EPP-poliittisen perheen julistus Eurolatin puitteissa

EPP-poliittisen perheen julistus Eurolatin puitteissa

29.10.2026 19:34

EPP-poliittisen perheen julistus Eurolatin puitteissa

Tärkeä huomio

Tämä asiakirja on käännetty automaattisesti.


Näytä alkuperäinen versio
Kaksi nuorta, kaunista ja eri etnisiä taustoja edustavaa naista, jotka pitävät Euroopan unionin lippua kädessään niityllä

Poliittinen julistus, joka allekirjoitettiin Euroopan ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen yleiskokouksen (EuroLat) XVII sääntömääräisen täysistunnon yhteydessä poliittisille ryhmittymille varatussa tilassa.

Tämän hetken kiireellisimpien poliittisten ja yhteiskunnallisten kysymysten osalta allekirjoittaneet lainsäätäjät, jotka ovat kokoontuneet EuroLatin poliittisille ryhmittymille varatussa tilassa ja jotka ovat Euroopan parlamentin Euroopan kansanpuolueen (EPP) ryhmän sekä Latinalaisen Amerikan osan siihen liittyvien puolueiden jäseniä, allekirjoittavat seuraavan julistuksen:

Ensinnäkin olemme järkyttyneitä eilen Espanjan Toledon maakunnassa tapahtuneesta traagisesta junaturmasta, joka aiheutti kymmeniä kuolemantapauksia ja lukuisia loukkaantumisia, haluamme ilmaista syvän surumme ihmishenkien menetyksestä, esittää vilpittömimmät surunvalittelumme ja osoittaa myötätuntomme uhrien perheille sekä tukea ja myötätuntoa kaikille onnettomuudesta kärsineille ja toivottaa loukkaantuneille pikaista ja täydellistä toipumista.

Euroopan ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarinen yleiskokous perustettiin kaksikymmentä vuotta sitten tavoitteena luoda Atlantin molemmin puolin toimiva kahden alueen välinen parlamentaarinen kumppanuus, joka edistäisi vuoropuhelua ja keskinäistä ymmärrystä demokraattisten arvojen, vapauden ja ihmisoikeuksien puolesta – ne ovat ne perustavat pilarit, joille Euroopan unionin sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian välinen kahden alueen välinen strateginen kumppanuus on rakennettu.  Vuoden 2025 lopusta lähtien kansalaiset Boliviassa, Chilessä, Kolumbiassa, Perussa ja viimeisimpänä Brasiliassa Latinalaisessa Amerikassa sekä Sloveniassa, Unkarissa, Ruotsissa ja Latviassa EU:ssa ovat äänestäneet kilpailullisissa vaaleissa, jotka useimmissa tapauksissa ovat johtaneet rauhanomaiseen vallanvaihtoon. Valitettavasti joissakin kumppanuusalueemme maissa vallitsee edelleen epädemokraattinen hallinto, joka sortaa kansaansa ja kieltää vapauden, yksilönvapauden kunnioittamisen sekä perusihmisoikeudet, mikä rikkoo EuroLat-kumppanuuden perustana olevia periaatteita ja heikentää kahden alueen välisen kumppanuusalueen demokraattista laatua.

Venezuelan osalta olemme tyytyväisiä siihen, että demokraattisen opposition johtaja, Nobelin rauhanpalkinnon ja Euroopan parlamentin Saharov-palkinnon saaja María Corina Machado on äskettäin palannut Venezuelaan; vaadimme kaikkien poliittisten vankien välitöntä vapauttamista, kaikkien vastustajien vainon lopettamista ja maanpaossa olevien välitöntä paluuta sekä vaalikalenterin tarkkaa noudattamista, jotta voidaan järjestää vapaat, demokraattiset ja kansainvälisesti todennettavissa olevat vaalit, jotka pidetään riippumattoman kansallisen vaalineuvoston valvonnassa viimeistään heinäkuussa 2027, jotta voitaisiin edistää demokraattisten instituutioiden palauttamista.

Kehotamme kansainvälistä yhteisöä ja erityisesti EU:n ja Latinalaisen Amerikan viranomaisia yhdistämään voimansa, jotta Kuuban ja Nicaraguan autoritaariset ja diktatoriset hallintojärjestelmät saataisiin nopeasti lopetettua. Nämä hallintojärjestelmät ovat poikkeuksellisia, koska ne ovat aikansa eläneitä ja demokratian vastaisia ja koska ne vainoavat, tukahduttavat, vangitsevat ja köyhdyttävät väestöään; toivomme, että molemmissa sisarvaltioissa otetaan merkittäviä askelia kohti demokratiaan siirtymistä kommunismin, vainon, köyhyyden ja kärsimyksen pimeiden vuosikymmenten jälkeen.

Ilmaisemme syvän huolemme Meksikossahavaituista vakavista institutionaalisista heikkenemistä, demokratian laadun heikentymisestä ja valvontajärjestelmien asteittaisesta rapautumisesta : hallitsevan puolueen suorittamasta instituutioiden kolonisoinnista, vaalielinten heikentymisestä ennen vuoden 2027 vaaliprosessia, oikeusreformin haitalliset vaikutukset, jotka heikentävät oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja oikeusvaltion periaatetta turvaavia mekanismeja, sekä lukuisat väkivalta-, kiristys- ja pelottelutapaukset sekä toimittajien, poliittisten, yhteiskunnallisten ja mielipidevaikuttajien murhat ovat varoitusmerkki, johon yhteiskuntamme eivät voi suhtautua välinpitämättömästi. Seuraamme tarkasti ja jatkuvasti maan institutionaalista tilannetta ja vahvistamme, että vallanjako ja instituutioiden riippumattomuus ovat perusedellytyksiä demokratian moitteettomalle toiminnalle ja kansalaisten perusvapauksille. Suhtaudumme myönteisesti myös EU:n ja Meksikon välisen kokonaisvaltaisen sopimuksen allekirjoittamiseen ja kehotamme Meksikon senaattia ratifioimaan sen nopeasti, sillä se on ainoa elin, joka ei ole vielä saattanut ratifiointimenettelyä päätökseen ennen sopimuksen tulevaa voimaantuloa.

Tuomitsemme väkivaltaiset mielenosoitukset, ryöstelyt ja mellakat, joita on tapahtunut useissa Euroopan unionin maissa (Ranskassa, Italiassa, Belgiassa, Portugalissa, Espanjassa jne.), mukaan lukien julkisten tilojen laittomat valtaukset, historiallisen, taiteellisen ja kulttuurisen perinnön tuhoamiseen sekä lainvalvontaviranomaisiin kohdistuviin hyökkäyksiin, joita vasemmisto ja äärivasemmisto kannustavat ja hyödyntävät. Tämä edistää pelon ilmapiiriä, äärimmäistä polarisaatiota, väkivaltaa ja pelottelua, mikä haittaa normaalia osallistumista poliittiseen elämään ja poliittisen toiminnan harjoittamista juuri nyt, kun lähes kaikissa näissä maissa on tulossa vaalit. Vaikka tunnustamme, että demokratiassa on laillinen oikeus rauhanomaiseen mielenosoitukseen, torjumme jyrkästi tämän mielenosoitusaallon hyväksikäytön pelottelun ilmapiirin luomiseksi, väkivaltaa ja tuhoa, joka on niitä ympäröinyt, toisinaan jopa alaikäisten hyväksikäyttämisen kautta, ja odotamme kyseisten maiden viranomaisten täyttävän velvollisuutensa palauttaa järjestys ja normaali tilanne kaikilla oikeusvaltion tarjoamilla laillisilla keinoilla ja välineillä pyrkimättä hyötymään poliittisesti mielenosoituksista, kuten joissakin tapauksissa on tapahtunut. 

Samoin tuomitsemme jyrkästi tämän vuoden 30. ja 31. heinäkuuta tapahtuneen tunkeutumisen EU:n etelärajalle Espanjan Ceutan kaupungissa sekä siitä seuranneen rajan rikkomisen, sikäli kuin se on hyökkäys EU:n jäsenvaltion alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia vastaan. Pahoittelemme myös Espanjan hallituksen toimivaltaisten viranomaisten toimettomuutta sekä laittomien muuttovirtojen käyttöä hybridisodankäynnin välineenä, joka on suunnattu EU-valtion vakautta ja turvallisuutta vastaan, ja tuemme käynnissä olevaa riippumatonta oikeudellista tutkintaa, jonka tarkoituksena on selvittää vastuu kyseisen hyökkäyksen suunnittelusta, toteutuksesta ja tavoitteista sekä Espanjan reagoinnista siihen.

Lopuksi, koska kokoontumme Kanariansaarilla, emme voi olla viittaamatta massiiviseen laittomaan maahanmuuttoon, jossa cayucot ja muut alukset, jotka kuljettavat satoja laittomia maahanmuuttajia, saapuvat päivittäin EU:n rannikkovaltioiden rannoille. Tämän tilanteen aiheuttaman inhimillisen tragedian edessä on ehdottomasti sovellettava tiukasti EU:n tasolla voimassa olevia oikeudellisia välineitä, nimittäin maahanmuutto- ja turvapaikkasopimusta sekä palauttamisasetusta, jotta voidaan estää ihmiskauppaa harjoittavien rikollisverkostojen edistämien laittomien maahanmuuttovirtojen saapuminen; valitettavasti näitä oikeudellisia välineitä ei sovelleta yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

Laadittu Santa Cruz de Tenerifessä torstaina 29. lokakuuta 2026.

 

Seuraavat lainsäätäjät allekirjoittavat tämän julistuksen:

Euroopan osuus: Gabriel Mato (Espanja — EPP), Esteban González Pons (Espanja — EPP), Herbert Dorfmann (Italia — EPP), Elena Nevado Del Campo (Espanja — EPP), Davor Ivo Stier (Kroatia — EPP), Raúl De La Hoz Quintano (Espanja — EPP), Esther Herranz (Espanja — EPP), Rosa Estarás Ferragut (Espanja — EPP), Antonio López-Istúriz White (Espanja — EPP), Borja Giménez Larraz (Espanja — EPP), Ilia Lazarov (Bulgaria — EPP), Markus Ferber (Saksa — EPP)

Latinalaisen Amerikan edustajat: kansanedustajaJuan Martín Rodríguez (Uruguay), senaattori Marko Cortés (Meksiko), senaattori Luciano Cruz-Coke (Chile), kansanedustaja June Bohórquez (Ecuador), kansanedustaja Mario Herrera (Bolivia), kansanedustaja Óscar Darío Pérez (Kolumbia), senaattori Alfred Sneek (Aruba), kansanedustaja Jorge Cavoli (Dominikaaninen tasavalta), kansanedustaja Maali del Pomar (Peru), senaattori Manuel José Ossandon (Chile), kansanedustaja Conrado Rodríguez (Uruguay), edustaja Rafael Rodríguez (Ecuador), senaattori Sergio Gahona (Chile), edustaja Pedro Casanova (Peru), kansanedustaja Cristian Araya (Chile), kansanedustaja Nathaly Solares (Bolivia), kansanedustaja Sergio Bobadilla (Chile), senaattori Liliana Benavides (Kolumbia) ja kansanedustaja Daniel Marañon (Bolivia).

Tiedoksi toimittajille 

EPP-ryhmä on Euroopan parlamentin suurin poliittinen ryhmä, jolla on 185 jäsentä kaikista jäsenmaista

Muu asiaa liittyvä sisältö