Syövän voittaminen on testi Euroopalle

Entä jos lähes puolet kaikista syöpätapauksista Euroopassa voitaisiin ehkäistä, emmekä silti tee tarpeeksi niiden estämiseksi?

Tämä ei ole spekulointia. Se on tosiasia. Tuoreiden tietojen mukaan noin 40 prosenttia Euroopan syövistä on ehkäistävissä. Tämän luvun pitäisi pysäyttää meidät. Mutta vuosi toisensa jälkeen ihmiset putoavat edelleen järjestelmien läpi, jotka ovat liian hitaita, liian epätasa-arvoisia tai liian hajanaisia, jotta ne pystyisivät hyödyntämään tätä potentiaalia.

Euroopassa vietetään joka 4. helmikuuta maailman syöpäpäivää. Se on enemmän kuin päivämäärä kalenterissa, se on kollektiivinen totuuden hetki, tilaisuus mitata, kuinka pitkälle olemme päässeet ja kuinka pitkälle meidän on vielä mentävä. Vuonna 2026, kun Eurooppa kohtaa väestörakenteen muutoksen ja julkisiin terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuvan kasvavan paineen, syövän torjunta on edelleen poliittisen vastuuntuntomme keskeinen koetinkivi.

Edistyksestä huolimatta jäsenvaltioiden välillä on edelleen suuria eroja. Varhaisen toteamisen, laadukkaan hoidon ja pitkäaikaishoidon saatavuudessa on edelleen eriarvoisuutta. Tutkimuksen läpimurrot vievät vuosia ennen kuin niistä tulee vakiokäytäntöjä. Sairastuneet kohtaavat edelleen tarpeettomia esteitä työssään, julkisessa elämässä ja terveydenhuoltojärjestelmissä, jotka eivät ole täysin heidän tarpeitaan vastaavia.

EPP-ryhmä ymmärtää nämä haasteet, ja olemme toimineet. Meille syövän torjunta ei ole koskaan ollut pelkkä iskulause. Se on ollut pitkäaikainen poliittinen prioriteetti, jonka perustana on yksinkertainen uskomus: jokainen Euroopan kansalainen ansaitsee ennaltaehkäisyn, varhaisen diagnoosin ja korkealaatuisen hoidon riippumatta siitä, missä hän asuu tai kuinka paljon hän ansaitsee.

Tämä vakaumus ohjasi työtämme Euroopan parlamentin syöväntorjunnan erityisvaliokunnassa. Valiokunta ei ollut pelkkä keskustelufoorumi vaan ratkaisujen laboratorio. Kuuntelimme potilaita, hoitajia, lääkäreitä, tutkijoita ja kansallisia viranomaisia. Koimme esiin epämiellyttäviä totuuksia hoidon eriarvoisuudesta ja ennaltaehkäisyn puutteista. Muutimme nämä oivallukset politiikaksi, ja nyt sitoumuksemme jatkuu parlamentin kansanterveysvaliokunnassa.

Yksi tärkeimmistä painopisteistämme on ollut ennaltaehkäisy. Olemme johdonmukaisesti vaatineet vahvempia toimia terveellisen ravitsemuksen, liikunnan ja ympäristön riskitekijöiden alalla. Ennaltaehkäisyllä ei ehkä saavuteta välittömiä tuloksia, mutta se säästää ihmishenkiä pitkällä aikavälillä.

Varhainen toteaminen on toinen kulmakivemme. Seulonta pelastaa ihmishenkiä, mutta vain jos se on kaikkien saatavilla. Pyrimme laajentamaan ja nykyaikaistamaan EU:n seulontasuosituksia, edistämään uutta teknologiaa ja varmistamaan, että ohjelmat tavoittavat haavoittuvassa asemassa olevat ja vaikeasti tavoitettavat väestöryhmät. Liian monet syövät diagnosoidaan edelleen liian myöhään, ei lääketieteen vaan järjestelmän epäonnistumisen vuoksi.

PPE-ryhmä on myös ajanut innovointia ja tutkimusta. Euroopassa on maailmanluokan tutkijoita ja lääkäreitä, mutta liian usein läpimurrot jäävät potilaiden ulottumattomiin. Vaadimme syöpätutkimuksen parempaa koordinointia, terveystietojen älykkäämpää käyttöä ja innovatiivisten hoitomuotojen nopeampaa saatavuutta pitäen aina potilasturvallisuuden keskiössä. Innovaation on oltava yhteinen eurooppalainen voimavara, ei harvojen etuoikeus.

Eriarvoisuuden torjuminen on keskeinen osa lähestymistapaamme. Syöpädiagnoosin ei pitäisi riippua postinumerosta. Valiokuntamme työ osoitti, että eloonjäämisluvut voivat vaihdella huomattavasti jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä. Olemme johdonmukaisesti vaatineet tiiviimpää eurooppalaista terveysyhteistyötä, jossa kunnioitetaan kansallista toimivaltaa ja tunnustetaan, että solidaarisuus pelastaa ihmishenkiä. Rajatylittävästä terveydenhuollosta yhteishankintoihin ja yhteisiin parhaisiin käytänteisiin: Eurooppa on vahvempi, kun se toimii yhdessä.

Yhtä tärkeää on, että olemme vaatineet potilaiden ja eloonjääneiden asettamista politiikan ytimeen. Syöpä ei ole vain sairaus, vaan se muuttaa koko elämän. Elämänlaatu, mielenterveys ja kuntoutus eivät ole toissijaisia. Ne ovat olennaisia. Syövästä selviytyminen ei saa tarkoittaa pysyvää syrjintää.

Maailman syöpäpäivä 2026 ei saisi olla vain tietoisuuden hetki, vaan sen on oltava myös vastuullisuuden hetki. Tekemiemme sitoumusten on mentävä otsikoita ja muistotilaisuuksia pidemmälle.

Olemme edelleen sitoutuneet Eurooppaan, joka suojaa ennaltaehkäisyllä, innovoinnilla ja oikeudenmukaisuudella. Meillä ei ole varaa taukoa syövän vastaisessa taistelussa. Se on yhteinen eurooppalainen tehtävä, joka vaatii rohkeutta ja johdonmukaisuutta.

Entä jos lähes puolet syövistä voitaisiin ehkäistä? Vastaus on selvä. Toimimme yhdessä.