Kiinalla ei saa olla satamiemme avainta

EU:n satamastrategiassa on mentävä pidemmälle, jotta voidaan puuttua kiinalaisten valtiojohtoisten sijoittajien kasvavaan vaikutusvaltaan Euroopan kriittisimmillä merenkulun porttikäytävillä. EPP-ryhmä on tyytyväinen tähän kauan kaivattuun satamastrategiaan, mutta korostaa, että tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä.

Euroopan komission tänään esittelemässä aloitteessa hahmotellaan toimenpiteitä Euroopan satamien turvallisuuden, joustavuuden ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

"Euroopan satamat ovat ulkomaankaupan ja sisämarkkinoiden selkäranka. Noin 74 prosenttia kaikista Euroopan unioniin tulevista ja sieltä lähtevistä tavaroista käsitellään merisatamien kautta. Ne eivät ole vain logistiikkakeskuksia, vaan ne ovat strategisia voimavaroja Euroopan taloudellisen turvallisuuden ytimessä. Ulkopuolisten, valtion tukemien toimijoiden osallistumista tällaisiin resursseihin on siksi arvioitava äärimmäisen tarkasti", sanoi Jens Gieseke, Euroopan parlamentin jäsen, liikenne- ja matkailualan EPP-ryhmän tiedottaja.

"Kiinalla on nykyään osuuksia yli kahdessakymmenessä eurooppalaisessa satamassa, kuten Hampurin ja Rotterdamin satamissa. Pireuksen satama on jopa kokonaan kiinalaisten toimijoiden hallinnassa. Tätä kriittisen infrastruktuurin altistumista ei voi jättää huomiotta", Gieseke jatkoi.

Tätä taustaa vasten Euroopan strategisen autonomian vahvistaminen satamiensa suhteen ei ole enää vapaaehtoista - se on välttämätöntä. EPP-ryhmä korostaa, että Euroopan on varmistettava, että sen tuonti- ja vienti-infrastruktuurin valvontaa ei voida koskaan käyttää poliittiseen painostukseen tai taloudelliseen pakottamiseen.

"Euroopan komission satamastrategia on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Pelkkä strategia ei kuitenkaan riitä. Tarvitsemme konkreettisia suojatoimia, vahvempaa investointien seulontaa ja johdonmukaista eurooppalaista kehystä, joka suojaa elintärkeää infrastruktuuriamme", Gieseke lisäsi.

"Euroopan satamat ovat maanosamme portti, ja se on turvattava asianmukaisesti. Jäsenvaltiot eivät voi selviytyä näistä uhkista yksin, olipa kyse sitten ulkomaisten valtiollisten toimijoiden strategisesta määräysvallasta tai järjestäytyneestä rikollisuudesta, joka käyttää satamia hyväkseen huumekauppaan. Tarvitsemme vahvempaa eurooppalaista koordinointia, selkeitä turvallisuusnormeja ja yhtenäisiä toimia", Gieseke korosti.

Muu asiaa liittyvä sisältö