Osallisuus ei ole hyväntekeväisyyttä - se on oikeudenmukaisuutta.

Onko ihmisarvoinen ja itsenäinen elämä etuoikeus - vai oikeus?

Kuvittele, että koputat ovelta ovelle etsiessäsi työtä, mutta sinut käännytetään pois; ei siksi, ettet olisi epäpätevä, vaan siksi, että elät vammaisena. Kuvittele, että sinun on käytävä lääkärissä, mentävä kouluun tai kuljettava bussilla töihin, mutta huomaat, että nämä peruspalvelut on rakennettu kaikille muille paitsi sinulle. Miljoonille vammaisille Euroopan unionissa tämä ei ole mielikuvitusta, vaan jokapäiväistä todellisuutta.

Aivan liian monet vammaiset jäävät edelleen jälkeen kunnollisesta työstä, julkisesta elämästä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea ja suojella kaikkia kansalaisia.

Laadukkaan työn saanti on edelleen yksi vammaisten suurimmista esteistä EU:ssa. Järkyttävää on, että vain 47,4 prosenttia nuorista vammaisista on työssä, mikä on huikea 20 prosenttiyksikön ero muihin vammaisiin nuoriin verrattuna. Tämä ei ole pelkkä tilasto. Se on ero osallisuuden ja eristäytymisen, itsenäisyyden ja köyhyyden välillä.

Itse asiassa yli 28 prosenttia vammaisista elää köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa. Tätä ei voida vain hyväksyä, vaan se olisi vältettävissä. Työllisyys on muutakin kuin palkka. Se on ihmisarvoa, itsenäisyyttä ja kykyä kuulua täysin yhteiskuntaan.

Haasteet eivät kuitenkaan lopu tähän. Terveydenhuolto on edelleen monien ulottumattomissa. Mahdollisuudet korkea-asteen koulutukseen ja ammattitaidon hankkimiseen ovat edelleen vähäiset. Esteettömät ja kohtuuhintaiset asunnot puuttuvat tuskallisesti kaikkialla EU:ssa. Vaikka nykyiset liikennelait ovat parantuneet, ne ovat edelleen puutteellisia, mikä tekee matkustamisesta jatkuvaa taistelua.

Vammaisten naisten kohdalla nämä haasteet korostuvat entisestään. He kohtaavat moninkertaista syrjintää: korkeampi työttömyys, alhaisempi palkka, hälyttävä väkivalta ja lisähaasteita terveydenhuollon saannissa.

Euroopan unionin - ja meidän jokaisen - on tehtävä enemmän ja paremmin! Edistyminen edellyttää rohkeita ja konkreettisia toimia. Työllisyysvaje on pikaisesti kurottava umpeen varmistamalla helpompi pääsy työpaikoille kohdennettujen tukiohjelmien avulla, mukaan lukien räätälöity koulutus, ja valvomalla kohtuullisten mukautusten toteuttamista työpaikalla. Vammaisille on taattava esteetön terveydenhuolto, koulutus ja asuminen ajantasaistettujen lakien avulla ja riittävällä rahoituksella todellisiin tarpeisiin vastaaviin osallistaviin palveluihin. Liikennepolitiikkaa on tarkistettava kiireellisesti jäljellä olevien esteiden poistamiseksi ja todellisen liikkuvuuden varmistamiseksi kaikille. Nämä ovat täydellisen integraation ja todellisen itsenäisyyden peruspilareita.

Köyhyysriskin vähentäminen edellyttää lisäksi sosiaaliturvajärjestelmiä, jotka ovat osallistavia ja vastaavat vammaisten tarpeisiin. Sukupuoleen perustuvaan syrjintään on myös puututtava suoraan, ja vammaisten naisten suojeluun ja voimaannuttamiseen on osoitettava erityisiä resursseja.

Osallisuus on oikeudenmukaisuutta, ei hyväntekeväisyyttä. PPE-ryhmä on sitoutunut toteuttamaan nämä tavoitteet konkreettisin toimin ja vahvalla poliittisella tahdolla.

Nyt on aika toimia. Ihmisarvon puolesta. Tasa-arvon puolesta. Tulevaisuuden puolesta, jossa ketään ei jätetä ulkopuolelle. Koska kuuluminen ei ole etuoikeus - se on oikeus.