Tehdään digitaalisesta maailmasta turvallinen naisille ja tytöille.

Mitä tekisit, jos kasvosi näkyisivät videolla, jota et ole koskaan kuvannut? Tai jos tuntematon henkilö netissä tietäisi yllättäen kotiosoitteesi, työpaikkasi ja jopa lapsesi koulupäivän päättymisajan?

Miljoonille naisille ja tytöille nämä eivät ole vain kylmääviä "mitä jos" - ne ovat totta. Se, mikä alkoi yhteydenpidon ja mahdollisuuksien tilana, on liian monille muuttunut ei-toivotun paljastumisen ja pelon paikaksi. Internet heijastelee yhteiskuntia - ja joskus se järkyttävästi korostaa niiden pimeimpiä puolia.

Kun Euroopassa vietetään 25. marraskuuta, kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi, emme saa unohtaa, että tämä taistelu ei enää rajoitu koteihin, kaduille tai työpaikoille. Se ulottuu nyt syvälle digitaaliseen maailmaan - maailmaan, joka muokkaa sitä, miten elämme, työskentelemme ja puhumme, mutta jättää naiset liian usein suojelematta.

Verkkoväkivalta ei ole enää niinkään harvinaista. Erilaiset tutkimukset osoittavat, että noin puolet naisista on kokenut jonkinlaista digitaalista väkivaltaa, joka vaihtelee vainoamisesta ja häirinnästä intiimien kuvien jakamiseen ilman suostumusta. Jokainen tilasto kätkee sisäänsä tarinan. Teini, joka ajetaan ulos koulusta. Toimittaja, joka lopettaa kirjoittamisen. Äiti, joka poistaa sosiaalisen median vain tunteakseen olonsa taas turvalliseksi. Ruudun kautta tapahtuva väkivalta satuttaa, eristää ja jättää arpia.

Sitä on vaikea kestää enää. Haluamme toimia, emme myötätuntoa. Haluamme, että tyttäremme ovat yhtä turvassa verkossa kuin heidän pitäisi olla kadulla. Selviytyjät ja uhrit vaativat muutosta kaikkialla Euroopassa. Ranskassa #StopFisha -liike, jonka aloittivat teinitytöt, jotka kieltäytyivät enää nöyryyttämästä itseään, osoitti, miten tuhoisaa kuvapohjainen hyväksikäyttö voi olla. Heidän rohkeutensa sai Euroopan tutkimaan ongelman laajuutta tarkemmin.

Rohkeus ei kuitenkaan yksinään voi korjata järjestelmää, joka ei ole onnistunut suojelemaan naisia. Vuosien ajan lait pysähtyivät kansallisiin rajoihin, kun taas hyväksikäyttö ylitti ne yhdellä napsautuksella. Rikoksentekijät piiloutuivat kätevästi nimettömyyden taakse. Teknologiayritykset piiloutuivat tekosyiden taakse. Istanbulin yleissopimus loi perustan naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnalle, mutta digitaalisten alustojen nousu toi mukanaan uusia vahingon muotoja, joihin nykyiset lait eivät yksinkertaisesti päässeet käsiksi.

Siksi me PPE-ryhmässä otimme johtoaseman muotoillessamme vuonna 2024 hyväksyttyä ensimmäistä kertaa EU:n direktiiviä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnasta. Tunnustimme, että digitaalinen väkivalta ei ole sivuseikka - se on yksi tämän päivän kiireellisimmistä ihmisoikeushaasteista.

Tämä EU-direktiivi on vastauksemme vanhaan epäoikeudenmukaisuuteen uudessa muodossa. Sen mukaan intiimien tai manipuloitujen kuvien jakaminen ilman suostumusta, verkkovakoilu, verkkohäirintä ja vihan lietsonta ovat rangaistavia kaikissa jäsenvaltioissa. Sillä taataan, että uhrit voivat saada suojelua, oikeutta ja tukea asuinpaikastaan riippumatta. Se on myös selkeä viesti: sen, mikä on laitonta verkon ulkopuolella, on oltava laitonta myös verkossa.

Kaikkia taisteluja ei ole voitettu. Direktiivistä puuttui raiskauksen rikosnimike, jonka puolesta Euroopan parlamentti ja erityisesti PPE-ryhmä taistelivat kovasti. Se on kuitenkin merkittävä askel kohti Eurooppaa, jossa naisen turvallisuus ei pääty siihen, mistä hänen Wi-Fi-yhteytensä alkaa.

Ajattele, että Eurooppa rakentaa digitaalista suojaa - tilaa, jossa vihdoin sovelletaan oikeuksia, sääntöjä ja kunnioitusta.

Nyt on vuorossa vaikeampi osa: vision toteuttaminen. Jäsenvaltioiden on pantava direktiivi nopeasti täytäntöön kouluttamalla poliiseja ja syyttäjiä, rahoittamalla uhrien tukemista ja varmistamalla, että loukkaava sisältö poistetaan nopeasti. Myös teknologiayritysten velvollisuutena on käyttää algoritmejaan vihan pysäyttämiseen, ei sen levittämiseen. Ja meillä kaikilla on moraalinen velvollisuus lopettaa nöyryytysten jakaminen, puhua ääneen, kun näemme hyväksikäyttöä, ja opettaa lapsillemme, että suostumus ja kunnioitus eivät katoa, kun näyttö syttyy.

Ennaltaehkäisy, suojelu ja syytteeseenpano. Nämä kolme sanaa määrittelevät Euroopan lähestymistavan. Yhdessä ne muodostavat lupauksen: naiset ja tytöt voivat elää, työskennellä ja puhua verkossa ilman pelkoa.

Kun juhlistamme tätä marraskuun 25. päivää, tehkäämme siitä muutakin kuin päivämäärä kalenterissa. Olkoon se käännekohta - päivä, jolloin Eurooppa seisoo yhdessä ja sanoo: me suojelemme teitä, me seisomme rinnallanne, ja askel askeleelta, laki lailta, me teemme digitaalisesta maailmasta turvallisen kaikille.