Kansainvälistä kauppaa koskeva kannanotto

Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP)

Vapaakauppa ja globalisaatio ovat parantaneet merkittävästi elintasoa ja vähentäneet köyhyyttä EU:ssa ja kaikkialla maailmassa. Ne luovat talouskasvua ja työpaikkoja ja vahvistavat poliittisia ja taloudellisia suhteita kolmansiin maihin. Pyrimme vahvistamaan strategista sidettämme Yhdysvaltoihin, kumppaniin, jonka kanssa meillä on geopoliittisten ja taloudellisten etujen lisäksi myös yhteisiä arvoja. Tasapainoinen transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuussopimus (TTIP-sopimus) vapauttaisi taloussuhteidemme täyden, tällä hetkellä alikäytetyn potentiaalin ja muokkaisi myönteisesti maailmankaupan sääntelyä. Haluamme jatkaa tätä kunnianhimoista ohjelmaa EU:n ja sen kansalaisten eduksi.

Haluamme muokata globalisaatiota

Eurooppalaiset yritykset, jotka tuovat ja vievät nykypäivän globaaleissa arvoketjuissa, luovat työpaikkoja ja kasvua ja palvelevat samalla kansalaistemme tarpeita. Haluamme, että kauppa perustuu oikeusvaltioperiaatteeseen, että demokratian ja ihmisoikeuksien perusperiaatteita levitetään ja että köyhyys poistetaan maailmasta. Olemme sitoutuneet vapaaseen ja oikeudenmukaiseen kauppaan ja haluamme avata markkinat säilyttäen samalla tasavertaiset toimintaedellytykset. Kauppapolitiikalla on merkittävä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa vastavuoroisuuden ja molemminpuolisen hyödyn hengessä.

Unionin talous on erittäin riippuvainen osallistumisesta ulkoiseen kasvuun.

Kasvu, vauraus, työpaikat ja eurooppalaisen yhteiskuntamallin säilyttäminen liittyvät toisiinsa ja tukevat toisiaan. On arvioitu, että vuonna 2015 90 prosenttia maailman kasvusta syntyy EU:n ulkopuolella. On totta, että kaupan lisääminen johtaa tuottavuuden kasvuun, parantaa ulkoista kilpailukykyä ja voi välittömästi edistää yli 1,5 prosentin suoraa talouskasvua sekä tuoda merkittäviä etuja kuluttajille. On myös arvioitu, että 14 prosenttia työntekijöistä ja toimihenkilöistä eli 31 miljoonaa työpaikkaa on riippuvainen unionin kauppatilanteesta. Viimeiset 10 vuotta ovat osoittaneet, että kaupan avautuminen liittyy työllisyyteen ja työpaikkojen luomiseen.

Haluamme ottaa kansalaiset mukaan

Globalisaatio ja avoimet markkinat ovat parantaneet merkittävästi elintasoa ja vähentäneet köyhyyttä EU:ssa ja kaikkialla maailmassa. Siksi pyydämme kaikkia sidosryhmiä kehittämään paremman viestintästrategian unionin kauppapolitiikasta. Haluamme avoimuutta ja läpinäkyvyyttä neuvottelujen kaikissa vaiheissa, mutta puolustamme tarvittaessa luottamuksellisuutta, jotta saavutetaan parhaat neuvottelutulokset. Varmistamme aina julkisten yleishyödyllisten laitosten ja palveluiden suojelun. Varmistamme aina - GATS-sopimuksen ja asiaa koskevien Unescon yleissopimusten mukaisesti - oikeuden suojella, edistää tai rahoittaa kulttuuria, kulttuurista monimuotoisuutta sekä tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta yhteiskuntiemme demokraattisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tarpeiden palvelemiseksi.

Pidämme monenvälistä lähestymistapaa parempana ja tuemme samalla vapaakauppasopimusneuvotteluja.

Mielestämme WTO:n monenkeskinen kauppajärjestelmä on edelleen ylivoimaisesti paras kehys vapaan ja oikeudenmukaisen kaupan aikaansaamiseksi maailmanlaajuisesti ja oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti. Vaadimme, että WTO:n jäsenten olisi noudatettava kaikkia WTO:n velvoitteita ja että unionin olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin aina, kun jokin maa soveltaa EU:hun tai yksittäisiin jäsenvaltioihin kohdistuvia kauppaa rajoittavia toimenpiteitä tai ei noudata velvoitteitaan. Vapaakauppasopimukset ovat vain toiseksi paras, mutta välttämätön vaihtoehto. Odotamme tulliesteiden ja muiden kuin tulliesteiden poistamista, yhteistyötä teknisten standardien, teollis- ja tekijänoikeuksien, investointien suojan, markkinoille pääsyn, julkisten hankintojen sekä raaka-aineiden ja energialähteiden tarjonnan alalla samalla kun säilytämme korkeat eurooppalaiset ympäristö-, työ- ja kuluttajansuojasääntömme, varmistamme terveys- ja kasvinsuojelustandardit sekä elintarviketurvallisuusstandardit ja varmistamme, että YMP:n periaatteita noudatetaan. Olemme vakuuttuneita siitä, että EU:n taloudellisen menestyksen tärkein syy on sen taloudellisten toimijoiden moninaisuus, johon kuuluvat sekä pk-yritykset että monikansalliset yritykset. Siksi haluamme, että erityistarpeet ja -edut otetaan huomioon kaikissa kauppaneuvotteluissa. EU:n tuottajien edut, myös syrjäisimpien alueiden tuottajien edut, ja EU:hun assosioituneiden merentakaisten maiden ja alueiden edut on otettava riittävästi huomioon.

Haluamme vahvistaa transatlanttista sidettä.

Yhdysvallat on EU:n tärkein strateginen kumppani. Meillä on yhteiset arvot, joita ovat demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio, sekä strateginen etu, joka liittyy molemminpuoliseen vaurauteen ja turvallisuuteen. Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) on merkittävin EU:n ja Yhdysvaltojen viimeaikainen hanke, ja se elvyttää transatlanttista kumppanuutta kokonaisuutena sen kaupallisia näkökohtia laajemmin. Sen onnistunut loppuunsaattaminen on geopoliittisesti erittäin tärkeää yhteisten haasteiden edessä. Kansainvälisen järjestelmän käynnissä oleva muutos ja kohtaamamme haasteet korostavat entisestään transatlanttisen suhteen merkitystä rauhan, turvallisuuden ja vakauden varmistamisessa. Haluamme vahvistaa kumppanuuttamme, jotta voimme yhdessä muokata 21. vuosisataa.

Kauppapolitiikka on erittäin tärkeä väline, joka tukee ainutlaatuisen suhteemme strategista visiota. Se kehittää, parantaa ja vahvistaa sitä merkittävästi. Tuoreiden lukujen mukaan EU ja Yhdysvallat edustavat yhdessä yli 30 prosenttia maailmankaupasta, ja EU:n kauppataseen ylijäämä on 105 miljardia euroa. Haluamme edelleen lisätä tätä potentiaalia työpaikkojen ja kasvun luomiseksi ja sellaisten maailmanlaajuisten normien asettamiseksi yhdessä, jotka edistävät oikeusvaltion periaatteisiin ja parhaisiin hallintokäytäntöihin perustuvan kestävän maailmanlaajuisen järjestelmän luomista.

Tuemme syvällistä, kattavaa ja molempia osapuolia hyödyttävää transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP).

Transatlanttisen kaupan osuus maailmankaupasta on yli 30 prosenttia, sillä sen kauppavirrat ovat valtavat, yli 700 miljardia euroa vuodessa ja EU:n ylijäämä kasvaa jatkuvasti. Näin ollen näemme valtavat mahdollisuudet, joita ei ole vielä hyödynnetty riittävästi huolimatta talouksiemme pitkälle edenneestä yhdentymisestä. Tärkein este lisäkehitykselle ovat lukuisat edelleen olemassa olevat kaupan muut kuin tariffiesteet.

EU:n teollisuuden suurimpien alojen, mukaan luettuna huomattava määrä pk-yrityksiä, vahva tuki on selvä merkki siitä, että tällainen sopimus voisi todella tasoittaa tietä merkittäville eduille kansalaisillemme, yrityksillemme ja niiden työntekijöille.

Meidän näkökulmastamme TTIP:n hyödyt ovat vielä suuremmat sääntelyn alalla. EU:n ja Yhdysvaltojen välisen sääntely-yhteistyön lisäämisen ja vastavuoroisen tunnustamisen tai yhdenmukaistamisen aina ja kaikkialla, missä näitä kahta kriteeriä voidaan soveltaa heikentämättä kuluttajansuojanormejamme, pitäisi välttää päällekkäisyyksiä ja vähentää merkittävästi yritystemme hallinnollista ja sääntelytaakkaa. Uuden vahvistetun kumppanuuden pitäisi luoda uudet yleiset kauppasäännöt ja -standardit, joita muut kumppanit maailmassa voivat käyttää mallina. Kumppanuutta ei pitäisi nähdä esteenä vaan pikemminkin mahdollisuutena seurata maailman suurinta markkinapaikkaa ja hyötyä siitä.

Markkinoillepääsyä koskeva ydinkysymys on teollisuustuotteiden tullien poistaminen, erityisesti joidenkin tärkeiden EU:n tuotteiden esteiden poistaminen, ja maataloustuotteiden tullien tuntuva alentaminen säilyttäen samalla perinteisten herkkien tuotteiden erityiskohtelu. Avoimen markkinoillepääsyn lisäksi on kuitenkin taattava riittävät edellytykset tasavertaiselle ja oikeudenmukaiselle kilpailulle. EU:n tullitariffit olisi pidettävä voimassa tietyillä teollisuustuotannon aloilla, kunnes EU:n energiaintensiivisen teollisuuden kilpailuhaitta säilyy, koska Yhdysvallat harjoittaa EU:hun suuntautuvassa energiaviennissä rajoittavaa politiikkaa. Tällaisen poikkeuksen pitäisi antaa EU:n ja Yhdysvaltojen teollisuudenaloille mahdollisuus kilpailla tasavertaisilla toimintaedellytyksillä, mikä estää energian hintaerojen aiheuttamat kilpailun vääristymät. Haluamme, että raskaita esteitä vähennetään merkittävästi myös terveys- ja kasvinsuojelualoilla ja että kuluttajansuojanormit, mukaan lukien ennalta varautumisen periaate, sekä Euroopan unionin ympäristöä, eläinten hyvinvointia, kuluttajansuojaa ja sosiaalisia periaatteita ja lakeja koskevat perusperiaatteet ja -lainsäädäntö, tunnustetaan asianmukaisesti ja tehdään yhteistyötä niiden noudattamiseksi täysimääräisesti.

Teollisuudenaloille, joihin sovelletaan suhteettoman paljon kustannuksia aiheuttavia säännöksiä, kuten kemianteollisuuteen, olisi annettava riittävät siirtymäajat. Lisäksi voimassa olevia säännöksiä olisi tarkasteltava taloudellisen kestävyyden ja Euroopan kilpailukyvyn kannalta.

Julkisia hankintoja ja palveluja koskeva laaja, kunnianhimoinen ja kattava sopimus on olennainen osa näitä neuvotteluja, koska palvelukaupan laajentaminen tuo lisähyötyjä molemmille talouksille. Audiovisuaalinen ala on jätettävä neuvottelujen ulkopuolelle, eikä sopimus voi johtaa tietosuojaa ja julkisia palveluja koskevien eurooppalaisten standardien heikkenemiseen. Vaadimme yhdysvaltalaisilta kumppaneiltamme myönnytyksiä rahoituspalvelujen alalla ja parempaa pääsyä julkisten hankintojen alalle, erityisesti liittovaltiotasoa alemmalla tasolla.

Maantieteelliset merkinnät ovat edelleen konsernillemme tärkeä asia, ja niitä olisi suojeltava asianmukaisesti Yhdysvaltojen markkinoilla vähentämällä voimakkaasti samankaltaisten nimien ja tuotteiden harhaanjohtavan käytön riskiä.

On erittäin tärkeää, että TTIP-sopimukseen sisällytetään energiaa koskevia erityismääräyksiä koskeva luku, jossa käsitellään kaikkia nykyisiä toimenpiteitä, jotka rajoittavat tai ehdollistavat energian vientiä. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa TTIP-sopimus on sopivin kehys pitkäaikaisen kumppanuuden luomiseksi tällä alalla. Odotamme, että transatlanttiset kumppanimme poistavat lupavaatimuksen ja tarjoavat tarvittavan infrastruktuurin energiavientiä varten Eurooppaan.

Sopimukseen on sisällytettävä vankka investointeja koskeva luku, joka voi edistää merkittävästi kasvua, luoda työpaikkoja ja antaa sijoittajille oikeusvarmuutta. PPE-ryhmä uskoo, että TTIP-sopimuksen oikeudellinen kehys voi luoda parhaat edellytykset investointien lisäämiselle molemmin puolin. Siihen on sisällyttävä nykyaikaistettu, avoin ja puolueeton ISDS-mekanismi, jolla saavutetaan tasapaino toisaalta kansainvälisten sopimusten oikeusvarmuuden ja sovellettavuuden varmistamisen ja toisaalta allekirjoittajapuolten demokraattisten lainsäädäntöoikeuksien säilyttämisen välillä. Tällaisen välineen on sisällettävä erityisiä mekanismeja, joilla vältetään EU:n sijoittajien ja erityisesti pk-yritysten syrjivä kohtelu, kun ne haastavat tai joutuvat haastamaan kansallisia tai paikallisia viranomaisia Yhdysvalloissa.

Sopimuksella on varmistettava, että tarjotaan molempia osapuolia hyödyttävä liikkuvuuspaketti, johon sisältyy viisumihelpotuksia kaikista jäsenvaltioista tuleville palvelujen ja tavaroiden tarjoajille ja jossa tunnustetaan heidän ammatillinen ja tekninen pätevyytensä.

Lopuksi PPE-ryhmä korostaa pk-yritysten erityisasemaa, sillä ne ovat kriittisiä kasvun, työpaikkojen luomisen ja innovoinnin moottoreita. TTIP-sopimuksen olisi oltava pk-yrityksiä suosivan kauppasopimuksen vertailukohta, sillä siinä olisi laadittava säännöt, jotka on räätälöity pk-yritysten tarpeisiin ja joihin olisi sisällytettävä niitä koskevia erityisiä lukuja. Sopimukseen olisi sisällyttävä erityisen pk-yrityksiä käsittelevän komitean perustaminen ja sellaisen verkkotietoverkon kehittäminen, joka sisältää yksityiskohtaista tietoa Yhdysvaltojen sääntelyvaatimuksista ja jonka tarkoituksena on helpottaa pk-yritysten osallistumista transatlanttiseen kauppaan.

Nykyaikaisessa maailmassa tavaroiden ja palvelujen kauppa ylittää valtioiden rajat. Samoin maailmanlaajuinen sääntely. Haluamme kauppasuunnitelman, joka hyödyttää sekä yrityksiä että kuluttajia; haluamme oikeudenmukaista ja kestävää kauppaa.

Vaikka Yhdysvallat on suurin kauppakumppanimme, se ei ole ainoa. TTIP toimii myös suhteissamme muihin kauppakumppaneihimme. Sopimus voi vaikuttaa tähän yhteyteen laatimalla maailmanlaajuisia kauppasääntöjä tulevaisuutta varten ja mahdollisesti käynnistämällä uudelleen monenvälisen vapauttamisprosessin. Tämä on Yhdysvaltojen ja Euroopan yhteinen etu. Parannettu sopimus vaikuttaa maailmanlaajuisiin kahdenvälisiin taloudellisiin ja poliittisiin suhteisiimme Yhdysvaltojen kanssa ja edistää strategisia siteitämme 2000-luvulla. TTIP-sopimus voi olla virstanpylväs maailman vahvimman kumppanuuden institutionalisoinnissa.

EU:n kauppapolitiikka globaalissa kontekstissa

EU on maailmankaupan vapauttamisen eturintamassa. Tästä ovat osoituksena lukuisat kauppakumppanuudet maailmanlaajuisesti. Tarkastelemme tähänastisia taloussuhteitamme ja tunnustamme niiden erilaiset piirteet; viime vuosina on edistytty useissa asioissa, mutta muut kumppanuudet ovat jämähtäneet paikoilleen. Näiden kokemusten perusteella muistutamme EU:n tähän mennessä tekemien vapaakauppasopimusten myönteisistä vaikutuksista ja kehotamme edistymään nopeasti meneillään olevissa neuvotteluissa, mukaan lukien neuvottelut palvelukauppasopimuksesta (TiSA) ja alueellisesta kumppanuudesta Mercosurin kanssa. Korostamme taloudellisen yhteistyön merkitystä Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa ja kehotamme edistymään edelleen syvälle menevien ja kattavien vapaakauppasopimusten osalta. Olemme tyytyväisiä Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa tapahtuneeseen kehitykseen, joka nostaa miljoonia ihmisiä pois köyhyydestä ja vauhdittaa maailmanlaajuista talouskasvua. Tuemme CETA-sopimuksen ratifiointia ja pidämme useita sen investointisuojaa koskevia määräyksiä mallina tulevia sopimuksia varten. Haluamme ottaa aktiivisesti yhteyttä kumppaneihin kaikkialla maailmassa ja pyrkiä kunnianhimoiseen kauppasuunnitelmaan globaalissa kontekstissa.

Olemme sitoutuneet vapaaseen ja oikeudenmukaiseen kauppaan ja haluamme avata markkinat.

Olemme täysin tietoisia siitä, että kauppapolitiikka ei ole itsetarkoitus. Sitä ei kuitenkaan pitäisi ylikuormittaa kysymyksillä, jotka eivät suoraan liity kansainväliseen kauppaan ja joita voitaisiin käsitellä paremmin muissa yhteyksissä. Haluamme edistää kestävää kehitystä neuvottelemalla talouskumppanuussopimuksia, joissa yhdistetään Euroopan ja AKT-maiden edut, edistämällä kehitystä edistämällä alueellista yhdentymistä, luomalla mahdollisuuksia kaupalle ja investoinneille sekä parantamalla talouden ohjausta ja hallintaa ja muistuttamalla kaikkia sidosryhmiä siitä, että muut maailman alueet ovat osoittaneet, miten kauppa voi edistää hyvinvointia. Olemme vakuuttuneita siitä, että Kaikki paitsi aseet (EBA), yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP) ja GSP+-järjestelmä ovat hyviä välineitä kehityksen ja talouskasvun tukemiseen. Olemme tyytyväisiä Euroopan komission aloitteeseen konfliktimineraaleista, jotta mineraalikaupasta saatavat voitot eivät enää käytettäisi aseellisten konfliktien rahoittamiseen.

Haluamme tehokkaita kaupan suojakeinoja

Kaupan vapauttamisen jatkaminen edellyttää edelleen kykyä estää epäterveet kauppakäytännöt markkinoillamme. Siksi pidämme kaupan suojakeinoja asianmukaisena osana EU:n kauppastrategiaa ja suhtaudumme myönteisesti pyrkimyksiin virtaviivaistaa, vahvistaa ja nopeuttaa näitä välineitä meneillään olevan kaupan suojakeinoja koskevan uudistuksen myötä varmistaen, että niitä ei heikennetä. Tähän kuuluu myös alhaisemman tullin säännön poistaminen raaka-aineiden vääristymien ja tukien tapauksessa. Olisimme tyytyväisiä pyrkimyksiin lisätä avoimuutta globaalin arvoketjun välineiden prosesseissa.

Vaadimme investointisuojaa 2.0

EU:n jäsenvaltioiden yli 1 400 voimassa olevaa kahdenvälistä investointisopimusta ovat olleet ja ovat edelleen menestyksekkäitä välineitä, joilla suojellaan sijoittajiamme epäterveiltä käytännöiltä ulkomailla. Siksi meidän on edelleen parannettava tehokkaan investointisuojan järjestelmää nykyaikaisella eurooppalaisella investointisuojajärjestelmällä - toimivalta siirrettiin jäsenvaltioilta EU:lle Lissabonin sopimuksella. Sijoittajien riitojenratkaisujärjestelmä ei saa heikentää nykyisiä ja tulevia lainsäädännöllisiä normeja, jotka koskevat kuluttajansuojaa, ympäristö- ja sosiaalipolitiikkaa sekä parlamentaarisia etuoikeuksia. Tehokkaan investointisuojan 2.0-välineen, joka voisi olla osa EU:n vapaakauppasopimuksia, olisi täytettävä tietyt sitoumukset: poliittinen liikkumavara ja valtioiden oikeus sääntelyyn on taattava, tuomioistuinten vaihtamisen pitäisi olla mahdotonta, paneelien on toimittava mahdollisimman avoimesti, välimiesten uudelleentarkastelumahdollisuus sekä riippumaton ja puolueeton nimitys on varmistettava, ja hävinneen osapuolen on maksettava asian käsittelystä aiheutuvat kustannukset. Pk-yritysten on voitava käyttää riitojenratkaisuvälinettä helpommin ja niiden on voitava käyttää oikeutta kansallisissa tuomioistuimissa. Pitkän aikavälin tavoitteemme on riippumaton kansainvälinen tuomioistuin.

Haluamme myönteisen vastavuoroisuuden kansainvälisille julkisten hankintojen markkinoille.

Pahoittelemme, että EU:n julkisten hankintojen markkinoiden suuri avoimuus kaikilla hallinnon tasoilla ei monissa tapauksissa vastaa EU:n toimittajien samanlaista pääsyä ulkomailla. Pyydämme myönteistä vastavuoroista pääsyä julkisten hankintojen alalle, jotta varmistetaan avoimempien ja syrjimättömämpien ulkomaisten hankintamarkkinoiden avautuminen erityisesti pk-yrityksille. Jos kauppakumppanimme eivät tee yhteistyötä, meidän on voitava käyttää välineitä markkinoiden, yritysten ja kuluttajien etujen suojelemiseksi.

Teollisuutemme tarvitsee kestävää ja vääristymätöntä raaka-aineiden tarjontaa.

Haluamme torjua epäreiluja kauppakäytäntöjä, kuten vientirajoituksia, vientiveroja ja niin sanottuja kaksoishinnoittelumekanismeja, monen- ja kahdenvälisellä tasolla; tässä yhteydessä tuemme ehdotusta poistaa alhaisemman tullin sääntö raaka-aineiden vääristymien osalta. Torjumme monopolistiset, poliittisesti motivoituneet käytännöt energiamarkkinoilla.

Tarvitaan parempaa tulliyhteistyötä EU:ssa ja sen ulkopuolella.

Olemme käynnistämässä ajatusta EU:n yhtenäisen tullihallinnon perustamisesta, jotta tullisääntöjä ja -menettelyjä voitaisiin soveltaa tehokkaammin koko EU:ssa. Vaadimme riittävää teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa, jossa otetaan huomioon myös köyhimpien edut, erityisesti avun saaminen mahdollisimman vähällä byrokratialla, sekä kaikkien muiden EU:n lakien, kuten REACH-asetuksen ja tuoteturvallisuusstandardien, rajavalvontaa.

Hyvä palvelukauppasopimus on markkinoiden avaaja ulkomailla ja turvaverkko kotimaassa.

TiSA-sopimuksesta neuvotellaan parhaillaan 24 osapuolen kesken, jotka edustavat 70 prosenttia maailman palvelukaupasta, ja sillä pyritään luomaan uusia markkinapassituksia ja parantamaan kansainvälisiä standardeja. PPE-ryhmä tukee tätä kaksitahoista lähestymistapaa, jolla pyritään alentamaan tullien ulkopuolisia esteitä ja luomaan maailmanlaajuisesti tasapuoliset toimintaedellytykset erityisesti EU:n hyökkäävillä aloilla, kuten televiestintä-, liikenne-, ammatti- ja rahoituspalveluissa. Samalla kun sääntöjä päivitetään digitaalisen aikakauden mukaisiksi ja sitoumuksia lisätään, PPE-ryhmä korostaa, että kuluttajille on tarjottava konkreettisia etuja (esim. verkkovierailut ja sähköinen kaupankäynti) ja että kiinnostuneille osapuolille (esim. Kiinalle) on myönnettävä pääsy neuvotteluihin sillä ehdolla, että ne hyväksyvät sovitut säännöt ja tavoitteet, jotta varmistetaan tuleva monenvälisyys.

PPE-ryhmä on samaa mieltä siitä, että EU:n perussopimuksiin kirjattuja perusoikeuksia ei pitäisi ottaa neuvottelujen kohteeksi. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä 4. toimintatapaan, joka olisi rajoitettava korkeasti koulutettujen ammattihenkilöiden väliaikaiseen liikkuvuuteen ja jossa ei pitäisi käsitellä maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä, sekä 1. toimintatapaan, jonka olisi kuljettava käsi kädessä vahvojen yhteisten sääntöjen kanssa.

Neuvotteluja olisi näin ollen ohjattava EU:n perustamista ja kehittämistä ohjanneilla periaatteilla (SEU-sopimuksen 21 artikla), joita ovat muun muassa vapaakauppa, reilu kilpailu ja vastavuoroisuus. PPE-ryhmä uskoo, että edellä mainittujen ohjaavien direktiivien noudattaminen olisi hyvän TiSA-sopimuksen edellytys. Hyvä TiSA on hyväksi sekä eurooppalaisille yrityksille että kansalaisille, ja se täydentäisi TTIP-sopimusta.

Kannatamme kauppasuhteiden syventämistä itäisten naapurimaiden kumppaneidemme kanssa.

Olemme tietoisia haasteista ja siitä, että on tärkeää luoda vakaa, demokraattinen ja vauras itäisen Euroopan naapuruus. Kannatamme pitkälle meneviä vapaakauppasopimuksia, jotka tarjoavat halukkaille itäisen kumppanuuden kumppaneillemme puitteet kauppasuhteiden nykyaikaistamiselle ja talouskehitykselle avaamalla markkinat poistamalla asteittain tullitariffit ja muut kuin tariffiesteet, yhdenmukaistamalla laajasti lakeja, normeja ja asetuksia eri kauppaan liittyvillä aloilla ja luomalla edellytykset niiden talouksien avainalojen mukauttamiselle EU:n standardeihin.

Vaadimme, että EU:n ja Ukrainan välinen pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppasopimus pannaan täytäntöön nopeasti ja täysimääräisesti, sellaisena kuin se on allekirjoitettu. EU:n olisi ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin teknisiin ja taloudellisiin toimenpiteisiin auttaakseen kumppaneitamme uudistuksissa, jotta sovitut toimenpiteet ja normit voidaan saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panna täytäntöön.

DCFTA-sopimukset eivät ole lopullinen tavoite kauppasuhteiden kehittämisessä itäisten kumppanien kanssa, vaan pikemminkin tärkeä askel, joka johtaa kumppanien asteittaiseen taloudelliseen yhdentymiseen EU:n sisämarkkinoihin ja siten talousalueen luomiseen.

Haluamme syventää EU:n kauppaneuvotteluja Välimeren maiden kanssa.

Euroopan unionin ja Välimeren alueen välinen kauppa tarjoaa hyvät näkymät. Kannatamme pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen aloittamista tiettyjen alueen maiden kanssa ja jatkuvia keskusteluja tullien ulkopuolisten ja teknisten esteiden poistamisesta kiinnittäen erityistä huomiota standardeihimme ja herkkiin tuotteisiimme (kuten maataloustuotteisiin). Tuemme kauppaa ja liiketoimintaa koskevaa vuoropuhelua kaikkien alueellisten taloudellisten toimijoiden (erityisesti pk-yritysten) kanssa. Vuoropuhelu edistää alueen poliittisen vakauttamisen tavoitetta.

Euro-Välimeri-kauppasuhteiden vahvistaminen mahdollistaa eteläisen Välimeren maiden välisten kauppasuhteiden vahvistamisen ja edistää alueen taloudellista yhdentymistä monenvälisellä tasolla.

Tuemme EU:n ja Kanadan välisen kauppasopimuksen (CETA) ratifiointia.

CETA-sopimuksen odotetaan lisäävän EU:n ja Kanadan välistä tavara- ja palvelukauppaa lähes neljänneksellä. Kaiken kaikkiaan sopimuksen arvioidaan lisäävän EU:n tuotantoa noin 12 miljardilla eurolla vuodessa.

Kannatamme lähes kaikkien tuontitullien poistamista, mikä säästää eurooppalaisilta viejiltä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Olemme tyytyväisiä siihen, että CETA-sopimuksen ansiosta EU:n yritykset voivat tehdä tarjouksia julkisista hankinnoista Kanadassa ja että sen ansiosta EU:n yritykset pääsevät Kanadan palvelu- ja investointimarkkinoille. Työmarkkinamme hyötyvät henkilöstön ja palveluntarjoajien vaihdon helpottumisesta. Kannatamme tiiviimpää yhteistyötä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien sääntöjen täytäntöönpanossa ja olemme tyytyväisiä siihen, että maanviljelijämme ja elintarvikealamme hyötyvät EU:n maantieteellisten merkintöjen suojasta Kanadassa ja että samalla turvataan tämän alan erityishuolet. Olemme vakuuttuneita siitä, että markkinoillepääsyä koskevan tasapainoisen tuloksen pitäisi antaa molemmille osapuolille mahdollisuus lisätä vientiään ilman merkittäviä riskejä paikalliselle tuotannolle.

Pidämme myönteisenä investointeja koskevaa lukua ja korostamme, että ISDS-järjestelmää on parannettu ja että siihen sisältyy selkeitä määritelmiä, yksityiskohtainen ja rajattu soveltamisala ja avoimuussääntöjen noudattaminen. Olemme vakuuttuneita siitä, että olemme oikealla tiellä pyrkiessämme ratkaisemaan investointisuojaan liittyvät haasteet, jotka ovat edelleen välttämättömiä 2000-luvulla. Uskomme vakaasti, että teksti on merkittävä askel kohti suurempaa avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta koko menettelyn aikana.

Kannatamme aktiivisempaa ja ajantasaistettua kauppapolitiikkaa Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kanssa.

Olemme tyytyväisiä siihen, että Keski-Amerikan kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen kauppaa koskeva pilari on tullut voimaan. Olemme tyytyväisiä Kolumbian ja Perun kanssa tehdyn kauppasopimuksen väliaikaiseen soveltamiseen ja tuemme täysin Ecuadorin liittymistä kolmantena kumppanina. Pidämme talouskumppanuussopimusten voimaantuloa 14 Karibian maan kanssa ensimmäisenä askeleena. Nämä sopimukset ovat paras esimerkki siitä, miten EU pyrkii säilyttämään ja edistämään alueellista yhdentymistä.

EU on edelleen Latinalaisen Amerikan ensimmäinen sijoittaja, ensimmäinen avunantaja ja toinen kauppakumppani. EU on edistänyt huomattavasti köyhyyden vähentämistä ja lievittämistä sekä hallintotavan ja valmiuksien kehittämistä Latinalaisessa Amerikassa. Kauppasuhteista Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kumppaneiden kanssa on vihdoin tullut Euroopan unionille ensisijainen tavoite, ja ne näkyvät alueellisten sopimusten verkostossa. Olemme vakuuttuneita siitä, että on paljon mahdollisuuksia tehdä enemmän molemminpuolisen luottamuksen hengessä ja molempien osapuolten hyödyksi, jotta voidaan luoda täysin Euroopan ja Latinalaisen Amerikan alueiden välinen kumppanuusalue, joka perustuu WTO:n kanssa yhteensopivaan alueellisuusmalliin.

Haluamme, että tietyt nykyiset sopimukset saatetaan ajan tasalle

Kannatamme Chilen kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen nykyaikaistamisvaihtoehtojen nopeaa analysointia. Pyydämme, että meneillään oleva EU:n ja Meksikon välisen sopimuksen kattavaa ajantasaistamista koskeva selvitystyö saatetaan päätökseen ja että neuvottelut aloitetaan nopeasti.

Pyydämme nopeaa edistymistä MERCOSUR-neuvotteluissa.

Katsomme, että kattava ja tasapainoinen sopimus MERCOSUR-maiden kanssa, jossa kiinnitetään erityistä huomiota EU:n herkimpiin aloihin (esim. maatalouteen) ja sovelletaan tariffi- tai kiintiökohtelua, voisi olla erittäin hyödyllinen kannustin molemmille alueille. Kuten äskettäin Andien yhteisön kanssa tehdyssä sopimuksessa, josta lopulta tuli sopimus Kolumbian ja Perun kanssa, meidän olisi mielestämme neuvoteltava sopimus niiden Mercosur-maiden kanssa, jotka ovat valmiita etenemään. Tuemme Euroopan komissiota liiallisten kaupan esteiden, erityisesti korkeiden tullien ja tuonnin monimutkaisuuden sekä tukien poistamisessa alueelta.

Haluamme tasavertaiset toimintaedellytykset Kiinan kanssa.

Kiina on yksi maailman suurimmista talouksista. Sen valtava sisäinen kehitys tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia viennillemme ja sijoittajillemme. EU on Kiinan suurin kauppakumppani, kun taas meille Kiina on Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi tärkein. Kiinan kanssa käytävän tavarakaupan määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina, ja EU:n vienti on kasvanut nopeasti; EU:lla on kuitenkin jatkuvasti merkittävä kauppataseen alijäämä. Tämä johtuu osittain perusteettomista tullien ulkopuolisista toimenpiteistä ja teknisistä esteistä. Taloudellisen kumppanuutemme kestävyyden varmistamiseksi ne on poistettava asteittain. EU on sitoutunut avaamaan kauppasuhteet Kiinan kanssa oikeudenmukaisin ehdoin ja WTO-velvoitteitaan täysimääräisesti noudattaen.

Tällä välin tuemme ja tarkastelemme meneillään olevia neuvotteluja kattavasta EU:n ja Kiinan välisestä investointisopimuksesta, jonka tavoitteena on luoda turvallisempi oikeudellinen kehys pitkän aikavälin markkinoille pääsyä varten. Neuvottelujen edistyminen antaa vahvan signaalin siitä, millainen rooli Kiinalla on maailmantaloudessa.

Haluamme käynnistää uudelleen kauppakumppanuuden Japanin kanssa.

EU on maailman suurin ja Japani maailman neljänneksi suurin talous, ja niiden osuus maailman BKT:stä on yli kolmannes. Lisäksi molemmilla osapuolilla on vankat ja hedelmälliset taloussuhteet. EU:n ja Japanin välisen tavara- ja palvelukaupan täyden potentiaalin hyödyntämiseksi ja maailmanlaajuisia haasteita, kuten energiapolitiikkaa, koskevan yhteistyön lisäämiseksi voidaan kuitenkin tehdä paljon enemmän.

Siksi PPE-ryhmä katsoo, että Japanin kanssa parhaillaan käytävät neuvottelut kattavan ja kunnianhimoisen vapaakauppasopimuksen tekemisestä ovat paras tilaisuus käynnistää nämä suhteet uudelleen. Haluamme sopimuksen, josta kaikki osapuolet hyötyvät ja joka lisäisi toistensa viennin kysyntää poistamalla tai vähentämällä merkittävästi kaupan tariffiesteet ja muut kuin tariffiesteet ja lisäämällä suorien ulkomaisten investointien määrää molemmissa osapuolissa.

Vaadimme kauppasuhteidemme käytännönläheistä kehittämistä Intian kanssa.

Vaikka EU:n ja Intian välisen kaupan arvo on yli kaksinkertaistunut viime vuosikymmenen aikana ja oli 72 miljardia euroa vuonna 2014, se ei hyödynnä kaikkia mahdollisuuksiaan. Intian talouden ja väestön dynaamisuudesta ja koosta huolimatta vaikea sääntely-ympäristö sekä tariffeihin ja muihin kuin tariffeihin liittyvät esteet, kuten määrälliset rajoitukset, tuontilupien myöntäminen, pakolliset testit ja sertifioinnit, haittaavat kauppakumppanuutemme kehittämistä. Näissä olosuhteissa vuonna 2007 aloitettuja neuvotteluja EU:n ja Intian vapaakauppasopimuksesta olisi nopeutettava.

PPE-ryhmä kannattaa pragmaattista lähestymistapaa, jolla pyritään edistämään mahdollisia synergiaetuja taloussuhteissamme Intiaan, erityisesti palvelukaupassa sekä tieteen ja teknologian aloilla, sekä edistämään yhteistyötä kestävän kehityksen edistämiseksi.

Haluamme ASEAN-maita koskevan ennakoivan strategian.

Kauppa ASEAN-maiden kanssa tarjoaa eurooppalaisille yrityksille parhaita mahdollisuuksia. Eurooppalaisten yritysten on kamppailtava konkreettisten tullien ulkopuolisten esteiden kanssa, jotka haittaavat näiden markkinoiden täyden potentiaalin hyödyntämistä. EPP-ryhmä kannattaa ennakoivaa strategiaa, jolla neuvotellaan ja sovelletaan täysimääräisesti kahdenvälisiä sopimuksia ASEAN-maiden kanssa eurooppalaisten yritysten markkinoille pääsyn parantamiseksi ja tullien ulkopuolisten esteiden poistamiseksi. PPE-ryhmä haluaa nyt nähdä, että Singaporen ja Vietnamin kanssa tehdyt kahdenväliset sopimukset pannaan täysimääräisesti täytäntöön ja että molemmat osapuolet noudattavat niitä.

Pyydämme lisää vauhtia vapaakauppasopimusten neuvottelemiseen Australian ja Uuden-Seelannin kanssa.

EU, Australia ja Uusi-Seelanti ovat samanhenkisiä kumppaneita, joilla on monia yhteisiä arvoja ja etuja ja jotka ovat samaa mieltä keskeisistä kansainvälisistä ja globaaleista kysymyksistä, kuten ihmisoikeuksista, turvallisuudesta, kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta. Siksi pyydämme lisäpontta vapaakauppasopimusten neuvottelemiseksi sekä Australian että Uuden-Seelannin kanssa. Näemme kauppakumppaneidemme tekemät aloitteet, joista mainittakoon erityisesti Tyynenmeren alueen transatlanttinen kumppanuus, ja katsomme, että EU:n olisi nostettava rimaa sitoumuksissaan neuvotellessaan kattavasta vapaakauppasopimuksesta vapaakaupan lisäämiseksi mutta myös EU:n rakentavan vaikutusvallan säilyttämiseksi alueella.