EPP-ryhmän kanta vuoden 2027 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen

PPE-ryhmä uskoo, että vahvalla Euroopan unionilla on oltava vankka, pitkän aikavälin talousarvio, jolla voidaan toteuttaa strategiset painopisteet, reagoida asianmukaisesti odottamattomiin tapahtumiin, vastata kansalaisten huolenaiheisiin - myös tarjoamalla tukea perheille - ja edistää EU:n muuttamista nykyaikaiseksi, kestäväksi ja joustavaksi taloudeksi ja yhteiskunnaksi. EU:n talousarviossa on keskityttävä eurooppalaisiin julkishyödykkeisiin, tuotettava EU:n lisäarvoa ja luotava synergiaa kansallisten ja EU:n hankkeiden välille sekä varmistettava, että rajatylittävistä, paikallisista ja alueellisista ulottuvuuksista tulee entistä näkyvämpiä. Todellinen menestys on konkreettisten tulosten saavuttaminen ensisijaisten tavoitteidemme osalta, mikä edellyttää taloudellisen tehokkuuden ja poliittisen toteutettavuuden vuoksi politiikan hallinnoinnin ja rahoituksen tasojen asianmukaista yhteensovittamista.

1. Monivuotisen rahoituskehyksen arkkitehtuuri

EPP on vahvasti sitä mieltä, että monivuotisen rahoituskehyksen tulevassa rakenteessa ja suunnittelussa on turvattava Euroopan parlamentin asema lainsäädäntö-, budjetti- ja vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena. Se puolustaa päättäväisesti parlamentin oikeutta käyttää täysimääräisesti toimivaltaansa ja etuoikeuksiaan demokraattisen legitiimiyden vuoksi.

Yksi kansallinen suunnitelma jäsenvaltiota kohti ei voi olla vuoden 2027 jälkeisen yhteisen hallinnoinnin perustana. RRF:n ei pitäisi olla unionin talousarvion suunnitelma, koska tässä mallissa on useita puutteita ja erityisesti sen luontainen ylikeskittyneisyys. Alueellisen ja paikallisen tason on pysyttävä yhteisen hallinnoinnin suunnitelmien tulevan suunnittelun keskiössä.

EPP-ryhmä korostaa, että RRF:n kansallisia suunnitelmia ei pitäisi sellaisenaan toistaa seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. EU:n tuleva talousarvio olisi suunniteltava siten, että sillä tuetaan EU:n politiikkojen, kuten koheesio- ja maatalouspolitiikan, onnistunutta täytäntöönpanoa ja mahdollistetaan niiden yhteisten ja erityisten tavoitteiden saavuttaminen.
EPP-ryhmä on huolissaan siitä, että EU:n rahoitus jaetun hallinnoinnin yhteydessä riippuu kansallisella tasolla toteutettaviin erityisuudistuksiin liittyvien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisesta. Se aikoo harkita tätä vaihtoehtoa vain, jos nämä uudistukset osoittautuvat oikeasuhteisiksi, hyvin kalibroiduiksi, liittyvät suoraan asiaankuuluviin EU:n politiikkoihin ja on asetettu asianmukaiselle tasolle (kansalliselle, alueelliselle tai paikalliselle). Paikallis- ja alueviranomaisia ja muita edunsaajia ei voida rangaista tai saattaa vastuuseen uudistuksista, joita ei toteuteta kansallisella tasolla.
EPP-ryhmä odottaa, että paikallis- ja alueviranomaisten rooli asiaankuuluvien suunnitelmien suunnittelussa, neuvotteluissa ja täytäntöönpanossa säilytetään täysin. Alue- ja paikallisviranomaiset tuntevat paremmin paikalliset tarpeet ja erityispiirteet, ja paikkaperustainen lähestymistapa, monitasoinen hallinto ja kumppanuus ovat keskeisiä periaatteita, joiden pitäisi olla seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen perustana. Vahvat alueelliset ja paikalliset valmiudet takaavat tehokkaan täytäntöönpanon ja tuottavat suurimman mahdollisen lisäarvon.
PPE-ryhmä vaatii, että maatalouden, kalastuksen ja koheesion rahoitus olisi turvattava erillisissä rakenteissa ja että niille olisi osoitettava selkeästi määritellyt ja korvamerkityt määrärahat, jotka noudattavat niiden vakiintuneita periaatteita.
PPE-ryhmä katsoo, että vaikka joustavuuden olisi oltava tulevan monivuotisen rahoituskehyksen uudistuksen keskeinen osa, se ei saisi heikentää EU:n rahoituksen riittävän ennustettavuuden varmistamista. Tässä yhteydessä ryhmä odottaa, että alueille myönnetään jatkossakin ennalta määritellyt määrärahat, joiden avulla ne voivat suunnitella ja toteuttaa hankkeitaan.

Kilpailukykyrahastoa ei voida hyväksyä tässä muodossa, jos se on suunniteltu suureksi kattorahastoksi, joka yhdistää useita menestyksekkäitä EU:n ohjelmia yhdeksi, sillä se saattaa vaarantaa kyseisten ohjelmien alkuperäiset tavoitteet.

PPE-ryhmä korostaa, että Horisontti Eurooppa -ohjelman olisi säilytettävä brändinsä ja eheytensä ja pysyttävä itsenäisenä EU:n ohjelmana seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Euroopan tutkimusneuvostolle ja Euroopan innovaationeuvostolle olisi varattava erilliset määrärahat, jotta varmistetaan, että huippuosaaminen pysyy EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kulmakivenä. Horisontti Eurooppa ja muut kasvua ja kilpailukykyä edistävät EU:n lippulaivaohjelmat olisi sisällytettävä omaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen sen sijaan, että ne yhdistetään yhteen ainoaan kilpailukykyrahastoon.
PPE-ryhmä katsoo, että tuleva kilpailukykyrahasto olisi kehitettävä InvestEU:n ja EIR:n mallien pohjalta ja että siinä olisi hyödynnettävä erilaisia rahoituslähteitä, kuten takauksia, lainoja ja pääomaa. Rahaston olisi ensisijaisesti hyödynnettävä yksityistä rahoitusta ja helpotettava rahoituksen saantia aloittaville yrityksille, pk-yrityksille ja suuryrityksille.
PPE-ryhmä korostaa, että kilpailukykyrahaston olisi tuettava pk-yrityksiä ja investoitava innovoinnin edistämiseen kaikkiin talouden aloihin vaikuttavilla vahvoilla ja laaja-alaisilla politiikoilla, jotka ovat olennaisen tärkeitä kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja yhtenäismarkkinoiden eheyden turvaamiseksi. Rahastossa olisi keskityttävä parantamaan mikrotaloudellisia olosuhteita kaikkialla unionissa ja varmistettava, että kaikki jäsenvaltiot voivat hyötyä siitä, jotta voidaan menestyksekkäästi vahvistaa Euroopan kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla ja noudattaa globaalimarkkinoihin perustuvaa logiikkaa tarjoamalla tukia teollisuushankkeille, joiden toimintaedellytykset globaaleilla markkinoilla ovat epätasa-arvoiset ja joilla on strategista arvoa unionin kilpailukyvyn kannalta.

Uusi Euroopan sisämarkkinaväline

EPP-ryhmä vaatii, että pidemmän aikavälin ja rakenteellisia investointitarpeita käsitellään erillään kilpailukykyrahastosta erityisellä Euroopan sisämarkkinavälineellä, jotta voidaan taata infrastruktuuri-investointien ja -suunnittelun ennustettavuus, myös sisämarkkinoiden rakenteelliseen syventämiseen tähtäävien toimenpiteiden osalta. Uuden välineen olisi perustuttava Verkkojen Eurooppa -välineeseen, ja sillä olisi oltava selkeä strateginen painopiste ja parannettu eurooppalainen lisäarvo.
Sisämarkkinavälineen olisi liityttävä tiiviisti uuteen sisämarkkinastrategiaan , ja sen tavoitteena olisi oltava sisämarkkinoiden potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen yhdistämällä rakenneuudistukset ja pitkän aikavälin investoinnit kriittiseen ja rajat ylittävään infrastruktuuriin, muun muassa yhdistämällä sähköverkot, rautatiet ja viestintäverkot kaikkialla Euroopassa.

Komission kaavailema maailmanlaajuinen eurooppalainen rahasto , jonka tarkoituksena on uudistaa ulkoisten toimien rahoitusta, herättää EPP-ryhmässä vakavaa huolta.

EPP-ryhmä muistuttaa, että nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä on ilmennyt useita ongelmia, jotka johtuvat useiden ohjelmien yhdistämisestä NDICI:ksi, ja merkittäviä haasteita, jotka johtuvat talousarvion nimikkeistön vaikeaselkoisuudesta.
EPP-ryhmä korostaa, että ohjelmien vähentämisen vastapainoksi budjettikohdat on eriteltävä paljon yksityiskohtaisemmin, jotta budjettivallan käyttäjä voi vastata asianmukaisesti ja jotta voidaan varmistaa, että päätöksenteko vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja talousarvion toteuttamisen aikana on mielekästä.
PPE-ryhmä korostaa, että vaikka EU ja sen jäsenvaltiot ovat maailman suurimpia kehitysyhteistyön rahoittajia, tämä johtajuus ei ole riittävän näkyvää. Koska komissio turvautuu voimakkaasti täytäntöönpanokumppaneiden välilliseen hallinnointiin, EU:n rooli jää usein hämärän peittoon, mikä johtuu suurelta osin liian monimutkaisista sisäisistä säännöistä.
EPP-ryhmä vaatii, että kaikki YUTP-menot ovat erottamaton osa EU:n talousarviota, lukuun ottamatta sotilas- ja puolustusoperaatioita, jotta varmistetaan täysi avoimuus ja asianmukainen parlamentaarinen valvonta.

PPE-ryhmä katsoo, että on selvästi tarpeen edetä kohti todellista puolustusunionia, erityisesti yhteisten puolustusvoimavarojen ja Euroopan teollisen ja teknologisen perustan yhteisissä hankinnoissa ja rakentamisessa, koordinoidusti Naton kanssa ja täysin kunnioittaen sekä puolueettomuussitoumuksia että yksittäisten EU:n jäsenvaltioiden erityisiä turvallisuusnäkökohtia. Tämä tavoite voidaan saavuttaa uudistetuilla puolustusmenoilla, joissa kaikki asiaankuuluvat EU:n ohjelmat kootaan yhteen omaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen.

Kriisivalmius. EU:n talousarviota ei ole suunniteltu siten, että se kykenisi reagoimaan asianmukaisesti ennakoimattomiin tilanteisiin ja vastaamaan uusiin tarpeisiin, koska sen joustavuus on rajallinen.

PPE-ryhmä vaatii, että seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen on sisällytettävä riittävä kriisivalmius ja että kussakin otsakkeessa on oltava riittävästi liikkumavaraa. Meno-ohjelmissa olisi säilytettävä huomattava sisäänrakennettu joustovara, jonka kohdentamisesta tiettyihin poliittisiin tavoitteisiin päättää budjettivallan käyttäjä.
PPE-ryhmä on huolestunut luonnonkatastrofien kasvavasta vaikutuksesta, sillä luonnonkatastrofit ovat usein seurausta ilmastonmuutoksesta, minkä vuoksi niitä esiintyy todennäköisesti entistä useammin ja voimakkaammin tulevaisuudessa. Katsomme, että vuoden 2027 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen pitäisi sisältyä vain kaksi monivuotisen rahoituskehyksen erityisvälinettä, joista toinen on tarkoitettu solidaarisuuden varmistamiseen luonnonkatastrofien yhteydessä ja toinen yleiskäyttöön kriisitilanteissa.

2. Vuoden 2027 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen koko

Aikana, jolloin unioni joutuu kohtaamaan yhä useampia kriisejä ja tarve toimia on pakottava, vuoden 2027 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen on varattava enemmän varoja kuin kaudella 2021-2027. EU:n talousarviossa on oltava riittävästi varoja, jotta voidaan vastata sekä nykyisiin että uusiin poliittisiin painopisteisiin ja jotta EU voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa ja maksaa NextGenerationEU:sta johtuvat velat.

PPE-ryhmä katsoo, että elintarviketuotanto ja elintarviketurva ovat strategisen autonomian olennaisia osatekijöitä ja että vuoden 2027 jälkeiselle YMP: lle olisi varattava oma talousarvio, joka säilytetään vähintään nykyisellä tasollaan ja jossa otetaan huomioon inflaatio, jotta vältetään maanviljelijöille myönnettävän tuen reaaliarvon aleneminen; kahden pilarin rakenne olisi säilytettävä. Suorat tuet on säilytettävä, koska ne tuovat selkeää eurooppalaista lisäarvoa ja ovat vahva tuki tuotannolle ja viljelijöiden tuloille, kun taas kohdennettua tukea olisi jatkossakin myönnettävä perheviljelmille ja nuorille viljelijöille. Seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi myös myönnettävä riittävästi rahoitusta EU:n kalastukselle ja vesiviljelylle , jotta varmistetaan, että ala pysyy kilpailukykyisenä, innovatiivisena ja sitoutuneena hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. PPE-ryhmä kannattaa voimakkaasti POSEI-ohjelman vahvistamista ja sen määrärahojen jakamista, koska sillä on ratkaiseva merkitys syrjäisimpien alueiden maataloustoiminnan ja elintarvikehuollon ylläpitämisessä, ja pyytää lisäksi erillisen POSEI-ohjelman perustamista syrjäisimpien alueiden kalastuksen ja vesiviljelyn tukemiseksi.
PPE-ryhmä katsoo, että nykyaikaistetun koheesiopolitiikan olisi vauhditettava kasvua, edistettävä alueiden välistä lähentymistä ja vältettävä yhtenäismarkkinoiden pirstoutumista, mutta myös vastattava uusiin haasteisiin, kuten asuntotuotantoon tai väestön vähenemiseen. Seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi edelleen tuettava taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja annettava kohdennettua tukea kaikille alueille, ja siksi se vaatii, että EU:n koheesiopolitiikkaan myönnetään reaalimääräisesti vähintään sama määrä rahoitusta kuin kuluvalla kaudella.
PPE-ryhmä korostaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi edistettävä kilpailukykyä, parannettava unionin innovaatiokapasiteettia ja tehtävä investointeja unionin strategisen riippumattomuuden varmistamiseksi. Seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi rajattava ja asetettava etusijalle EU:n lippulaivaohjelmien rahoitus muun muassa tutkimuksen ja innovoinnin (perustutkimus mukaan lukien), energian, liikenteen ja digitaalisen infrastruktuurin sekä Euroopan laajuisten verkkojen loppuunsaattamisen, terveydenhuollon ja biotekniikan aloilla, kun otetaan huomioon suuret terveyshaasteet.
PPE-ryhmä vaatii edistymistä kohti todellista puolustusunionia, jossa seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä tuetaan kokonaisvaltaista turvallisuusnäkökulmaa lisäämällä investointeja sekä siviili- että sotilaallisiin voimavaroihin eurooppalaisen etusijajärjestelyn periaatteen mukaisesti aina kun eurooppalainen vaihtoehto on käytettävissä. PPE-ryhmä katsoo, että erityistä huomiota on kiinnitettävä unionin itärajan vahvistamiseen, erityisesti Venäjän, Valko-Venäjän tai Ukrainan rajanaapureina olevilla EU:n itäisillä alueilla, jotka ovat edelleen kriittinen akseli pelotteen, joustavuuden ja koko unionin suojelun kannalta. Puolustusmenojen on kuljettava käsi kädessä unionin muiden pitkän aikavälin investointien kanssa.
PPE-ryhmä vaatii riittävää rahoitusta Erasmus+-lippulaivaohjelman tukemiseen tunnustuksena sen ainutlaatuisesta panoksesta koulutukseen liittyvän liikkuvuuden ja oppimisen edistämisessä kaikkialla Euroopassa sekä kulttuurialalla , joka on ratkaisevan tärkeä eurooppalaisen identiteetin muodostamisen kannalta.
PPE-ryhmä katsoo, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi annettava tarvittavat resurssit, jotta voidaan vastata asianmukaisesti unionin tärkeimpiin haasteisiin, kuten muuttoliikkeen ja EU:n ulkorajojen tehokkaan suojelun alalla, mukaan lukien rahoitus rajainfrastruktuurille, sekä tukea unionin ulkoisia toimia, humanitaarinen apu mukaan lukien, kestävän rauhan, vakauden ja turvallisuuden edistämiseksi.

PPE-ryhmä on vakuuttunut siitä, että EU:n talousarvion kokonaistason on oltava oikeassa suhteessa unionin pitkäaikaisten politiikkojen rahoitustarpeisiin, EU:n uusien painopisteiden, erityisesti puolustuksen ja kilpailukyvyn, edellyttämään lisärahoitukseen, yleishyödyllisten taloudellisten palvelujen velan takaisinmaksutarpeisiin ja unionin kykyyn reagoida uusiin häiriöihin ja kriiseihin, mutta samalla on jätettävä riittävästi liikkumavaraa kehittyvien menotarpeiden kattamiseksi. EPP-ryhmä vaatii siksi, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä luovutaan historiallisesti rajoittavasta, itse asetetusta tasosta, joka on 1 prosentti BKTL:sta.

3. Yksinkertaistaminen

EU:n varojen lopullisia edunsaajia koskevaa ylisääntelyä ja byrokratiaa on ensisijaisesti vähennettävä merkittävästi. Yksinkertaistaminen on toteutettava noudattaen täysin perussopimuksissa määrättyä institutionaalista tasapainoa. On tärkeää, että EU:n lopullisia edunsaajia koskevat tiedot ovat julkisesti saatavilla tulevissa ohjelmissa. PPE-ryhmä pitää digitalisointia keskeisenä tekijänä hallinnollisten prosessien yksinkertaistamisessa ja nykyaikaistamisessa.

EPP-ryhmä kehottaa yksinkertaistamaan merkittävästi EU:n menoja koskevia sääntöjä, jotka koskevat lopullisia edunsaajia seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, kiinnittäen erityistä huomiota pk-yritysten tarpeisiin, sillä ne joutuvat usein kohtaamaan suhteettoman suurta hallinnollista taakkaa. Yksinkertaisemman talousarvion on myös oltava avoimempi, jotta se mahdollistaa paremman vastuuvelvollisuuden, valvonnan ja menojen valvonnan sekä vähentää kaksinkertaisen rahoituksen, väärinkäytön ja petosten riskiä. EPP-ryhmä vaatii siksi yhteentoimivaa tietoteknistä raportointijärjestelmää, jossa on yhdenmukaistettu tietostandardi, jotta voidaan seurata rahavirtoja lopullisille edunsaajille ja täytäntöönpanosta vastaaville elimille.
Yksinkertaistamista ja joustavuutta ei pitäisi käyttää tekosyynä sille, että komissiolle annetaan yksinkertaisesti enemmän valtaa myöntää varoja ja siirtää resursseja ohjelmien välillä ilman tarvittavia tarkastuksia ja tasapainoa parlamentin vastuuvapauden myöntämisen ja budjettivallan käyttäjän kustannuksella.

4. Hallinto ja valvonta

EPP-ryhmä vastustaa jyrkästi kaikkia pyrkimyksiä sivuuttaa Euroopan parlamentti sen roolissa toisena lainsäätäjänä sekä budjetti- ja vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena. Parlamentin, joka on unionin ainoa vastuuvapauden myöntävä viranomainen ja vastuussa komission tarkasta valvonnasta, olisi voitava hoitaa tehtävänsä täysimääräisesti. PPE-ryhmä vastustaa tässä yhteydessä SEUT-sopimuksen 122 artiklan käyttämistä oikeusperustana kaikille uusille lainsäädäntöehdotuksille, joilla on vaikutuksia unionin talousarvioon.
Tulevien suoritusperusteisten välineiden osalta on tärkeää, että rahoitus sidotaan selkeästi tuloksiin. Tästä syystä PPE-ryhmä korostaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ei pitäisi käyttää tulosperusteisia välineitä, jos niihin liittyvää rahoitusta ei ole selkeästi sidottu konkreettisiin investointeihin tai hankkeisiin ja vastaaviin uudistuksiin.
EPP-ryhmä korostaa, että EU:n varojen avoimuutta, jäljitettävyyttä ja moitteetonta varainhoitoa on vaadittava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja varainhoitoasetuksen sekä asiaa koskevien tilintarkastustuomioistuimen kertomusten suositusten ja havaintojen mukaisesti.

5. EU:n talousarvioon sisältyvä ehdollisuus

EU:n on hyödynnettävä täysimääräisesti kaikkia olemassa olevia välineitä EU:n talousarvion suojelemiseksi. Unionin arvojen ja perusoikeuksien noudattaminen on olennainen edellytys EU:n varojen saamiselle.

PPE-ryhmä korostaa, että oikeusvaltioperiaatteen mukainen ehdollisuusmekanismi on säilytettävä ja sitä on vahvistettava. On oltava selkeä yhteys EU:n taloudellisten etujen suojeluun.
PPE-ryhmä korostaa, että mekanismia käynnistettäessä olisi sovellettava objektiivisia kriteerejä ja standardeja ja että jäsenvaltioita olisi kohdeltava tasapuolisesti.
PPE-ryhmä kehottaa parantamaan lopullisten edunsaajien suojelua, jotta voidaan suojella alueita ja kuntia sekä muita edunsaajia, kuten opiskelijoita, tutkijoita tai pk-yrityksiä.

PPE-ryhmä korostaa, että sisämarkkinaulottuvuus on erittäin tärkeä ja että EU:n talousarvioon vaikuttavien sisämarkkinasääntöjen, kuten julkisiin hankintoihin liittyvien sääntöjen, rikkominen olisi otettava huomioon ehdollisuusmekanismin yhteydessä edellyttäen, että sääntöjen rikkominen perustuu selkeisiin, objektiivisiin olosuhteisiin ja liittyy EU:n taloudellisiin etuihin.

6. Horisontaaliset periaatteet

EPP-ryhmä korostaa, että valtavirtaistaminen unionin talousarviossa on tehtävä tehokkaasti ja vaikuttavasti suhteellisuus- ja tarpeellisuusperiaatteita noudattaen. Nykyiset horisontaaliset periaatteet on saatettava ajan tasalle unionin poliittisten tavoitteiden mukaisesti ja samalla on varmistettava, että rahoituksen saajien byrokraattista taakkaa vähennetään.

PPE-ryhmä korostaa, että on tärkeää valtavirtaistaa kilpailukyky ja valmiudet kaikkiin unionin ohjelmiin.
PPE-ryhmä vaatii, että valtavirtaistamistavoitteiden asettaminen ei saa johtaa byrokratian ja edunsaajien hallinnollisen taakan lisääntymiseen entisestään.
PPE-ryhmä uskoo, että valtavirtaistaminen saavutetaan parhaiten toimenpiteiden kokonaisuuden avulla, ensisijaisesti politiikan suunnittelun, perusteellisten vaikutustenarviointien ja menojen vankan seurannan avulla.

7. EU:n laajentuminen

Seuraava monivuotinen rahoituskehys on ratkaisevan tärkeä, kun valmistellaan unionia laajentumiseen ja ehdokasvaltioita liittymiseen.

PPE-ryhmä uskoo, että ehdokasmaiden vakaus, turvallisuus ja demokraattinen kestävyys ovat erottamattomasti yhteydessä EU:n vakaus- ja turvallisuussuhteisiin ja edellyttävät jatkuvia strategisia investointeja, jotka liittyvät uudistuksiin, joilla tuetaan niiden lähentymistä unionin normeihin.
PPE-ryhmä vaatii strategisesti kohdennettua tukea liittymistä edeltävään tukeen sekä kasvuun ja investointeihin. Vuoden 2027 jälkeistä liittymistä valmistelevaa tukea olisi annettava sekä avustuksina että lainoina, ja sen ehtojen olisi oltava entistä tiukemmat, jotta voidaan kunnioittaa keskeisiä eurooppalaisia arvoja, kuten oikeusvaltioperiaatetta, oikeuslaitoksen riippumattomuutta, demokratian periaatteita ja perusoikeuksia. Vakiintuneiden laitosten hallintomallia ja parlamentin valvontaa on vahvistettava.
PPE-ryhmä korostaa, että Ukrainalle myönnettävä liittymistä valmisteleva tuki on erotettava makrotaloudelliseen vakauteen ja sodanjälkeiseen elpymiseen tähtäävästä rahoitustuesta, jotka edellyttävät yhteisiä kansainvälisiä ponnisteluja, joissa EU:n talousarviolla on merkittävä rooli.
PPE-ryhmä on vakuuttunut siitä, että nykyinen pakollinen tarkistuslauseke laajentumisen yhteydessä olisi säilytettävä seuraavassa kehyksessä ja että kansallisten määrärahojen ei pitäisi vaikuttaa niihin.

8. Uudet omat varat ja velan takaisinmaksu

EPP-ryhmä on vakaasti sitä mieltä, että jotta unioni voi maksaa NGEU-velan takaisin vaarantamatta kykyään toteuttaa poliittisia painopisteitään, EU:n talousarvioon on lisättävä monipuoliset ja laajennetut EU:n omat varat.

PPE-ryhmä korostaa, että NGEU-velan takaisinmaksu on oikeudellinen velvoite ja että takaisinmaksuaikataulua olisi noudatettava. EU:n on noudatettava sitoumuksiaan ja varmistettava, että tähän tarkoitukseen varataan riittävät tulot. Takaisinmaksun mahdollista jatkamista olisi harkittava vain, jos se ei vaikuta kielteisesti EU:n talousarvioon eikä voi korvata tarvetta ottaa käyttöön omia varoja.
PPE-ryhmä kannattaa voimakkaasti uusien omien varojen käyttöönottoa kiireellisesti, jotta voidaan kattaa velan takaisinmaksun määrä ja unionin suuremmat menotarpeet. PPE-ryhmä kuitenkin korostaa, että uudet omat varat eivät saisi johtaa lisäveroihin, jotka rasittavat liikaa EU:n kansalaisia tai haittaavat EU:n yritysten kilpailukykyä.
EPP-ryhmä on vakavasti huolissaan siitä, että neuvosto ei ole edistynyt lainkaan uusien omien varojen käyttöönotossa komission vuoden 2023 ehdotusten jälkeen. PPE-ryhmä katsoo, että Euroopan parlamentin olisi otettava huomioon myös neuvostossa saavutettu edistyminen uusien omien varojen käyttöönotossa ennen kuin se antaa hyväksyntänsä tulevalle monivuotiselle rahoituskehykselle.
PPE-ryhmä katsoo, että kaikkia välineitä ja keinoja olisi tutkittava, jotta unioni saisi tarvittavat resurssit erityisesti turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Yhteistä lainanottoa voitaisiin harkita yhtenä vaihtoehtona tarvittavien resurssien hankkimiseksi vain poikkeustapauksissa ja noudattaen täysimääräisesti perussopimuksessa ja asiaa koskevassa EU:n lainsäädännössä asetettuja rajoituksia ja ottaen samalla huomioon unionin rajallisen julkisen talouden liikkumavaran. Lisäksi yhteistä lainanottoa voitaisiin harkita sillä edellytyksellä, että sillä helpotetaan sellaisten eurooppalaisten politiikkojen oikea-aikaista rahoittamista, joilla on selkeää eurooppalaista lisäarvoa, ja että se on täysin linjassa EU:n strategisten painopisteiden kanssa, joilla tarjotaan eurooppalaisia julkishyödykkeitä, tai että sillä helpotetaan investointeja rajatylittäviin tai yleiseurooppalaisiin hankkeisiin, jotka lisäävät EU:n kasvupotentiaalia. Jotta voidaan varmistaa, ettei muille poliittisille painopistealueille aseteta kohtuuttomia rajoituksia eikä jäsenvaltioille, veronmaksajille ja tuleville sukupolville aseteta kohtuuttomia rasitteita, EU:n olisi laadittava selkeät säännöt ja rajoitukset velkaantumiselleen sekä selkeät toimintalinjat velanhoitoa varten, jotta veronmaksajille aiheutuvat kokonaiskustannukset voidaan minimoida.