EPP:n kannanotto EU:n ja Kiinan kauppasuhteista

Euroopan komission ja korkean edustajan/varapuheenjohtajan vuonna 2019 antama yhteinen tiedonanto, jossa Kiinaa kuvattiin samanaikaisesti yhteistyökumppaniksi, taloudelliseksi kilpailijaksi ja systeemiseksi kilpailijaksi, kuvastaa edelleen kahdenvälisten suhteidemme todellisuutta. EU:n ja Kiinan välinen kauppa on edelleen yksi maailman tärkeimmistä talouskumppanuuksista, mutta sitä leimaa yhä enemmän se, että aidot tasapuoliset toimintaedellytykset puuttuvat. Kahdenvälisen tavarakaupan arvo oli 759 miljardia euroa vuonna 2025, mutta EU päätti vuoden valtavalla 360 miljardin euron alijäämällä, mikä vastaa 1 miljardia euroa päivässä. Valtavien teollisuustukien, niistä johtuvan ylikapasiteetin, deflaatiopaineiden ja valuuttamanipulaation kumulatiivinen vaikutus on antanut kiinalaisille tuottajille keinotekoisia kustannusetuja viime vuosina. Peking on myös osoittanut taipumusta hallitsevuuden eskaloimiseen, käyttämällä toimitusketjujen riippuvuussuhteita aseena – erityisesti kriittisten raaka-aineiden osalta – ja kohdistamalla poliittisesti herkkiin eurooppalaisiin aloihin, kuten brandyyn, sianlihaan ja maitotuotteisiin, kostotoimenpiteinä toteutettavia tutkimuksia poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka EU ei voi irrottautua Kiinasta, sen on puututtava kasvavaan epäsymmetriaan, jossa eurooppalaiset yritykset kohtaavat rajoitettua markkinoille pääsyä, epätasa-arvoista kohtelua ja teknologian siirtoon kohdistuvaa painostusta, kun taas kiinalaiset yritykset nauttivat laajasta pääsystä Euroopan yhtenäismarkkinoille. Euroopan unioni on Kiinan suurin vientimarkkina, mikä antaa meille erittäin merkittävän vaikutusvallan, jota emme vielä täysin hyödynnä.

EPP-ryhmä tukee kesäkuussa 2026 sovittua yhteistä julkilausumaa, jolla käynnistetään EU:n ja Kiinan välinen kauppa- ja investointikonsultointimekanismi sekä yhteinen seuranta kauppa- ja investointiepätasapainojen, vientivalvonnan, teollis- ja tekijänoikeuksien sekä WTO:n uudistuksen käsittelemiseksi. Jotta näillä neljällä osa-alueella saavutettaisiin merkittävää edistystä, EPP-ryhmä vaatii seuraavaa: 
 

EPP VAATII TOIMIA

• EU:n tulisi käyttää olemassa olevia kaupan suojakeinojaan päättäväisemmin, johdonmukaisemmin ja nopeammin, sillä tutkimukset voivat tällä hetkellä kestää jopa 18 kuukautta, minkä aikana eurooppalaiselle teollisuudelle aiheutunut vahinko voi jo muuttua peruuttamattomaksi. Tätä varten on välttämätöntä virtaviivaistaa menettelyjä, osoittaa lisäresursseja sekä tarjota taloudellista ja teknistä tukea yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, joille kauppasuojatoimenpiteistä aiheutuu suurempia kustannuksia.
   

• Jatkona 15.–16. lokakuuta 2026 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa käydylle keskustelulle globaaleista makrotaloudellisista epätasapainoista EU:n tulisi mennä pidemmälle kuin nykyisten välineiden parempi käyttö ja kehittää laajempi, johdonmukainen politiikkayhdistelmä, mukaan lukien EU:n välineistön vahvistaminen uusilla välineillä, jotka tehostavat riskien vähentämispyrkimyksiä sekä nopeuttavat reagointimekanismeja vastatoimenpiteiden sattuessa.
   

• EU:n on varmistettava, että kaikki kauppatoimenpiteet ovat oikeasuhteisia, näyttöön perustuvia ja väliaikaisia sekä kohdennettuja siten, että ne minimoivat kielteiset vaikutukset läheisiin kumppanimaihin, ja että niiden tavoitteena on tasapuolisten toimintaedellytysten palauttaminen ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn parantaminen, ei teollisuudenalojen suojeleminen loputtomiin.
   

• EU:n tulisi puuttua tehokkaasti kauppasuojatoimenpiteidensä kiertämiseen, mukaan lukien jälleenlaivaus, reitin muuttaminen sekä väärät tiedot tai tavaroiden alkuperän jäljitettävyyden puute.
   

• EU:n tulisi pyrkiä lisäämään toimielinten ja jäsenvaltioiden välistä johdonmukaisuutta, sillä hajanaiset kansalliset lähestymistavat heikentävät Euroopan yhteistä vaikutusvaltaa.
   

• EU:n tulisi omaksua kohdennetumpi, strategisempi ja alakohtaisempi lähestymistapa, jossa keskitytään teollisen kapasiteettimme ytimessä oleviin aloihin ja arvoketjuihin, kuten kone-, kemian- ja autoteollisuuteen, sekä turvallisuuden ja puolustuksen kannalta olennaisiin aloihin, kriittiseen infrastruktuuriin ja tekoälyn kaltaisiin teknologioihin.
   

• EU:n tulisi torjua kostotoimenpiteinä toteutettavia kauppatutkimuksia ja muita epäreiluja kauppakäytäntöjä, jotka kohdistuvat herkkiin eurooppalaisiin elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden vientituotteisiin, vahvistamalla varhaisvaroitusmekanismeja ja varmistamalla tehokasta tukea vaikutuksille alttiille eurooppalaisille tuottajille, jotta estetään eurooppalaisen maatalouden joutuminen taloudellisen pakottamisen ja poliittisten kostotoimenpiteiden kohteeksi.
   

• EU:n tulisi suojautua taloudelliselta pakottamiselta teknologisen ja maantieteellisen monipuolistamisen avulla sekä toimitusketjun toimittajien että kuljetusreittien osalta tulevan monipuolistamisvälineen mukaisesti. Tätä lähestymistapaa tulisi tukea säännöllisillä stressitesteillä, jotka kattavat suorat ja epäsuorat toimitusketjun riippuvuudet ja korvaavien tuotteiden saatavuuden, sekä taloudellisilla vaikutusarvioinneilla, joilla seurataan vaikutuksia tuottajiin ja kuluttajiin.
   

• EU:n tulisi vahvistaa yhteistyötä luotettavien kumppaneiden kanssa kriittisten raaka-aineiden riippuvuuksien ratkaisemiseksi, muun muassa sisäisen tuotannon, jalostuksen ja varastoinnin avulla RESourceEU-ohjelman pohjalta, harkita eurooppalaisen kriittisten raaka-aineiden keskuksen perustamista, ja tukea monenvälisiä aloitteita, kuten Pax Silicaa, sekä seurata säännöksiä, jotka rajoittavat kriittisten raaka-aineiden tavoitteidemme saavuttamista.
   

• EU:n tulisi edetä vapaakauppasopimusten ratifioinnissa sellaisten maiden ja kumppaneiden kanssa kuin Kanada, Mercosur, Intia, Australia ja Indonesia sekä sopimusten neuvotteluissa sellaisten kumppaneiden kanssa kuin Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Filippiinit, Malesia ja Thaimaa, samalla kun varmistetaan, että näissä neuvotteluissa Euroopan edut ja herkät alat suojataan asianmukaisesti.
   

• EU:n tulisi mennä yhteisiä vientivalvontasääntöjä pidemmälle ja edistää arviointi- ja lupakäytäntöjen suurempaa yhdenmukaistamista Euroopan tasolla, vähentäen jäsenvaltioiden välistä hajanaisuutta kansallisia toimivaltuuksia kunnioittaen ja hyödyntäen ulkomaisten suorien sijoitusten seuranta-asetuksen tuomaa merkittävää edistystä.
   

• EU:n tulisi edetä kohti ulkomaisten suorien sijoitusten hallinnointia varten yhtenäistä välinettä, menettelyä ja sääntökokoelmaa, jota sovellettaisiin oikeasuhteisella, läpinäkyvällä, geostrategisella ja näyttöön perustuvalla tavalla.
   

• EU:n tulisi tehostaa tullivalvontaa, vahvistaa OLAFia ja Euroopan syyttäjävirastoa sekä soveltaa unionin tullikoodeksin mukaisia uusia yhdenmukaistettuja seuraamuksia sääntöjä rikkoviin verkkokauppa-alustoihin ja käyttää digitaalipalvelulakia varmistaakseen, että verkkokauppapaikat tarkistavat kauppiaiden tiedot ja takaavat jäljitettävyyden.
   

• EU:n on varmistettava, että sen kauppa- ja talous turvallisuuspolitiikassa otetaan huomioon Kiinan jatkuva tuki Venäjän sotataloudelle sulkemalla kiertoreitit rahoitus- ja kaupallisten välittäjien kautta.
   

• EU:n tulisi vahvistaa yhden Kiinan -politiikkansa mukaisesti sitoutumisensa Taiwanin salmen nykytilanteen säilyttämiseen ja muistuttaa, että alueen vakaus ja kaupan vapaa liikkuvuus ovat olennaisia globaaleille toimitusketjuille ja EU:n taloudelliselle turvallisuudelle.
   

• EU:n tulisi vahvistaa omaa strategista välttämättömyyttään Kiinalle laajentamalla Kiinan riippuvuutta EU:sta esimerkiksi siviili-ilmailun, puolijohteiden, lääkkeiden ja bioteknologian aloilla.
   

• EU:n tulisi koordinoida toimiaan luotettavien kumppaneiden, kuten Yhdysvaltojen, kanssa sekä kahdenvälisesti että kansainvälisillä foorumeilla, kuten G7-kokouksissa, yhdistämällä keskinäisen tuen ja yhteiset vastatoimet suojautuakseen Kiinan taloudelliselta painostukselta.
   

• EU:n tulisi pyrkiä palauttamaan tasapuoliset toimintaedellytykset WTO:ssa, poistamalla esteet riidanratkaisujärjestelmästä ja tarkistamalla tukia ja suojatoimenpiteitä koskevia sääntöjä.
   

Eurooppa ei hae vastakkainasettelua Kiinan kanssa, vaan oikeudenmukaista ja tasapainoista suhdetta, joka perustuu kunnioituksen, selkeiden sääntöjen ja vastavuoroisuuden kautta ansaittuun keskinäiseen luottamukseen. Nyt kun parlamentaariset suhteet on palautettu, meidän tulisi tarttua tilaisuuteen edistää avointa ja rakentavaa vuoropuhelua samalla kun pidämme tiukasti kiinni Euroopan laillisten etujen puolustamisesta.