilarina, jolle on osoitettava omat resurssit ja hallinto, jotta voidaan edelleen menestyksekkäästi puuttua alueellisiin eroihin ja tukea pitkän aikavälin investointeja vähemmän kehittyneille alueille. Toteutusmallin olisi perustuttava jaettuun hallinnointiin, ja siinä olisi oltava vahva alueellinen ja paikallinen painotus, paikkaperusteinen lähestymistapa ja strateginen pitkän aikavälin suunnittelu tarvittaessa alueellisten tavoitteiden ja välitavoitteiden avulla. PPE-ryhmä uskoo hajautettuun ohjelmasuunnitteluun ja täytäntöönpanomalliin, joka perustuu vahvan kumppanuuden periaatteeseen, jossa alueelliset ja paikalliset tahot osallistuvat sekä päätöksentekoon että täytäntöönpanoon, eurooppalaisten käytännesääntöjen tehostettuun täytäntöönpanoon, taloudellisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden osallistumiseen, jaettuun hallinnointiin ja monitasoiseen hallintoon, jotka ovat tämän politiikan keskeisiä osatekijöitä ja jotka määrittävät sen tehokkuuden.

PPE-ryhmä katsoo, että alueiden, kaupunkien ja maaseutualueiden rahoitus on kohdennettava arvioimalla todelliset tarpeet paikan päällä. Siksi painopisteet ja välitavoitteet on koottava yhteen alhaalta ylöspäin suuntautuvalla tavalla sen sijaan, että ne olisivat pelkkää ylhäältä alaspäin suuntautuvaa toimintaa. Alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin vastaamisen on oltava poliittisen päätöksenteon ytimessä, jotta voidaan vastata paikallisiin haasteisiin ja luoda Eurooppa-myönteistä tunnelmaa. Tämän vuoksi paikallis- ja alueviranomaisten olisi jatkossakin osallistuttava koheesiopolitiikan rahastojen suunnitteluun, ohjelmointiin ja täytäntöönpanoon, jotta voidaan varmistaa toissijaisuusperiaatteen täysimääräinen noudattaminen ja alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa. Ryhmä uskoo, että komission aloitteet, kuten EU:n kaupunginjohtajien sopimus, johon kuuluu 12 000 kaupunkia, ovat tärkeitä koheesiopolitiikan seuraavan sukupolven suunnittelu- ja täytäntöönpanoprosessissa. SEUT-sopimuksen 174 artiklassa asetettujen tavoitteiden valossa kaikentyyppisten alueiden olisi kuitenkin oltava tasapuolisesti edustettuina rahoituksessa, ja siksi ryhmä kehottaa rajoittamaan politiikan maantieteellistä soveltamisalaa, koska se perustuu kapeaan ja harhaanjohtavaan käsitykseen sen vaikutuksista ja hyödyistä.

EPP-ryhmä korostaa, että suorituskykyyn liittyvien menetelmien uudistukset eivät saa noudattaa RRF-mallia, jotta vältetään täytäntöönpanon jäykkyys, maksujen viivästymisen riski ja täytäntöönpanon viivästyminen. Aluepolitiikassa on kattava tuloksellisuusmenetelmä, joka perustuu horisontaalisiin ja erityisiin mahdollistaviin olosuhteisiin, joihin kuuluvat myös uudistukset, kun taas alustavasti suunnitellut välitavoitteet ja tavoitteet liittyvät usein suoraan uudistuksiin. EPP-ryhmä vastustaa päättäväisesti kaikkia menetelmiä, jotka eivät salli joustavuutta tai jotka ovat kokonaan tai osittain irrallaan perustamissopimukseen perustuvista tavoitteista tai paikallis- ja aluetason todellisista tarpeista. Koheesiopolitiikka ja muut EU:n politiikan välineet on erotettava selkeästi toisistaan, jotta välineiden väliset päällekkäisyydet ja kilpailu välineiden välillä voidaan välttää, varmistaa eri toimien täydentävyys ja lisätä EU:n tuen näkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä. Yhtä tärkeää on varmistaa, että eri EU:n rahastoja ei käytetä samojen tavoitteiden tai toimien rahoittamiseen ja että koheesiorahastot pikemminkin täydentävät kuin päällekkäistävät kansallisia investointeja. Näin tehostetaan resurssien käyttöä ja vahvistetaan EU:n rahoituksen lisäarvoa.

EPP-ryhmä vaatii, että paikallisilla vaaleilla valitut edustajat, kansalaisyhteiskunta ja alakohtaiset sidosryhmät - erityisesti maaseutualueilta - osallistuvat pakollisesti EU:n koheesiorahastojen ohjelmasuunnitteluun ja hallinnointiin. Vain alhaalta ylöspäin suuntautuvalla lähestymistavalla, jonka juuret ovat todellisissa alueellisissa tarpeissa, voidaan varmistaa tehokas ja hyväksytty hankkeiden täytäntöönpano.

PPE-ryhmä korostaa, että on tärkeää säilyttää yksittäisten EU:n rahastojen rakenteellinen yhtenäisyys ja identiteetti koheesiopolitiikan puitteissa. Toissijaisuus- ja tehokkuusperiaatteen mukaisesti ryhmä vastustaa "yhden rahaston lähestymistavan" käyttöönottoa seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Rakennerahastojen, mukaan lukien EAKR, ESR+ ja koheesiorahasto, on pysyttävä selkeästi rajattuina ja niitä on ohjattava niiden omien tavoitteiden ja sääntelykehysten mukaisesti, jotta voidaan varmistaa vastuullisuus, avoimuus ja räätälöity tuki paikalliselle ja alueelliselle kehitykselle. EPP-ryhmä tukee paikkaperusteisia yhdennettyjä investointisuunnitelmia välineenä, jonka avulla politiikkaa voidaan räätälöidä paikallisten tarpeiden mukaan. Nämä suunnitelmat mahdollistavat kuntien, yritysten, yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen välisen yhteistyön, jonka avulla voidaan löytää ratkaisuja ilmastoneutraaliuden, työllisyyden ja osallistavan kasvun edistämiseksi. Kun alueelliset ja paikalliset toimijat suunnittelevat ne yhdessä, EU:n investointien muutosvoima vapautuu. EPP-ryhmä korostaa, että on tärkeää laajentaa integroitujen alueellisten investointien käyttöä ja soveltamisalaa muun muassa sallimalla rajatylittävät investoinnit vuoden 2027 jälkeisellä ohjelmakaudella. Kansallisten ja paikallisten strategioiden kanssa yhteensovitettuina investointivälineinä ITI:t ovat avainasemassa yhtenäisen ja joustavan kehityksen kannalta.

Joustavuus muuttuvassa maailmassa

EPP-ryhmä korostaa, että joustavuuden puute kohdentamismenetelmissä voi mahdollisesti johtaa jo nyt valitettavaan viivästymiseen koheesiopolitiikan täytäntöönpanossa vuosina 2021-2027, mikä olisi pikemminkin korjattava aktiivisesti uusilla aloitteilla, jotka mahdollistavat koheesiovarojen paremman hyödyntämisen, mukaan luettuina yhteisrahoituksen tason nostaminen, ennakkomaksujen lisääminen ja investointien nopeampi takaisinmaksu. Koheesiopolitiikan varojen jakamisen olisi perustuttava avoimiin ja objektiivisiin kriteereihin, kuten alueelliseen BKT:hen asukasta kohti, jotta voidaan pyrkiä taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen lähentymiseen. PPE-ryhmä kehottaa Euroopan komissiota antamaan selkeää ohjeistusta ja yksinkertaistamaan hallintoa, jotta voidaan varmistaa parempi käyttöaste ja käytettävissä olevan rahoituksen tehokas käyttö. Koheesiopolitiikka on jo nyt ketterää ja joustavaa, ja siihen sovelletaan hyvin kehittynyttä tuloskehystä, jota voidaan edelleen vahvistaa, jotta politiikasta tulisi entistäkin merkityksellisempää. PPE-ryhmä vaatii kuitenkin, että joustavuuden lisääminen ei saa heikentää alueisiin, kaupunkeihin ja maaseutualueisiin tehtävien investointien ennustettavuutta. Joustavuuden lisääminen ei saa johtaa ohjelmasuunnittelun keskittämiseen ja uudelleenohjelmointiin rajoittamalla paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista. Paikallinen ja alueellinen rahoitus ei saisi joutua keskustason kehityksen uhriksi. Lisäksi PPE-ryhmä vaatii, että paikallis- ja alueviranomaisten, EU:n sisä- ja ulkorajoilla sijaitsevien alueiden sekä vähemmän kehittyneiden alueiden rahoituksen saanti on taattava. Kriiseihin liittyvän joustavuuden tarpeen vuoksi paikallis- ja alueviranomaisille olisi luotava erityinen toimintalinja, jonka avulla voidaan käsitellä uusia painopisteitä. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä asiana on politiikan joustavuus tuensaajien näkökulmasta. Tämä edellyttää muun muassa siirtymistä pois jäykästä temaattisesta keskittämisestä, joka on yhdenmukainen kaikille alueille, ja alueiden joustavuuden lisäämistä jo rahoituksen ohjelmoinnissa, jotta niiden erityistarpeet ja erityispiirteet voidaan ottaa huomioon.

EPP-ryhmä pitää myönteisenä komission aloitetta, jonka mukaan koheesiopolitiikan varojen käyttöä voidaan joustavoittaa, mukaan lukien mahdollisuus suunnata osa varoista uudelleen puolustukseen liittyviin investointeihin ja tukea Euroopan nuorta puolustusteollisuutta.

PPE-ryhmä korostaa voimakkaasti elintarviketurvan varmistamisen ratkaisevaa merkitystä sekä rauhan että konfliktien aikana. Tämän vuoksi PPE-ryhmä kehottaa osoittamaan koheesiopolitiikan varoja pitkäaikaisten elintarvikevarastojen verkoston rakentamiseen, jotta voidaan varmistaa, että sekä siviiliväestön että asevoimien elintärkeät elintarvikevarastot ovat käytettävissä konfliktien tai muiden hätätilanteiden aikana.

PPE-ryhmä korostaa, että koheesiopolitiikasta on tuettava voimakkaammin EU:n alueita Ukrainan, Valko-Venäjän ja Venäjän itäisen ulkorajan varrella, joihin kohdistuu suuria sosioekonomisia paineita Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi. Nämä alueet joutuvat kamppailemaan paikallistalouden häiriöistä, väestön siirtymisestä ja julkisten palvelujen lisääntyneestä kysynnästä. Koska niillä on keskeinen rooli EU:n turvallisuuden ja sietokyvyn kannalta, ne tarvitsevat kohdennettua tukea, suurempaa rahoitusjoustavuutta ja mukautettuja koheesiopolitiikan välineitä, jotta ne voivat vastata tehokkaasti meneillään oleviin haasteisiin.

PPE-ryhmä myöntää, että yhteisrahoitusosuuksien olisi oltava mukautettavissa todellisiin tarpeisiin, ja ehdottaa tarvittaessa NUTS 3 -tason määrittelyä. Näin voidaan ottaa tarkemmin huomioon paikalliset budjettikapasiteetit ja varmistaa varojen oikeudenmukaisempi ja kohdennetumpi jako.

Kestävyys - mutta ei politiikan kustannuksella

Koheesiopolitiikan sietokykyä koskevaa näkökohtaa ei voida pelkistää siihen, että sitä käsiteltäisiin - erityisesti taloudellisesti - "hallintakeinona" EU:n nykyisiä tai tulevia kriisejä varten. Jäsenvaltioilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus käyttää koheesiovaroja joustavasti hätä- tai kriisitilanteissa, jos ne niin päättävät. Koheesiopolitiikasta ei myöskään saisi tehdä sitä, että se laajentaa harkitsemattomasti voimakkaasti keskittämissuuntauksia, joita ilmentävät eräät uudemmat välineet, jotka unioni on asettanut käyttöönsä näiden kriisien hallitsemiseksi ja jotka ovat nyt olemassa koheesiopolitiikan rinnalla ja jotka uhkaavat sekä tarpeettomalla "kaksinkertaisella rahoituksella" vähemmän tärkeille hankkeille että turhalla kilpailulla rahoituksesta. Mahdollisten tulevien kriisien hallitsemiseksi tarvitaan erityisiä välineitä. Tehottomuuden ja päällekkäisyyksien välttämiseksi on lisäksi tärkeää, että tehtävät jaetaan selkeästi ja että koheesiopolitiikan ja muiden EU:n välineiden välinen koordinointi paranee. Ilman johdonmukaista suunnittelua on vaarana, että strateginen fokus katoaa ja vastuuvelvollisuus heikkenee, erityisesti silloin, kun samoilla alueilla toimii useita rahastoja.

Tehokas ja saavutettavissa oleva oikeudenmukainen siirtymä

Koheesiopolitiikassa on edelleen edistettävä oikeudenmukaisen siirtymisen periaatetta, jossa otetaan huomioon alueiden erityistarpeet, mutta ei jätetä mitään aluetta eikä ketään jälkeen. Oikeudenmukaisen siirtymäprosessin rahoituksen jatkuminen olisi varmistettava jatkamalla oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toimintaa riittävin rahoitusvaroin vuoden 2027 jälkeisellä ohjelmakaudella.

EPP-ryhmä myöntää, että vihreään, digitaaliseen ja väestörakenteeseen liittyvät siirtymävaiheet asettavat merkittäviä haasteita, ja korostaa, että alueita on tuettava tässä yhteydessä. PPE-ryhmä korostaa tarvetta ylläpitää yhteistä talouskasvua vahvistamalla unionin kilpailukykyä.

EPP-ryhmä korostaa veden merkitystä koheesion edistäjänä ja perustavanlaatuisena resurssina alueellisen tasapainon ja kestävyyden saavuttamiseksi. Investoinnit vesi-infrastruktuureihin ja vesihuoltoon olisi asetettava etusijalle koheesiopolitiikan puitteissa, jotta varmistetaan vesivarojen oikeudenmukainen ja kestävä saatavuus ja puututaan veden niukkuuteen ja kuivuusriskiin erityisesti haavoittuvilla alueilla.

Yksinkertainen on aina parempi

PPE-ryhmä korostaa, että yksinkertaistamispyrkimykset eivät saa johtaa politiikkojen keskittämiseen ja/tai rahastojen ja välineiden yhdistämiseen yhdeksi kansalliseksi rahastoksi. Myöskään jako- ja maksumenetelmät eivät saa noudattaa nopean toiminnan rahaston kansallisten suunnitelmien kulkua. Ryhmä katsoo sen sijaan, että yksinkertaistamisen pitäisi johtaa joustavuuden lisäämiseen, synergioiden vahvistamiseen ja koheesiopolitiikkaa koskevien sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen virtaviivaistamiseen EU:n, kansallisella ja alueellisella tasolla. Viimeksi mainittuja toimia on jatkettava tarmokkaasti nykyisten vakiintuneiden yhteisten hallinnointikehysten pohjalta, jotta voidaan vahvistaa käyttäjien luottamusta, kannustaa useampia toimijoita osallistumaan tuettuihin hankkeisiin ja siten maksimoida rahastojen vaikutus. EPP-ryhmä kehottaa jäsenvaltioita käyttämään laajemmin digitaalitekniikkaa ja digitaalisia ratkaisuja täytäntöönpanon, seurannan ja raportoinnin yksinkertaistamiseksi ja siten hallinnon tehostamiseksi ja fyysisen dokumentoinnin vähentämiseksi. PPE-ryhmä korostaa, että yksinkertaistettu ja helpommin saatavilla oleva koheesiopolitiikan kehys ei ainoastaan parantaisi varojen käyttöastetta ja hallinnollista tehokkuutta, vaan myös lisäisi suoraan kohdealueiden kilpailukykyä nopeuttamalla investointien toteuttamista, helpottamalla innovaatioiden käyttöönottoa ja vähentämällä EU:n varojen saannin esteitä. Yksinkertaistamistoimissa olisi keskityttävä erityisesti tuensaajiin, jotta helpotettaisiin heidän vaikeuksiaan saada rahoitusta, jotka johtuvat tukikelpoisuussääntöjen, hakuprosessien, yhteisrahoitusosuuksien ja aloituspaikkojen moninaisuudesta.

Lisäksi on tarpeen virtaviivaistaa niiden alakohtaisten ohjelmien määrää, jotka ovat päällekkäisiä koheesiopolitiikan kanssa. Jotta koheesiopolitiikka olisi tehokasta, sitä on tarkastettava säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa varojen asianmukainen hallinnointi ja samalla vähentää prosessia vaikeuttavien valvontaviranomaisten määrää.

PPE-ryhmä kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan yksinkertaistettuja, hajautettuja keskitettyjä palvelupisteitä alueellisella tasolla, jotta pk-yritykset, maanviljelijät ja mikroyritykset voisivat saada EU:n rahoitusta. Näiden keskusten olisi tarjottava apua hakumenettelyissä, raportoinnissa ja vaatimusten noudattamista koskevissa vaatimuksissa erityisesti maaseudulla ja harvemmin asutuilla alueilla.

Alueellista kasvua edistävä väestörakenne

PPE-ryhmä toteaa, että väestörakenteen haasteet vaikuttavat kaikkiin Euroopan alueisiin (esim. nopea ikääntyminen, syntyvyyden väheneminen tai muuttoliike, joka johtaa työvoiman ja ammattitaidon puutteeseen sekä aivovuotoon), mutta väestökehityksen väheneminen vaikuttaa joihinkin alueisiin suoremmin. Monet raja-alueet, syrjäiset, maaseutu-, saaristo- ja vuoristoalueet menettävät edelleen huomattavan osan väestöstään. Koheesiopolitiikalla on parhaat edellytykset vastata näihin haasteisiin nykyisten ja tulevien välineidensä avulla kaikilla edellä mainituilla aloilla.

On korostettava, että on tärkeää tukea erityisratkaisuja alueille, jotka kohtaavat taloudellisia ja demografisia haasteita, kuten maaseudun autioitumista, väestön ikääntymistä, väestökatoa, yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä. Tällaista tukea olisi annettava kohdennetun rahoituksen ja kohdennettujen poliittisten välineiden muodossa, ja sillä olisi pyrittävä muun muassa parantamaan laadukkaiden julkisten palvelujen tarjontaa, edistämään talouden elvyttämistä ja monipuolistamista sekä luomaan suotuisa ympäristö yritysten kehittämiselle ja työpaikkojen luomiselle.

Lisäksi PPE-ryhmä uskoo, että koheesiopolitiikkaan olisi sisällytettävä kohdennettuja toimenpiteitä, joilla voidaan paremmin vastata aivovuodon jatkuvaan haasteeseen erityisesti vähemmän kehittyneillä, maaseutualueilla ja väestökatoalueilla.

Liikenneinfrastruktuurin parantaminen näillä alueilla on myös avainasemassa, jotta niiden väestöllä olisi mahdollisuus saada yhteyksiä suuriin kaupunkikeskuksiin ja jotta samalla vahvistettaisiin heidän oikeuttaan jäädä alueelle.

Alueidemme väestörakenteellisten ja sosiaalisten haasteiden vuoksi haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten ikääntyneet, naiset, vammaiset ja nuoret, vaativat erityistä huomiota. Vammaisten henkilöiden kannalta elintärkeiden koheesiorahastojen osalta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista suositellaan, että jäsenvaltioiden olisi myönnettävä varat täysin yleissopimuksen periaatteiden ja oikeuksien mukaisesti ja varmistettava, että yleissopimusta noudatetaan täysimääräisesti.

Erityisesti on tärkeää ottaa huomioon EU:n syrjäisimpien alueiden rakenteellinen sosiaalinen ja taloudellinen tilanne, jota pahentavat niiden syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä taloudellinen riippuvuus muutamasta tuotteesta, joiden pysyvyys ja yhdistelmä rajoittavat vakavasti niiden kehitystä, ja tukea niitä SEUT-sopimuksen 349 artiklaan perustuvilla erityistoimenpiteillä. PPE-ryhmä kehottaa komissiota toistamaan POSEI-mallin muilla syrjäisimpien alueiden talouden aloilla, kuten liikenteessä.

PPE-ryhmä vaatii vahvempaa, räätälöityä tukea maaseutualueille ja alkutuotantoalalle. Tulevassa koheesiopolitiikassa on erityisesti tunnustettava maanviljelijöiden, elintarviketuottajien ja maaseudun pk-yritysten sosioekonominen panos alueiden elinvoimaisuuteen. Ohjelmat olisi mukautettava paremmin harvaan asuttujen ja maatalousvaltaisten alueiden todellisuuteen, ja niissä olisi keskityttävä taloudelliseen kestävyyteen, elintarviketurvaan ja sukupolvenvaihdoksiin maataloudessa.

Kaupunkialueet parempaan elintasoon kaikille eurooppalaisille.

PPE-ryhmä vaatii, että EU:n koheesiopolitiikassa vastataan kaupunkialueiden haasteisiin. Nykyaikaista ja kestävää liikenneinfrastruktuuria on kehitettävä, jotta ihmiset ja yritykset kaikissa kaupungeissamme voivat olla helposti yhteydessä toisiinsa. Euroopan kaupunkien huomattavat elintasoerot muodostavat esteen kestävälle kasvulle, jota pahentaa kasvava asuntokriisi, joka edellyttää asianmukaista vastausta, joka on ratkaisevan tärkeää kaikkien eurooppalaisten hyvinvoinnin säilyttämiseksi.

Uudistukset ovat avainasemassa, mutta yksi koko ei sovi kaikille.

EPP-ryhmä ei todellakaan kaihda koheesiopolitiikan uudistuksia ja parannuksia, joilla niistä tehdään ketterämpiä ja yksinkertaisempia. Se kuitenkin korostaa, että tällaisten muutosten on oltava kohtuullisia, eikä politiikasta saa tehdä liian tiukkaa rahoituksen ehdollisuuksien suhteen, sillä tällaiset toimet aiheuttaisivat uhan unionin delegitimoitumisesta alueiden EU-kansalaisten silmissä, mikä avaisi ovet heidän ajautumiselleen poliittisiin ääriliikkeisiin. Samalla uudistuksissa on löydettävä oikea tasapaino yksinkertaistamisen ja moitteettoman varainhoidon välille ja varmistettava, että vastuuvelvollisuus ja julkisten varojen asianmukainen käyttö säilyvät keskeisinä periaatteina rasittamatta edunsaajia liikaa. PPE-ryhmä korostaa, että koheesiopolitiikan onnistunut uudistus on mukautettava kunkin jäsenvaltion ja alueen erilaisiin realiteetteihin, kehitystasoihin ja hallinnollisiin valmiuksiin, mikä edellyttää joustavuutta ja toissijaisuutta koheesiovälineiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Näin ollen on tärkeää, että koheesiopolitiikka säilyy yhtenä tärkeimmistä EU:n välineistä, joilla tasapainotetaan sisämarkkinavoimien ja sääntelyn erilaisia vaikutuksia, joita ne voivat aiheuttaa eri alueille ja väestöille.

Toimintaa ja vaikutuksia koskeva täytäntöönpanomalli

EPP-ryhmä vaatii, että jäsenvaltiot käyttävät laajemmin digitaalitekniikkaa ja -ratkaisuja täytäntöönpanon, seurannan ja raportoinnin yksinkertaistamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että hallinto tehostuu ja fyysinen dokumentointi vähenee. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikilla EU:n alueilla on mahdollisuus käyttää nopeaa laajakaistaa, jotta niillä olisi yhtäläiset mahdollisuudet saattaa digitaalinen siirtymä päätökseen.

Komission, jäsenvaltioiden ja alueviranomaisten olisi käytettävä ja tehostettava nykyisiä mekanismeja koheesiopolitiikan rahoitukseen liittyvien sääntöjenvastaisuuksien, petosten ja korruption havaitsemiseksi ja torjumiseksi. Vaikka monet sääntöjenvastaisuudet johtuvat pikemminkin tahattomista virheistä kuin petoksista, niiden jatkuva esiintyminen osoittaa, että hallinnollista tukea ja opastusta tuensaajille on parannettava. Menettelyjen yksinkertaistamisen olisi edelleen oltava ensisijainen tavoite, mutta se ei saisi heikentää vastuuvelvollisuutta tai menojen eheyttä. Virheiden vähentämiseen tähtäävien toimien on kuljettava käsi kädessä hallinnointivalmiuksien vahvistamisen ja moitteettoman varainhoidon valvonnan ylläpitämisen kanssa. Sääntöjenvastaisuuksien yleisen määrän lisääntymistä, joka johtuu usein pikemminkin virheistä kuin petoksista, ei voida käyttää tekosyynä koheesiopolitiikan rahoituksen rajoittamiselle. Koska virheet johtuvat usein tuensaajille aiheutuvasta byrokraattisesta taakasta, politiikan yksinkertaistamisen kaikissa vaiheissa olisi oltava perimmäinen keino virheiden ehkäisemiseksi. Oikeusvaltioperiaatetta koskeva ehto on yleinen ehto, jolla varmistetaan, että unionin varoja käytetään avoimesti, oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti moitteettoman varainhoidon avulla. Älykästä ehdollisuutta koskevaa lähestymistapaa sovelletaan kuitenkin jäsenvaltioihin, jotka rikkovat ehdollisuutta koskevaa asetusta, jotta lopullisia edunsaajia ei rangaista heidän hallituksensa toimien vuoksi.

Yleisesti ottaen PPE-ryhmä kehottaa parantamaan lopullisten edunsaajien - alueiden ja kuntien, opiskelijoiden, pk-yritysten ja maanviljelijöiden - suojelua. Koheesiopolitiikan alkuperäinen ja olennainen tarkoitus ja periaate on vähentää eroja eikä jättää ketään jälkeen: tämä on säilytettävä täysin.

Menestyksestä tiedottaminen

EPP-ryhmä korostaa, että EU:n alueellisten investointien tuloksista tiedottaminen on avainasemassa unionissa, joka on altis disinformaatiolle. Laajoilla, oikea-aikaisilla ja käyttäjäystävällisillä tiedotuskampanjoilla ja -aloitteilla voidaan lisätä luottamusta EU:hun, kumota myyttejä ja purkaa euroskeptisten tarinoita, samalla kun korostetaan edistystä, edistetään eurooppalaisia arvoja ja vahvistetaan kansalaisten luottamusta. Hankkeiden menestystarinoiden näyttäminen ja kertominen on yhtä tärkeää kuin investoinnit ja tulosten toteuttaminen. EU:n ja jäsenvaltioiden ei pidä kaihtaa säännöllistä viestintää ja lisäarvon esittelyä. Tämän vuoksi PPE-ryhmä kannustaa jäsenvaltioita edistämään aktiivisesti avoimuutta ja kansalaisten tietoisuutta levittämällä julkisesti selkeitä ja helposti saatavilla olevia tietoja koheesiopolitiikan välineistä rahoitetuista hankkeista - myös päättyneistä, käynnissä olevista tai suunnitelluista hankkeista.