EPP-ryhmän kannanotto muuttoliikkeen hyödyntämisestä: Kiinteä, oikeudenmukainen ja tulevaisuuteen suuntautuva lähestymistapa.

03.04.2025

EPP-ryhmän kannanotto muuttoliikkeen hyödyntämisestä: Kiinteä, oikeudenmukainen ja tulevaisuuteen suuntautuva lähestymistapa.

Tärkeä huomio

Tämä asiakirja on käännetty automaattisesti.


Näytä alkuperäinen versio
Poliisiauto lentokentällä

Johdanto

PPE-ryhmä kannattaa Eurooppaa, joka suojelee rajojaan ja torjuu laitonta maahanmuuttoa. Pyrimme pysäyttämään hallitsemattoman maahanmuuton, jotta Euroopan valmiudet kotouttaa ne, joilla on oikeus jäädä maahan, eivät vaarantuisi.

Maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen hyväksyminen oli ratkaiseva askel kohti hallitumpaa eurooppalaista maahanmuuttopolitiikkaa. Haasteita on kuitenkin edelleen, ja ne edellyttävät lisätoimia EU:n tasolla. EPP-ryhmä on jatkossakin liikkeellepaneva voima, joka ohjaa Eurooppaa kohti vakaata, oikeudenmukaista ja tulevaisuuteen suuntautuvaa lähestymistapaa maahanmuuttoon.

Mielestämme tarvitaan rohkeita uusia toimenpiteitä, joilla palautetaan nopeasti ne, joilla ei ole oikeutta jäädä unioniin, vahvistetaan ulkorajojamme ja suojellaan Schengen-aluetta, torjutaan salakuljettajat ja torjutaan kolmansien maiden tai vihamielisten valtiosta riippumattomien toimijoiden maahanmuuttajiin kohdistama aseistaminen.

Ensisijaiset tavoitteemme ovat selvät. Toteutamme 9-kohtaisen suunnitelman, jonka avulla selviämme maanosamme suurimmista maahanmuuttohaasteista. Otamme seuraavat askeleet kohti maahanmuuttopolitiikkaa, joka toimii unionin ja sen kansalaisten hyväksi.

Johdanto

Muuttoliike on suuri haaste Euroopalle ja aiheuttaa edelleen huolta. Vaikka vuonna 2024 laittomien maahantulojen määrä on alkanut vähentyä, mikä vahvistaa PPE-ryhmän harjoittaman ja toteuttaman politiikan tehokkuuden, moniin jäsenvaltioihin kohdistuu edelleen merkittäviä muuttopaineita, erityisesti etulinjassa ja EU:n itärajoilla sijaitseviin jäsenvaltioihin.

Vaikka olemme täysin sitoutuneet tiukkaan mutta oikeudenmukaiseen maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmään, joka on kansainvälisen ja EU:n lainsäädännön mukainen, katsomme, että on kiireellisesti toteutettava tiukempia toimenpiteitä niitä vastaan, joita vaaditaan poistumaan EU:sta, ja estettävä sellaisten henkilöiden maahantulo, jotka eivät täytä tarvittavia edellytyksiä. Säännöt ovat olemassa kansalaistemme suojelemiseksi, ja niitä noudattamalla voimme myös auttaa niitä, jotka todella tarvitsevat suojelua. Tätä varten kansallisilla viranomaisilla, erityisesti lainvalvontaviranomaisilla, on oltava tarvittavat varat, välineet ja oikeusvarmuus. Haluamme olla tiukkoja EU:ssa laillisesti oleskelevien henkilöiden velvollisuuksien ja oikeuksien tasapainottamisessa. Haluamme varmistaa, että kaikilla jäsenvaltioilla on valmiudet ja välineet hallita maahanmuuttoa tehokkaasti ja välttää EU:n lainsäädännön soveltamiseen liittyviä ylitulkintoja.

1 jakso: Palauttamispolitiikka

Toistaiseksi vain 20 prosenttia palauttamispäätöksistä pannaan tosiasiallisesti täytäntöön, vaikka toimiva palauttamispolitiikka on elintärkeää muuttoliikkeen hallinnassa. Jäsenvaltioilla on oltava käytössään tehokkaat oikeudelliset ja operatiiviset välineet palauttamispäätösten täytäntöönpanemiseksi ja laittoman maahantulon ja oleskelun estämiseksi, ja niitä on tuettava toimenpiteillä, kuten taloudellisilla takuilla tai säilöönotolla, jos päätöstä ei noudateta. Pyrimme helpottamaan palauttamispäätösten täytäntöönpanoa ja välttämään täytäntöönpanoviranomaisten tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Vaadimme Frontexin roolin vahvistamista ja sen osallistumisen sallimista myös kolmansien maiden välisiin palauttamisoperaatioihin. Komissio on esittänyt ehdotuksen uudeksi palauttamista koskevaksi asetukseksi, jossa keskitytään seuraaviin seikkoihin: palauttamispäätösten vastavuoroinen tunnustaminen, muutoksenhakuaikojen lyhentäminen, tiukemmat velvoitteet palautettaville henkilöille ja seuraukset niiden noudattamatta jättämisestä, nopeutetut menettelyt rikoksesta epäiltyjen henkilöiden osalta, mukaan luettuina tehostetut perusteet säilöönotolle ja liikkumisvapauden rajoittamiselle, paremmat toimenpiteet pakenemisen estämiseksi sekä rajoitetut muutoksenhaun vaikutukset. Pakkopalauttamisen on pysyttävä uskottavana vaihtoehtona, ja vapaaehtoiset lähdöt on estettävä, jos ne muodostavat vakavan esteen palauttamisen tehokkaalle toteuttamiselle.

Vaatimusten noudattamatta jättämisen seurausten on oltava tiukat. Siihen on myös sisällytettävä jäsenvaltioiden velvoite toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että viranomaiset ovat tietoisia palautettavan henkilön olinpaikasta ja että henkilö pysyy viranomaisten saatavilla, kunnes hän on tosiasiallisesti poistunut jäsenvaltion alueelta. Pakolla palautettaville henkilöille on määrättävä pitkäaikainen maahantulokielto EU:hun, mukaan lukien pysyvä ja toistaiseksi voimassa oleva maahantulokielto turvallisuusuhkaa aiheuttaville henkilöille. Olemme tyytyväisiä komission ehdotukseen oikeudellisesta kehyksestä, jolla perustetaan kansainvälisten normien mukaisia palautuskeskuksia EU:n ulkopuolelle, ja kehotamme komissiota jatkamaan innovatiivisten ratkaisujen tutkimista laittoman maahanmuuton torjumiseksi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa.

2 jakso: Ulkorajojen turvaaminen ja vahvistaminen

EU:n ulkorajojen suojaaminen on olennaisen tärkeää muuttoliikkeen tehokkaan hallinnan kannalta. EU:ssa ja Schengen-alueella jäsenvaltiot ovat edelleen vastuussa siitä, kuka tulee niiden alueelle. Tehokkaaseen rajaturvallisuuteen kuuluu myös valmiutemme reagoida lukemattomiin hybridiuhkiin, joihin kuuluu muun muassa maahanmuuttajien aseistaminen. Meidän on varmistettava vahvemmat ulkorajat ja tehostettava ja tiukennettava laittomasti maahan saapuvien henkilöiden seulontaa. Kaikilla EU:n ulkorajoilla on otettava käyttöön kattava sähköinen valvonta, jota tuetaan rakenteellisilla ja teknisillä rajasuojilla. Yhteistyön tehostaminen Frontexin, Europolin ja Eurojustin kaltaisten virastojen kanssa ja jäsenvaltioiden tukeminen on ratkaisevan tärkeää. Frontexista on tehtävä täysin toimintakykyinen eurooppalainen rajaturvallisuusvirasto, jolla on käytössään uusinta ja kehittynyttä valvontateknologiaa, kuten lennokkeja, tekoälyä ja biometrisiä järjestelmiä. Frontexin toiminta olisi ulotettava syrjäisimmille alueille, jotta varmistetaan kattava rajaturvallisuus. Afrikan maiden ja muiden kumppanimaiden kanssa on tehtävä yhteistyösopimukset viipymättä. Sitoudumme kolminkertaistamaan Frontexin henkilöstön 30 000:een ja hyväksymään tarvittavan lainsäädännön mahdollisimman pian, talousarviomuutokset mukaan lukien. Jäsenvaltioiden olisi perustettava koordinoidusti ja EU:n rahoituksella tuettuna alueellisia rajaturvallisuuskeskuksia muuttopaineiden alaisille alueille. Meidän on myös myönnettävä EU:n rahoitusta fyysiseen infrastruktuuriin, sähköisen rajaturvallisuuden parantamiseen ja muihin rajavalvonnan innovatiivisiin välineisiin. Geopoliittinen tilanne huomioon ottaen meidän on siirrettävä paradigmaa rajaturvallisuudesta rajapuolustukseen. EU:n seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi turvattava uudet taloudelliset resurssit kaikkien tämän alan tarpeiden täyttämiseksi.

3 jakso: Strateginen yhteistyö kolmansien maiden kanssa

Hallitsematon maahanmuutto rasittaa julkisia palveluja, häiritsee paikallistaloutta ja lisää sosiaalisia jännitteitä erityisesti etulinjan jäsenvaltioissa, kuten Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa, sekä pienemmissä ja maantieteellisesti haavoittuvissa jäsenvaltioissa, kuten Kyproksessa ja Maltassa, ja vaikuttaa myös Saksan ja Ranskan kaltaisiin toissijaisen liikkuvuuden maihin. Strategiset kumppanuudet kolmansien maiden kanssa ovat ratkaisevan tärkeitä muuttoliikkeen hallinnassa. Yhteistyössä on keskityttävä perimmäisiin syihin puuttumiseen, valmiuksien parantamiseen ja rajaturvallisuuden parantamiseen, laittoman maastapoistumisen, salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjuntaan sekä paluun helpottamiseen. Tunisian, Egyptin tai Libanonin kanssa tehdyt sopimukset osoittavat meille tien, jota meidän on seurattava. Pelkästään EU:n ja Tunisian välinen sopimus on tuottanut konkreettisia tuloksia, sillä se on vähentänyt Italiaan laittomasti saapuvien henkilöiden määrää 60 prosentilla pelkästään tänä vuonna. Kehotamme komissiota saattamaan neuvottelut Marokon kanssa päätökseen ja aloittamaan uudet neuvottelut mahdollisuuksien mukaan. Rakenteelliset vuoropuhelut, Frontexin operatiivinen toiminta ja kohdennettu EU:n rahoitus vahvistavat näitä ponnisteluja. Myös muiden kuin naapurimaiden, kuten Senegalin ja Mauritanian, kanssa on tehtävä sopimuksia Frontexin lähettämisestä, mikä on ratkaisevan tärkeää laittomien maahanmuuttajien Kanariansaarille suuntautuvan lähdön valvomiseksi, sillä Kanariansaaret ovat laittoman maahanmuuton uusi portti Eurooppaan. Strategisiin kumppanuuksiin on kuuluttava myös meripelastusvastuun jakaminen ja merilainsäädännön noudattamisen valvonta, mukaan lukien turvalliset satamat, joihin pelastetut siirtolaiset voidaan laskea maihin. Kaikkien asianomaisten valtioiden, myös Afrikan valtioiden, on tehtävä oma osuutensa. EU:n olisi tuettava kolmansia maita muun muassa digitalisoimalla niiden hallinto, luomalla luotettava siviilisääty ja myöntämällä biometrisiä ja turvallisia todistuksia, joiden avulla voimme vaihtaa biometrisiä tietoja turvallisissa olosuhteissa. EU:n on käytettävä kaikkia käytettävissä olevia välineitä - diplomaattista, taloudellista ja kehitysyhteistyötä - vahvempien, tehokkaampien ja molempia osapuolia hyödyttävien kumppanuuksien rakentamiseksi. Kehitysavussa olisi asetettava etusijalle maat, jotka ovat sitoutuneet muuttoliikkeen hallintaan. Tarkistettujen viisumimekanismien pitäisi estää väärinkäytökset ja uhat. Yhteistyön puuttumisesta on myös oltava seurauksia. Kolmannet maat, jotka eivät tee yhteistyötä laittoman maastapoistumisen estämiseksi tai takaisinottosopimusten tai -järjestelyjen täytäntöönpanemiseksi joko kansallisella tai EU:n tasolla, eivät saisi saada EU:n varoja tai viisumeja. Tällaiset päätökset olisi hyväksyttävä EU:n tasolla ja niitä olisi sovellettava yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

4 jakso: Schengen-alueen suojelu

Schengen-alue on yksi Euroopan yhdentymisen konkreettisimmista saavutuksista ja yksi Eurooppa-hankkeen peruspilareista. Viime vuosina Schengen-alueeseen on kohdistunut poikkeuksellisia paineita, jotka johtuvat terrorismin, radikalisoitumisen, järjestäytyneen rikollisuuden ja kolmansien maiden kansalaisten luvattoman liikkumisen aiheuttamista uhkista. EPP-ryhmä kannattaa turvallista ja rajattomasti toimivaa Schengen-aluetta, jossa samalla tunnustetaan jäsenvaltioiden oikeus ottaa uudelleen käyttöön väliaikaiset sisärajatarkastukset viimeisenä keinona, jota sovelletaan poikkeuksellisesti, oikeasuhteisesti ja rajoitetuksi ajaksi ja joka poistetaan heti, kun uhat poistuvat. Schengenin yhtenäisyyttä eivät uhkaa jäsenvaltiot vaan itse jatkuvat ja kehittyvät uhat. Schengen-alueen häiriönsietokyky riippuu tehokkaasta ulkorajavalvonnasta ja vankoista tietojärjestelmistä ja tietokannoista, kuten SIS- ja VIS-järjestelmästä. Vaadimme, että EES ja ETIAS otetaan nopeasti käyttöön. Viisumihakemusprosessien virtaviivaistaminen, digitalisointi ja henkilöstökapasiteetin lisääminen korkean kysynnän alueilla sekä rajat ylittävän yhteistyön parantaminen ovat tärkeitä askelia kohti turvallisempaa Schengen-aluetta.

5 jakso: Eurooppalaisen turvapaikka- ja maahanmuuttosopimuksen täytäntöönpano

Vaikka Euroopan turvapaikka- ja maahanmuuttosopimus on historiallinen, se on vain lähtökohta, jonka varaan meidän on rakennettava täysin kattava lähestymistapa maahanmuuton hallintaan sen kaikissa ulottuvuuksissa. Se on hyvä alku, mutta se ei riitä. Se edellyttää koordinoitua ja oikea-aikaista täytäntöönpanoa, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet ja jossa alue- ja paikallisviranomaiset otetaan tehokkaasti mukaan ja tuetaan niitä. Yhdenmukaistetuissa turvapaikkajärjestelmissä on tehtävä selvä ero suojelua tarvitsevien ja taloudellisista syistä muuttavien välillä. Turvalliset ulkorajat ja tehokkaat menettelyt ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukainen vastuunjako ja solidaarisuus jäsenvaltioiden kesken. Jäsenvaltioiden on komission tuella saatettava hyväksytty EU:n lainsäädäntö ja voimassa olevan lainsäädännön soveltaminen täysimääräisesti käytäntöön. Turvallisen kolmannen maan käsitettä on tarkistettava ajoissa ja hyödynnettävä täysimääräisesti, jotta maahantulijoiden määrää voidaan vähentää. Yhteyskriteerit, sellaisina kuin ne on vahvistettu, eivät ole tarkoituksenmukaisia, ja ne on poistettava.

Eurooppaa ei voida pitää eikä voida pitää ainoana määränpäänä kaikelle laittomalle maahanmuutolle ja turvapaikanhakijoille. Rajalliset resurssit ja rajalliset vastaanottokapasiteetit on otettava huomioon. Myös pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman myöntämistä koskeva asetus on saatettava ajan tasalle, jotta turvapaikkahakemusten todellisuus muuttuu. Dublinin mekanismin puitteissa olisi pyrittävä kaikin tavoin toteuttamaan siirrot tehokkaiden ja luotettavien määräaikojen puitteissa ja siten ehkäisemään luvatonta liikkumista.

Sopimuksen täytäntöönpanon lisäksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä, joilla kannustetaan ja tuetaan jäsenvaltioiden toimia laillisesti maassa oleskelevien henkilöiden kotouttamisen alalla. Kotouttaminen on kaksisuuntainen prosessi, joka edellyttää, että maahanmuuttajat oppivat paikallisia kieliä, kunnioittavat tapoja ja lakeja ja osallistuvat yhteiskunnan toimintaan. Perheenyhdistämisen olisi edellytettävä, että kotoutuminen ja taloudellinen vakaus on osoitettu ennen sen hyväksymistä. Kotouttamistoimilla olisi torjuttava radikalisoitumista ja rinnakkaisyhteiskuntia.

6 jakso: Maahanmuuttajien salakuljetuksen torjunta

Yli 90 prosenttia laittomista maahanmuuttajista turvautuu salakuljettajiin[1]. Maahanmuuttajien salakuljettajista ja ihmiskauppiaista on havaittu tulleen yhä väkivaltaisempia, ja he ovat vaaraksi rajavartijoillemme kaikilla tasoilla ja vaaraksi sisäiselle turvallisuudellemme. Salakuljetusverkostojen purkaminen edellyttää tehostettua rajat ylittävää yhteistyötä, tiedustelutietojen ja tietojen jakamista, kehittyneen teknologian käyttöä sekä parempaa koordinointia jäsenvaltioiden ja muiden oikeus- ja sisäasioiden virastojen välillä. Frontexia, Europolia ja Eurojustia on vahvistettava, jotta ne voivat paremmin tukea jäsenvaltioita järjestäytyneen rikollisuuden kaikkien muotojen, erityisesti maahanmuuttajien salakuljetuksen ja ihmiskaupan, tunnistamisessa, tutkimisessa ja syytteeseenpanossa. Samoin on vahvistettava oikeudellista kehystä, jolla estetään laittoman maahantulon, kauttakulun ja oleskelun helpottaminen ja jossa vähimmäisrangaistusten kynnysarvot ovat korkeammat, myös kuljetusyritysten osalta. Salakuljettajat ja ihmiskauppiaat ovat löytäneet SAR-operaatioista keinon käyttää hyväkseen haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä ja jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaa ja vastuuta sekä jatkaa laitonta toimintaansa käyttämällä pelastustoimia välineenä rikollisverkostojensa ylläpitämiseksi ja uusien ihmishenkien vaarantamiseksi. Kaikkien toimijoiden, myös kansalaisyhteiskunnan, on noudatettava lakia. Etsintä- ja pelastusoperaatioita suorittaville kansalaisyhteiskunnan järjestöille laadittavilla käytännesäännöillä olisi varmistettava kansainvälisen oikeuden noudattaminen ja samalla estettävä ihmiskauppiaiden hyväksikäyttö. Rahan jäljittäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta salakuljetusverkostot voidaan purkaa, jotta lakia voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja jotta voidaan panna täytäntöön tehokkaat säännöt, jotka koskevat menetetyksi tuomitsemista ja käänteistä todistustaakkaa. Vaadimme, että EPPO:n toimeksiantoa tarkistetaan siten, että maahanmuuttajien salakuljetus sisällytetään sen toimeksiantoon osana järjestäytynyttä rikollisuutta.

7 jakso: Maahanmuuttajien välineellistämisen ja aseellistamisen torjuminen

EU:n on torjuttava sitä, että vihamieliset toimijat käyttävät maahanmuuttajia välineinä ja aseina. On estettävä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten käyttäminen aseena meitä vastaan joko taloudellisen tai poliittisen hyödyn saamiseksi. Rajojemme suojeleminen tällaisilta vihamielisiltä toimilta merkitsee myös välineellistettyjen maahanmuuttajien ihmisoikeuksien suojelua. Meidän on hyödynnettävä kaikkia välineitämme, myös Schengenin rajasäännöstön ja kriisiajan asetuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Nykyisiä turvapaikkasääntöjä on mukautettava vastaamaan uusiin haasteisiin, jotta autoritaariset hallinnot eivät voi käyttää hyväkseen oikeudellisia porsaanreikiä. Jotta näitä hybridiuhkia voitaisiin torjua tehokkaasti sekä EU:n ulkorajoilla että maan sisäisillä rajoilla, tarvitaan kattavampi määritelmä välineellistämisestä ja aseistamisesta. Kuljetuspalvelujen tarjoajien velvoitteita koskevia sääntöjä on parannettava ja niiden noudattamatta jättämisestä on määrättävä selkeät rangaistukset, mukaan lukien kielto toimia EU:ssa. Lisäksi korostamme, että on jäsenvaltioiden etuoikeus ja velvollisuus varmistaa kaikin keinoin turvallisuutensa ja alueellinen koskemattomuutensa. Siksi on harkittava perussopimuksissa jo vahvistettuja poikkeuksellisia toimenpiteitä, mukaan lukien väliaikainen poikkeus toissijaisesta lainsäädännöstä, kuten turvapaikkaoikeudesta, kun maahanmuuttajia käytetään aseina EU:ta, jäsenvaltioita ja yhteiskuntiamme vastaan. Olisi perustettava EU:n nopean toiminnan ryhmiä, joiden tehtävänä on hallita valtioiden tukemien epävakauttamispyrkimysten aiheuttamia välineellistämispyrkimyksiä rajoilla.

8 jakso: Työperäinen maahanmuutto

Hyvin hallittu laillinen maahanmuutto voi auttaa vastaamaan kehittyviin työmarkkinoiden tarpeisiin, vastaamaan nykyisiin ja tuleviin ammattitaitotarpeisiin ja varmistamaan dynaamisen talouden. Se voi kuitenkin kompensoida kotimaisten työntekijöiden määrän vähenemistä vain, jos vastikään maahan saapuvien ihmisten kyvyt ja taidot vastaavat jäsenvaltioiden tarpeita, mihin EU:n sinisen kortin kaltaiset järjestelmät auttavat. Koulutus-, kulttuuri- ja kielitaustaerot voivat aiheuttaa sosiaalisia haasteita. Jotta laillisesta maahanmuutosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, meidän on yhdistettävä lahjakkuuksien houkuttelupolitiikka ja maahanmuuttoväylät vankkoihin lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteisiin, joilla tuetaan osallisuutta ja kotoutumista. Näiden toimien avulla lailliset maahanmuuttajat voivat osallistua täysimääräisesti EU:n kehitykseen ja yhteiseen vaurauteen. Laillisen maahanmuuton olisi oltava keskeisessä asemassa laajemmassa keskustelussa, johon kuuluu myös yhteistyö kolmansien lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa muuttovirtojen tehokkaaksi hallitsemiseksi. Tältä osin seuraamme Euroopan komission ehdottamia aloitteita, kuten EU:n osaajapoolia ja EU:n osaajakumppanuuksia, kunnioittaen samalla jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta ja auttaen hillitsemään laitonta maahanmuuttoa.

Jakso 9: Tulevaisuuden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan turvaaminen tulevaisuuteen

EU:n on mukautettava maahanmuuttopolitiikkansa maailmanlaajuisten parhaiden käytäntöjen ja suuntausten perusteella ja otettava huomioon välittömien haasteiden lisäksi myös muuttoliikkeen tuleva dynamiikka. Kahden tärkeimmän painopisteen on oltava laittoman maahanmuuton pysäyttäminen ja palauttamispäätösten täytäntöönpano. Italia-Albania-pöytäkirja on ensimmäinen mutta ratkaiseva innovatiivinen askel laittoman maahanmuuton estämiseksi ja salakuljettajien liiketoimintamallin murtamiseksi, sillä se osoittaa, että turvapaikan hakeminen ja käsittely turvallisissa kolmansissa maissa on pääsääntöisesti mahdollista. Kehotamme komissiota jatkamaan keskusteluja Välimeren molemmin puolin sijaitsevista alueellisista maihinnousualustoista ja muista innovatiivisista ratkaisuista, joissa turvapaikanhakijat voidaan ottaa turvallisesti vastaan ja heidän hakemuksensa arvioida tehokkaasti, arvokkaasti ja inhimillisesti. Komission on myös pyrittävä luomaan EU:n hallinnoimia keskuksia EU:n ulkopuolelle, jonne voitaisiin siirtää tiettyjä palautuspäätöksen kohteena olevia kolmansien maiden kansalaisia odottamaan lopullista maastapoistamista (palautuskeskukset). Vuoden 1951 pakolaissopimuksella on ollut suuri merkitys vainoa pakenevien henkilöiden suojelussa. Maailmanlaajuinen toimintaympäristö on kuitenkin kehittynyt merkittävästi sen perustamisen jälkeen, ja sen skenaarioita ei ole ennakoitu yleissopimuksessa. Lisäksi toissijaisen suojelun käsite on johtanut kaksoisjärjestelmän luomiseen, mikä heikentää yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tehokkuutta ja haastaa EU:n sisäisen solidaarisuuden. EU:n on käynnistettävä vuoropuhelu Geneven yleissopimuksen mukauttamisesta nykyiseen maailmaan ja pyrittävä luomaan yhtenäisempi ja kattavampi kehys, jolla varmistetaan pakolaisten vankka suojelu ja otetaan samalla huomioon jäsenvaltioiden oikeutetut huolenaiheet turvallisuuden ja muuttoliikkeen hallinnan osalta. Tällainen ennakoiva sitoutuminen vahvistaisi EU:n sitoutumista ihmisoikeuksiin ja sen johtavaa asemaa joustavan kansainvälisen pakolaisten suojelujärjestelmän muotoilussa.


[1] Euroopan komission tiedot.

Muu asiaa liittyvä sisältö