PPE-ryhmän kannanotto sukupuolten tasa-arvosta

1. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen:

1. Ihmiskauppa
2. Naisten sukupuolielinten silpominen (FGM)
3. Tietoverkkoväkivalta ja vihapuhe
4. Seksuaalinen häirintä

2. Osallistavan talouden rakentaminen:

1. Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen työmarkkinoilla: naisten työllisyys; sukupuolten väliset eläke- ja palkkaerot; työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen; hoivapalvelut;
2. Naisyrittäjyys
3. STEM, digitaalinen, tieto- ja viestintätekniikka ja tekoäly (AI).
4. Naiset päätöksenteossa

3. Naisten oikeudet: Monialainen lähestymistapa:

1. Naiset maaseudulla
2. Naiset ulkopolitiikassa ja kehityksessä
3. Naiset tiedotusvälineissä

4. Naisten ja tyttöjen terveys:

1. Naisten terveys
2. Syöpä
3. Vammaiset naiset

"Unioni pyrkii kaikessa toiminnassaan poistamaan eriarvoisuutta ja edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa."

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artikla.

Euroopan unioni on perustamisestaan lähtien ollut hanke, joka perustuu yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja antaa kaikille kansalaisille mahdollisuuden hyödyntää kaikkia mahdollisuuksiaan rauhallisessa ja vauraassa maanosassa. Naiset ovat tämän vision ytimessä, ja eurooppalaisten ihanteena on ollut jo vuosikymmeniä, että naiset voivat päästä korkeammalle ja pidemmälle.

Tasa-arvo on EPP:n keskeinen arvo. Sen varmistaminen, että kaikilla kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti, on EPP:n tehtävän ydin. EPP ja sen hallitukset ovat johdonmukaisesti pyrkineet edistämään naisten mahdollisuuksia yhteiskunnassa ja taloudessa, myös työmarkkinoilla, sekä edistämään työ- ja perhe-elämän tasapainoa kaikkien hyväksi. Euroopan parlamentin PPE-ryhmä pyrkii varmistamaan, että jokaisella naisella on mahdollisuus kunnianhimoiseen ja tyydyttävään elämään. EPP-ryhmä varmistaa, että jokaisella naisella on mahdollisuus saavuttaa koko potentiaalinsa terveestä synnytyksestä tyydyttävään koulutukseen, päätöksestä päästä oikeudenmukaisille työmarkkinoille ja perheen perustamisesta, täysipainoisesta osallistumisesta julkiseen elämään ja naisten ikääntymisestä huolehtimisesta. Tavoitteenamme on edistää yhtäläisiä oikeuksia, mahdollisuuksia ja tasa-arvoa kaikille. Koska naisten ja miesten välinen tasa-arvo on Euroopan unionin keskeinen ja horisontaalinen arvo, sen pitäisi olla Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin ytimessä. Naisia olisi kannustettava aktiivisesti osallistumaan konferenssiin, ja naisjärjestöt olisi otettava mukaan konferenssin asialistan laatimiseen. Heidän äänensä olisi kuultava ja sisällytettävä lopullisiin suosituksiin.

Sukupuolten tasa-arvon saavuttamisen kannalta on ratkaisevan tärkeää kerätä sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja kaikilla politiikan aloilla. EPP-ryhmä kehottaakin Eurostatia, EIGE:tä ja Eurobarometriä tehostamaan ponnistelujaan sukupuolen ja iän mukaan eriteltyjen tietojen keräämiseksi kaikilla aloilla sukupuolten tasa-arvostrategian avulla.

1. NAISIIN KOHDISTUVAAN VÄKIVALTAAN PUUTTUMINEN

Väkivallan torjuminen kaikissa muodoissaan (fyysinen, psykologinen, taloudellinen, verkkoväkivalta sekä seksuaalinen häirintä tai naisten sukuelinten silpominen) ja kaikissa paikoissa, myös kodin sisällä ja sen ulkopuolella, on poliittisen perheemme ehdoton prioriteetti. Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole vain merkittävä este sukupuolten tasa-arvon saavuttamiselle, vaan se on myös ihmisoikeusrikkomus, jota ei voida hyväksyä. Tällä hetkellä yksi kolmesta vähintään 15-vuotiaasta naisesta EU:ssa on kokenut jonkinlaista fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa, ja perheväkivaltaraportit ovat lisääntyneet nopeasti COVID-19-vankeuden myötä. EPP-ryhmä ei hyväksy sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa EU:ssa eikä sen ulkopuolella.

Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole vain yhteiskunnallista väkivaltaa, vaan populistiset, epäliberaalit tai epädemokraattiset hallinnot käyttävät sitä usein keinona hallita väestöä. Valtion harjoittama poliittinen väkivalta on keino tukahduttaa kansalaisten toisinajattelu. Jokaista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa olisi käsiteltävä suorana hyökkäyksenä demokraattisia arvojamme vastaan ja uhkana, joka ei kohdistu ainoastaan tiettyyn henkilöryhmään vaan uhkaa olemassaoloamme terveenä, osallistuvana ja tasa-arvoisena yhteiskuntana.

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevat toimintaohjeet:

• Väkivaltaan ja sen perimmäisiin syihin puututaan kaikilla tasoilla valistus-, ennaltaehkäisy- ja tiedotuskampanjoilla, myös pornografisen materiaalin riskeistä ja haitallisista vaikutuksista; ratkaisevan tärkeää on tukea neuvontapuhelimia ja hyvien käytäntöjen edistämistä sekä kampanjoita, joilla rohkaistaan naisia, miehiä ja lapsia ilmoittamaan tapauksista; turvallisten, helppokäyttöisten ja ikäkaudelle sopivien kanavien käyttömahdollisuus, joiden kautta voi ilmoittaa hyväksikäytöstä ilman pelkoa, erityisesti silloin, kun hyväksikäyttäjä kuuluu uhrin lähipiiriin, on olennaisen tärkeää, jotta aliedustamiseen voidaan puuttua tehokkaasti;
• kehotetaan jäljellä olevia jäsenvaltioita ja EU:ta ratifioimaan Istanbulin yleissopimus;
• Kehitetään EU:n laajuinen määritelmä naisiin kohdistuvalle väkivallalle, mukaan lukien sen muodot verkossa ja sen ulkopuolella, sekä lisätään naisiin kohdistuva väkivalta EU:n rikosluetteloon, jotta varmistetaan, että nämä rikokset eivät jää rankaisematta missään jäsenvaltiossa. Olisi myös harkittava uusia lainsäädäntötoimia, joilla hahmotellaan väkivallan tyyppejä koskevat vähimmäisvaatimukset;
• Uhrien tukeminen uhrien oikeuksia koskevan tulevan EU:n strategian avulla sekä nykyisten välineiden, kuten eurooppalaisen suojelumääräyksen, avulla;
• Jatketaan Daphne-lohkoa "Oikeudet ja arvot" -ohjelmassa 2021-2027.

Ihmiskauppa

Ihmiskauppa on erityisen törkeä ihmisoikeusloukkaus, ja se on tunnustettu naisiin kohdistuvan rakenteellisen väkivallan muodoksi. Ihmiskauppa on eurooppalainen ongelma: lähes puolet uhreista (44 %) joutuu ihmiskaupan uhriksi EU:n sisällä. Naiset ja tytöt, erityisesti romaninaiset ja -tytöt, ovat alhaisen koulutustasonsa ja sosioekonomisen asemansa vuoksi edelleen alttiimpia ihmiskaupalle (68 prosenttia), ja seksuaalisen hyväksikäytön vuoksi tapahtuva ihmiskauppa on edelleen yleisintä (56 prosenttia). PPE-ryhmä on sitoutunut torjumaan nais- ja tyttöjen ihmiskauppaa.

Ihmiskauppaa koskevat toimintalinjat:

Tehostetaan toimia, joilla jäsenvaltiot saattavat nykyiset lainsäädäntötoimenpiteet osaksi kansallista lainsäädäntöään ja panevat ne täysimääräisesti täytäntöön, keskitytään siihen, että kaikki ihmiskauppaan liittyvät käytännöt luokitellaan rikoksiksi, ja arvioidaan niitä säännöllisesti, sekä tehostetaan ennaltaehkäisyä, tietoisuuden lisäämistä ja virkamiesten koulutusta;

• Euroopan komission on laadittava direktiivi seksuaalista hyväksikäyttöä varten tapahtuvan ihmiskaupan torjunnasta EU:ssa;
• Tehostetaan toimia, joilla jäsenvaltiot saattavat nykyiset lainsäädäntötoimenpiteet osaksi kansallista lainsäädäntöään ja panevat ne täysimääräisesti täytäntöön keskittymällä siihen, että kaikki ihmiskauppaan liittyvät käytännöt luokitellaan rikoksiksi, ja arvioimalla niitä säännöllisesti sekä tehostamalla ennaltaehkäisyä, tietoisuuden lisäämistä ja virkamiesten koulutusta;
• Jäsenvaltioiden on tehostettava toimiaan ihmiskaupan uhreiksi joutuneisiin henkilöihin, kuten romaninaisiin ja -tyttöihin, liittyvien tunnistettujen haavoittuvuustekijöiden, kuten köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen, alhaisen koulutustason, korkean työttömyyden, perheväkivallan ja syrjinnän, torjumiseksi;
• Euroopan komission on kehitettävä uusi EU:n strategia ihmiskaupan poistamiseksi;
• torjumaan rikoksentekijöiden, hyväksikäyttäjien ja hyväksikäyttäjien laajalle levinnyttä rankaisematta jättämisen kulttuuria jatkamalla asianomaisten EU:n virastojen koordinoitua työskentelyä yhteistyössä jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten ja muiden kumppaneiden kanssa ja tehostamalla siten tutkimuksia ja syytetoimia;
• Edistetään koordinoidun toiminnan vahvistamista poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä Europolin ja Eurojustin kautta;
• Vahvistetaan uhrien oikeuksia koskevan direktiivin täytäntöönpanoa, jotta kaikilla uhreilla olisi mahdollisuus saada oikeutta ja tukea, sekä lisätään lastensuojelua jäsenvaltioiden yleisten sosiaaliturvajärjestelmien puitteissa. Tähän olisi sisällyttävä tukea kansalaisyhteiskunnan järjestöille, valtioista riippumattomille järjestöille ja lainvalvontaviranomaisille, jotka työskentelevät ihmiskaupan uhrien parissa;
• Toimivaltaisten viranomaisten, kuten julkisten virkamiesten sekä ihmiskaupan uhrien tai mahdollisten uhrien kanssa tekemisissä olevien oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten ja -virastojen, on saatava asianmukaista sukupuolisensitiivistä koulutusta, jota vahvistetaan tehokkaalla valvonnalla ja johtamisella;
• Naisten ja lasten salakuljetuksen ehkäiseminen ja torjunta tekemällä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa joko lähtö- tai kauttakulkumaiden kanssa sekä ihmiskaupan uhrien suojelu varmistamalla kattavat tuki-, uudelleenkotouttamis- ja kuntoutusohjelmat;
• Ihmiskaupan vastaiset toimenpiteet on otettava huomioon ja sisällytettävä toimenpiteenä kaikkiin kauppasopimuksiin;
• Parannetaan ihmiskauppatapausten raportointia ja tiedonkeruuta jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla, jotta ilmiöstä saataisiin parempi käsitys ja jotta eri tietolähteitä voitaisiin koordinoida paremmin;
• jatketaan ihmiskaupan vastaisen EU:n koordinaattorin työn tukemista ja resursointia;
• EPP-ryhmä tuomitsee kaikenlaisen pakkohoidon, kuten naisten sukuelinten silpomisen, pakkosterilisaation, pakkoabortin tai pakotetut lääketieteelliset tutkimukset, jotka kohdistuvat erityisesti marginaaliryhmiin kuuluviin naisiin, kuten romaninaisiin, kehitysvammaisiin naisiin tai etnisiin vähemmistöihin kuuluviin naisiin.

Naisten sukuelinten silpominen (FGM)

PPE-ryhmä tuomitsee jyrkästi naisten sukupuolielinten silpomisen (FGM), joka on törkeä ihmisoikeusloukkaus ja naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivallanteko, jolla on pitkäkestoisia psykologisia ja fyysisiä seurauksia, myös kuolema. Sukupuolielinten silpominen vaikuttaa ainakin 200 miljoonaan naiseen ja tyttöön 31 maassa, ja UNFPA:n vuoden 2018 tietojen mukaan, jos väestökehitys jatkuu samaan suuntaan, 68 miljoonaa tyttöä maailmassa on vaarassa joutua sukupuolielinten silpomisen kohteeksi vuoteen 2030 mennessä. EPP-ryhmä tuomitsee tämän käytännön kasvavan lääketieteellistämisen, joka on vaarallinen yritys laillistaa naisten sukupuolielinten silpominen ja jopa mahdollisesti hyötyä siitä.

Naisten sukuelinten silpomista koskevat toimintaohjeet:

• kehottaa Euroopan komissiota, Euroopan ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, jotta naisten sukupuolielinten sil pomisen poistaminen asetettaisiin etusijalle nykyisten ja tulevien ohjelmien avulla;
• tehostamaan naisten sukupuolielinten silpomisen ehkäisemistä koulutuksen ja tiedotuksen avulla sekä luomalla edellytyksiä naisten ja tyttöjen taloudelliselle voimaannuttamiselle;
• keskitetään erilaisia nykyisiä ohjelmia tietoisuuden lisäämiseen, tiedottamiseen, koulutukseen ja asianomaisten ammattilaisten (lääketieteen ammattilaiset, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät) kouluttamiseen kaikkialla EU:ssa ja ulkoisissa politiikoissa naisten sukupuolielinten silpomisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi;
• Varataan EU:n rahoitusta koulutus- ja valistushankkeisiin, joiden avulla voidaan tehokkaasti ehkäistä ja havaita naisten sukupuolielinten silpomista sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja reagoida niihin.

Tietoverkkoväkivalta ja vihapuhe

Naisiin kohdistuva verkkoväkivalta liittyy läheisesti sosiaalisen median ja teknologia-alustojen kasvavaan saatavuuteen ja käyttöön, ja se voi ilmetä eri tavoin, kuten seksuaalisena häirintänä, kuvaan perustuvana seksuaalisena hyväksikäyttönä, groomingina tai seksistisenä vihapuheena. Nämä naisiin kohdistuvan kyberväkivallan ja vihapuheen muodot ovat osa väkivaltaprosessia, joka usein alkaa offline-tilassa ja jatkuu verkossa tai päinvastoin.

Vihapuhe kohdistuu yhä useammin naisiin, ja erityisen alttiita sille ovat julkisuuden henkilöt, kuten toimittajat, ihmisoikeuksien puolustajat ja poliitikot.

Verkossa tapahtuvaa väkivaltaa ja vihapuhetta koskevat toimintaohjeet:

• Laaditaan yhdessä Euroopan komission kanssa kattava strategia, jossa käsitellään verkkoväkivaltaa ja naisiin kohdistuvaa vihapuhetta, sillä verkossa esiintyvä vihapuhe voi lietsoa todellista väkivaltaa;
• Lisätään synergiaa naisiin kohdistuvaa verkkoväkivaltaa koskevien nykyisten EU:n tason välineiden, kuten yleisen tietosuoja-asetuksen, sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin ja uhrin oikeuksia koskevan direktiivin, välillä;
• tehdä yhteistyötä teknologia-alustojen ja tieto- ja viestintätekniikka-alan kanssa naisiin kohdistuvan väkivallan, verkkoväkivallan ja lasten hyväksikäytön torjumiseksi verkossa ja sen ulkopuolella teknisin toimenpitein ja tiedotusvälineiden moderointipolitiikkojen avulla. On olennaisen tärkeää kehittää ennaltaehkäisytekniikoita ja reagointimekanismeja haitalliseen sisältöön, mukaan luettuna yhteistyö oikeusviranomaisten kanssa väkivaltaisen tai haitallisen sisällön poistamiseksi tai pääsyn estämiseksi;
• Kehitetään indikaattoreita naisiin kohdistuvan verkkoväkivallan yleisyydestä ja haitoista, jotta voidaan mitata toimien tehokkuutta;
• Kehitetään edelleen naisille ja tytöille suunnattuja valistuskampanjoita verkkoväkivallasta, heidän laillisista oikeuksistaan ja saatavilla olevista tukipalveluista jne;
• Otetaan sukupuolinäkökulma huomioon, kun pohditaan toimenpiteitä toimittajien turvallisuuden suojelemiseksi, sillä naistoimittajat joutuvat kohtaamaan sukupuoleen liittyviä väkivallan muotoja, kuten seksuaalista ja verkossa tapahtuvaa häirintää.

Seksuaalinen häirintä

Seksuaalinen häirintä on kaikkein yleisin sukupuoleen perustuvan syrjinnän muoto, ja noin puolet Euroopan unionin naisista on kokenut seksuaalista häirintää. EPP-ryhmä tuomitsee jyrkästi kaikenlaisen häirinnän ja vaatii, että tätä ilmiötä koskeva nykyinen oikeudellinen kehys pannaan tehokkaasti täytäntöön. Samalla se kannustaa EU:n jäsenvaltioita, julkisia ja yksityisiä yrityksiä ja laitoksia toteuttamaan lisätoimenpiteitä häirinnän lopettamiseksi ja ehkäisemiseksi tehokkaasti työpaikoilla.

Seksuaalista häirintää koskevat toimintakohdat:

• Seurataan nykyisten oikeudellisten puitteiden tehokkuutta ja kansainvälisten yleissopimusten täytäntöönpanoa;
• Otetaan käyttöön työpaikoilla ja muissa sosiaalisissa ympäristöissä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän ehkäisemistä koskeva strategia, joka perustuu kesäkuussa 2019 voimaan tulevaan ILO:n yleissopimukseen väkivallasta ja häirinnästä työelämässä, jossa tunnustetaan työssä tapahtuva väkivalta ja häirintä ihmisoikeusloukkaukseksi;
• tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden, julkisen ja yksityisen sektorin sekä asianomaisten instituutioiden kanssa tilanteen tehokkaan seurannan, parhaiden käytäntöjen vaihdon ja toimenpiteiden edistämiseksi seksuaalisen häirinnän torjumiseksi kaikissa ympäristöissä.

2. OSALLISTAVAN TALOUDEN RAKENTAMINEN

Naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen kansalaisina ja taloudellisina toimijoina on ratkaisevan tärkeää talouksiemme ja yhteiskuntiemme kannalta sekä köyhyyden torjumiseksi. Rakenteellisesti miesten ja naisten välillä on jo pitkään ollut kuilu taloudessa, mikä johtuu sukupuolten palkkaeroista, sukupuolten eläke-eroista, hoivan tarjoamiseen liittyvistä paineista ja vuotavat putket -ilmiöstä.

Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen työmarkkinoilla

Suurin osa EU:n tutkinnon suorittaneista on naisia: EU-28:ssa heitä on lähes kolme viidesosaa (57,6 %) kaikista tutkinnon suorittaneista. He ovat kuitenkin aliedustettuina työmarkkinoilla: vain 64,3 prosenttia naisista on työssä, kun taas miehistä 75,9 prosenttia. Korkeammasta pätevyydestään huolimatta naiset työskentelevät useammin osa-aikatyössä, erityisesti naiset, joilla on lapsia. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen asettaa monia haasteita, ja erityisesti naiset pyrkivät sopeuttamaan uraansa perhe-elämään ja hoitovelvollisuuksiin. Omaishoitajat voivat joutua vähentämään työaikaansa tai jopa jättämään palkkatyön.

COVID-19-pandemia on vaikuttanut eri tavoin naisiin, sillä he ovat alttiimpia viruksen sosioekonomisille vaikutuksille, mikä lisää heidän köyhyysriskiään. Kriisin aikana naiset ovat hoitaneet suurimman osan hoitotyöstä, vaikka heillä on usein ollut myös muita työtehtäviä.

Perheiden rooli yhteiskunnassa on ratkaisevan tärkeä, sillä ne tarjoavat perustan ja lohduttavan tuttuuden. Sitä ei kuitenkaan voi vaalia ja nauttia siitä, jos nykyaikaisessa elämänrytmissä ei saavuteta tasapainoa työn ja perhe-elämän välillä. Meidän on pyrittävä varmistamaan, että kaikki voivat nauttia perhe-elämästä täysimääräisesti. Aito työn ja yksityiselämän tasapaino on tässä yhteydessä keskeisessä asemassa.

Hoitotyö on ratkaisevan tärkeää perheiden hyvinvoinnin kannalta, ja naiset tarjoavat suurimman osan siitä, mukaan lukien lastenhoito, koulun jälkeinen hoito, vammaisten hoito ja vanhustenhoito. EU:ssa suurin osa epävirallisista hoitajista on naisia (62 prosenttia hoitaa ikääntyneitä tai vammaisia henkilöitä ja 58 prosenttia lapsia), mikä osoittaa, että sukupuolten väliset erot ovat olemassa. Lisäksi 29 prosenttia kotitalouksista ilmoittaa, että ammattimaisia kotihoitopalveluja ei tarvita, ja tämä vaihtelee huomattavasti eri EU-maissa.

Kun naiset käyvät töissä, sukupuolten välinen palkkaero on merkittävä este, joka on Euroopassa keskimäärin 16 prosenttia, ja se voi peittää alleen horisontaalisen ja vertikaalisen työmarkkinoiden eriytymisen, kuten lasikattotekijän.

Naissenioreiden taloudellisen riippumattomuuden varmistaminen on toinen tulevien vuosien keskeinen haaste. Ikääntyneiden köyhyys lisääntyy jatkuvasti, mutta yli 75-vuotiaiden naisten köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä kuvaavat indikaattorit ovat selvästi korkeammat kuin miesten vastaavat luvut. Vuonna 2018 yli 65-vuotiaat naiset saivat EU:ssa eläkettä, joka oli keskimäärin 30 prosenttia pienempi kuin miesten eläke, mikä tunnetaan sukupuolten välisenä eläke-erona. Kuilu on kuitenkin hitaasti kaventunut. Se johtuu naisten koko elämän aikana kasautuneesta eriarvoisuudesta, kuten sukupuolten palkkaerosta, työllisyyserosta ja naisten työmarkkinoilta poissaolojaksoista.

Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista työmarkkinoilla koskevat toimintaohjeet:

• PPE-ryhmä kannattaa samapalkkaisuutta samasta työstä, ja odotamme Euroopan komission tulevaa ehdotusta tästä aiheesta. Kannatamme pyrkimystä yhdenmukaiseen palkkauksen avoimuutta koskevaan eurooppalaiseen kehykseen ja jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen asianmukaiseen koordinointiin ottaen samalla asianmukaisesti huomioon eurooppalaisten pk-yritysten ainutlaatuiset olosuhteet ja EU:n työmarkkinamallien moninaisuuden;
• Parannetaan tiedonkeruuta ottamalla käyttöön sukupuolten välistä eläke-eroa kuvaava indikaattori sekä lisäämällä sukupuolten välisen eläke-eron perimmäisten syiden tutkimusta. PPE-ryhmä kannattaa parhaiden käytäntöjen jakamista jäsenvaltioiden välillä miesten ja naisten eläkeikien yhdenmukaistamisessa ja sen pohtimista, pitäisikö lastenhoitoaikojen tunnustaminen laskea mukaan eläkeoikeuksiin;
• Jäsenvaltioiden on saatettava työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskeva direktiivi täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään työssäkäyvien vanhempien ja hoitajien osalta, ja Euroopan komission on seurattava tiiviisti sen täytäntöönpanoa;
• Varmistetaan laadukkaiden, kohtuuhintaisten ja helposti saatavilla olevien julkisten ja yksityisten hoitopalvelujen saatavuus sekä mahdollisuus sopia työnantajien kanssa joustavasta työjärjestelystä. Vaikka vastuu varhaiskasvatusjärjestelmien ja pitkäaikaishoidon organisoinnista ja sisällöstä on jäsenvaltioilla, olisi tutkittava mahdollisuutta tehdä yhteistyötä Euroopan tasolla ja käyttää tehokkaasti EU:n varoja, mukaan lukien riittävät määrärahat Euroopan rakenne- ja investointirahastoista laadukkaiden hoitopalvelujen kehittämiseen;
• Kerätään laadukkaita tietoja lapsille, ikääntyneille, vammaisille ja muille huollettaville henkilöille julkisella ja yksityisellä rahoituksella tarjottavasta hoidosta, mukaan lukien virallinen ja epävirallinen hoito. Tällaisten tietojen pitäisi valmistella tietä eurooppalaiselle hoitostrategialle ottaen samalla huomioon toissijaisuusperiaate ja jäsenvaltioiden toimivalta;
• Yhtäläiset mahdollisuudet jakaa vanhempainloma molempien vanhempien kesken lasten kasvatusvastuun jakamiseksi. Kannustamme jäsenvaltioita vaihtamaan parhaita käytäntöjä vanhempainlomamalleista. Lisäksi PPE-ryhmä kannattaa EU:n laajuista kampanjaa isyysvapaan edistämiseksi;
• Otetaan käyttöön eurooppalainen työ- ja yksityiselämän tasapainon päivä, joka vietetään vuosittain 20. maaliskuuta ja joka kuvastaa symbolisesti kevään päivä- ja yöajan tasa-arvoa;
• torjua sukupuolistereotypioita koulutuksen ja tiedotuksen avulla kaikilla aloilla, kuten liike-elämässä, urheilussa ja korkeakouluissa.

Naisyrittäjyys

Liiketoiminnan, yritysten ja pk-yritysten rooli on EPP-ryhmälle keskeinen, ja pyrimme kannustamaan ja antamaan naisille mahdollisuuden edistyä ja menestyä. Tutkimukset osoittavat, että osallisuus rakentaa taloutta ja BKT:tä. Naisyrittäjyys on merkittävä tekijä nykypäivän taloudessa, erityisesti pk-yritysten kautta, mutta sillä on potentiaalia laajentua entisestään. Tällä hetkellä naisten osuus EU:n itsenäisistä ammatinharjoittajista on vain 34,4 prosenttia ja aloittavista yrittäjistä 30 prosenttia; he puuttuvat lupaavimmilta aloilta ja ovat aliedustettuina päätöksenteossa.

Naisyrittäjyyttä koskevia toimintakohtia:

• Naisten luovuuden ja yrittäjyyspotentiaalin kehittäminen edelleen, sillä he ovat hyödyntämätön talouskasvun ja työpaikkojen lähde. Naisyrittäjyyttä sekä lainojen ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuutta olisi edistettävä EU:n ohjelmien ja rahastojen sekä Euroopan investointipankin kautta mikrorahoituksen saatavuuden osalta;
• Tilintarkastustuomioistuimen olisi tarkastettava EU:n nykyiset rahoitusvälineet naisten taloudellisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi, ja komission olisi kartoitettava puutteet ja puutteet, jotka olisi korjattava, jotta EU:n talousarviota voitaisiin käyttää paremmin;
• EU:n rahoitusmahdollisuuksia koskevantietoisuuden lisääminen: tarvitaan räätälöityä tuki- ja tiedotuskampanjaa, joka on suunnattu naisyrittäjille ja naisyrittäjille, jotta voidaan lisätä tietoisuutta EU:n ohjelmista ja rahoituksesta, joka tarjoaa naisille mahdollisuuksia parantaa taitojaan, pääoman saantia ja rahoitustukea;
• Laajennetaan edelleen eurooppalaista bisnesenkeliverkostoa ja naisyrittäjien mentoreiden eurooppalaista verkostoa muun muassa järjestämällä naisinnovaattoreiden, teknologia-alan ammattilaisten ja sijoittajien tapaamisia, jotta voidaan rohkaista ja edistää innovaatioita ja rahoitusta naisjohtoisille yrityksille. Näin voidaan edistää naispuolisten roolimallien tunnettuutta liike-elämässä ja bisnesenkelien keskuudessa sekä rohkaista yrittäjyyttä uravaihtoehtona uraneuvonnan ja mentoroinnin avulla. Koulujen ja ruohonjuuritason organisaatioiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä voidaan siis luoda seuraavan sukupolven naisyrittäjiä esimerkiksi digitaalitalouden, tieto- ja viestintätekniikan ja tekoälyn aloille;
• Euroopan komission on asetettava etusijalle laajamittaiset investoinnit digitaaliseen koulutukseen ja digitaalisiin taitoihin kaikilla tasoilla, mukaan luettuna laskennallinen ajattelu perusopetuksessa sekä digitaalinen koulutus Erasmus+-ohjelmassa, jotta voidaan ennakoida korkeatasoisten digitaalisten taitojen kasvavaa kysyntää ja kuroa umpeen EU:ssa vallitseva laaja digitaalisten taitojen puute. Tästä voi olla hyötyä niille, jotka palaavat työmarkkinoille poissaolon jälkeen, erityisesti yrittäjinä.

STEM, digitaalinen, tieto- ja viestintätekniikka ja tekoäly (AI).

Naiset ovat hyödyntämätön voimavara myös kehittyvillä aloilla, kuten digitaalisella alalla, tekoälyssä ja tieto- ja viestintätekniikassa, sillä naisten osuus on 34 prosenttia STEM-tutkinnon suorittaneista ja vain 17 prosenttia tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista. He ansaitsevat 19 prosenttia vähemmän kuin miehet tieto- ja viestintäsektorilla Euroopassa. Lisäksi digitaalialalla työskentelevien miesten osuus on kolme kertaa suurempi kuin naisten osuus. Jos digitaalialan työmarkkinoille saadaan enemmän naisia, Euroopan talous voi saada 16 miljardin euron lisäpotkua BKT:hen.

STEM-, digitaali-, tieto- ja viestintätekniikka- sekä tekoälyalan toimintakohdat:

• Edistetään uusien digitaalisten taitojen ja valmiuksien ja erityisesti STEM-aineiden opetusta, koulutusta ja ylläpitoa erityisesti tyttöihin keskittyen (koodaus-, matematiikka- ja tieto- ja viestintätekniikkaluokkien yleinen saatavuus) koulutuksen ja elinikäisen oppimisen avulla sekä priorisoidaan monimuotoisuutta ja osallisuutta STEM-alalla yhtäläisten mahdollisuuksien lisäämiseksi taloudessa ja liike-elämässä. Tyttöjä olisi kannustettava opiskelemaan matematiikkaa ja luonnontieteitä koulussa;
• Käytetään EU:n varoja ja ohjelmia, Erasmus+ mukaan luettuna, elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tehokkaaseen tukemiseen näillä aloilla.
• Luodaan sekä yrityksille että naisille uusia ja suurempia kannustimia roolimalleja, mentorointiohjelmia ja urapolkuja varten, jotta voidaan lisätä naisten näkyvyyttä ja edistää heidän pääsyään näille aloille.
• Perustetaan kampanjoita tai palkintoja yrityksille, jotka toteuttavat esimerkillisiä toimenpiteitä naisten aseman parantamiseksi digitaalitaloudessa, erityisesti päätöksentekofoorumeilla;
• Varmistetaan, että teknologioita ja sovelluksia kehitetään sukupuolinäkökulman, vammaisuuden ja iän huomioon ottaen ja loppukäyttäjien tarpeet huomioon ottaen.

Naiset päätöksenteossa

Naiset ovat edelleen aliedustettuina johtotehtävissä monilla aloilla, kuten liike-elämässä, tieteessä, ammattiyhdistysten edustuksessa sekä politiikassa ja julkisissa viroissa, vaikka heidän osuutensa työvoimasta on lähes puolet ja yli puolet korkeakoulututkinnon suorittaneista EU:ssa. Naisten osuus päätöksentekotehtävissä on kasvanut vuodesta 2013, mutta edistyminen on ollut hidasta ja epätasaista. Lokakuussa 2018 vain 6,7 prosenttia EU:n hallitusten puheenjohtajista oli naisia ja vain 6,5 prosenttia toimitusjohtajista. Sukupuolten tasapuolinen edustus yritysten hallituksissa voi kuitenkin parantaa yrityksen suorituskykyä ja olla jopa yhteydessä suurempaan taloudelliseen vakauteen.

Jos tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan kiintiöitä, PPE-ryhmä pitää niitä väliaikaisena mutta välttämättömänä toimenpiteenä.

Toimintakohdat naisten osallistumisesta päätöksentekoon:

• EPP-ryhmän olisi oltava edelläkävijä osoittamassa EU:n päätöksentekijöille, jäsenvaltioiden hallituksille, kansalaisyhteiskunnan organisaatioille ja eurooppalaisille pk-yrityksille, että monimuotoisella työpaikalla on taipumus suoriutua paremmin. Monimuotoisuus olisi nähtävä EU:n kilpailukyvyn ja liiketoimintapotentiaalin välineenä eikä raskaan taakan välineenä;
• Kehotetaan yritysten johtokuntia soveltamaan avoimia valintaperusteita ehdokkaisiin ja suosimaan aliedustettua sukupuolta, kun on valittava kahden yhtä pätevän hakijan välillä, kuten naisista johtokunnissa annetussa direktiivissä ehdotetaan;
• Parannetaan naisten etenemistä johtaviin päätöksentekotehtäviin;
• tukemaan EPP:n johtamaa aloitetta, naisten asemaa hallintoneuvostoissa koskevaa direktiiviä;
• EPP-ryhmä noudattaa tarkoin sukupuolikiintiötä puheenjohtajakaudellaan ja tutkii mahdollisuuksia laajentaa näitä kiintiöitä muihin EPP:n toimielimiin.

3. NAISTEN OIKEUDET: MONIALAINEN LÄHESTYMISTAPA

Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen eli naisten erityisolosuhteiden ja -tarpeiden huomioon ottaminen on otettava huomioon kaikilla politiikan aloilla. Vaikka tässä asiakirjassa ei käsitellä niitä erikseen, sukupuolinäkökulmaa on sovellettava sellaisilla politiikan aloilla kuin maahanmuutto, romanien osallisuus, ilmastonmuutos, kehitysyhteistyö, tiedotusvälineet, urheilu, liikenne ja lapset, ja politiikat on räätälöitävä sukupuolinäkökulman huomioon ottavaan vastaukseen sopiviksi.

Naiset maaseudulla

Maaseutualueiden naisilla on ratkaiseva rooli yhteisöjensä ylläpitämisessä ja maatalouden elinkelpoisuuden säilyttämisessä. Heidän merkittävästä panoksestaan huolimatta heillä on edelleen lukuisia haasteita, kuten rajalliset työllistymismahdollisuudet, heikommat mahdollisuudet saada palveluja, heikommin kehittynyt infrastruktuuri ja aliedustus päätöksentekofoorumeilla. Suuri osa maaseudun naisten työstä on epävirallista ja tunnustamatonta. Erityisesti naisviljelijät kohtaavat ainutlaatuisia haasteita, jotka asettavat heidät lähtökohtaisesti epäedulliseen asemaan, mukaan lukien sukupuoleen liittyvät esteet, kuten maan, maatalouskoulutuksen ja -opetuksen rahoittamisen sekä tasa-arvoisen kohtelun puute.

Maaseudun naisia koskevat toimintakohdat:

• Yrittäjyysaloitteiden ja luotonsaannin tukeminen;
• Maaseutualueiden naisia koskevan temaattisen alaohjelman luominen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) rahoittamien yhteisen maatalouspolitiikan strategisten suunnitelmien kautta, naisten työllisyyden ja naisyrittäjyyden edistäminen hyödyntämällä maatilamatkailuun ja digitaalisten kylien kehittämiseen liittyviä mahdollisuuksia, naisviljelijöiden maan, luottojen ja rahoitusvälineiden saatavuuden, taitojen ja suorituskyvyn parantaminen koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja neuvontapalvelujen avulla, osallistumisen lisääminen paikallisiin toimintaryhmiin ja paikallisten kumppanuuksien kehittäminen Leader-ohjelmassa;
• jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen vaihto, erityisesti maatalousalalla avustavien puolisoiden ammattiaseman osalta, jolloin käsitellään naisten sosiaaliturvaoikeuksia, mukaan lukien äitiysloma tai eläkeoikeudet, ja naisten mahdollisuuksia saada käytettävissä olevaa EU:n rahoitusta;
• Tutkitaan kumppanuusmallien kehittämistä maatilojen omistukseen liittyen.

Naiset ulkopolitiikassa ja kehitysyhteistyössä

Sukupuolten tasa-arvo on ratkaisevan tärkeää ihmisoikeuksien, kestävän kehityksen ja älykkään talouden kannalta. Naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen kaikkialla maailmassa on ratkaisevan tärkeää maailmanlaajuisen edistyksen kannalta. EU:lla on tässä tärkeä rooli, sillä se tukee kumppanimaita sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjunnassa luomalla entistä suotuisamman ympäristön tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutumiselle, jotta sukupuolten tasa-arvossa voidaan saavuttaa todellisia ja konkreettisia parannuksia.

Toimintakohdat naisia varten ulkoisissa toimissa:

• Sukupuolten tasa-arvon toteuttaminen GAP II -ohjelman ohjelmien ja hankkeiden keskeisenä painopisteenä, mukaan lukien naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen neljällä keskeisellä alalla: fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus, mukaan lukien naisten sukuelinten silpomisen torjunta; taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien edistäminen sekä tyttöjen ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen; naisten ja tyttöjen osallistumisen vahvistaminen; ja horisontaalinen pilari institutionaalisen toimintakulttuurin muuttamiseksi siten, että EU:n sitoumukset voidaan toteuttaa tehokkaammin;
• GAP III: n on edelleen parannettava naisten oikeuksia lisäämällä naisten ja tyttöjen tietoisuutta seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja sen saatavuutta sekä antamalla heille mahdollisuus ylläpitää ja parantaa sitä ilman pakkoa, väkivaltaa, syrjintää ja väärinkäyttöä;
• Seurataan tarkasti kaikkia sukupuoleen liittyviin toimiin käytettyjä varoja indikaattoreiden avulla, jotta voidaan arvioida vaikutuksia ja parantaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen laatua;
• varmistaa sukupuolten tasa-arvoa koskevien sisäisten ja ulkoisten politiikkojen, toimien ja rahoituksen välinen johdonmukaisuus, jotta oppiminen ja synergiaedut voidaan maksimoida.

Naiset tiedotusvälineissä

Perinteiset ja sosiaaliset tiedotusvälineet ovat keskeisessä asemassa yhteiskunnallisessa edustuksessa ja kulttuurin levittämisessä sekä tiedottamisessa, ja niillä on valtava vaikutusvalta naisten oikeuksien edistämisessä. Stereotypiat ja naisten aliedustus mediassa ovat edelleen olemassa, ja ne näkyvät selvästi mediasisällössä. Euroopan neuvosto on todennut, että "naiset edustavat vain noin neljäsosaa uutisissa kuulluista, luetuista tai nähdyistä henkilöistä, ja he ovat harvoin edustettuina asiantuntijatehtävissä". Naiset ovat myös aliedustettuina ammatissa kaikilla hallintorakenteen tasoilla: tiedotusvälineiden omistuksessa, tiedontuotannossa ja päätöksentekoprosessissa.

• Toteutetaan Euroopan parlamentin vuonna 2018 antamassa päätöslauselmassa "Sukupuolten tasa-arvo media-alalla EU:ssa" esitetyt toimenpiteet;
• Työskennellä jäsenvaltioiden kanssa tietoisuuden lisäämiseksi naisista tiedotusvälineissä ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi naisten edustuksen ja kuvaamisen edistämiseksi tiedotusvälineissä.

4. NAISTEN JA TYTTÖJEN TERVEYS

EPP-ryhmä on sitoutunut myönteiseen ja ennakoivaan lähestymistapaan terveydenhuoltoon koko elinkaaren ajan. Uskomme, että naisten tulisi voida ohjata omaa terveydenhuoltoaan lääketieteen ammattilaisten tukemana.

Jotta naiset voisivat tehdä tietoon perustuvia valintoja, heillä on oltava koko elämänsä ajan käytettävissään luotettavaa ja näyttöön perustuvaa tietoa. Ikään sopiva kattava seksuaalikasvatus, ehkäisy, hedelmällisyyttä koskeva koulutus ja tiedot lääketieteellisistä toimenpiteistä, hedelmöityksestä, raskaudesta ja synnytyksen jälkeisestä hoidosta ovat elintärkeitä. EPP-ryhmä pyrkii edistämään naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia ottaen asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden toimivallan tällä alalla. Perhesuunnittelun ja lisääntymisterveydenhuollon olisi oltava kaikkien naisten saatavilla heidän henkilökohtaisten olosuhteidensa ja yksilöllisten tarpeidensa perusteella, ja siinä olisi sovellettava naiskeskeistä lähestymistapaa, jota lääketieteen ammattilaiset tukevat, ja sitä olisi lähestyttävä täysin toissijaisuusperiaatetta noudattaen.

Naisten terveyttä koskevat toimintalinjat:

• EU:n kansanterveysstrategiassa olisi valtavirtaistettava sukupuolinäkökulma, jotta sukupuolten väliset ennakkoluulot voidaan ottaa huomioon;
• Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla torjutaan moninkertaista eriarvoisuutta ja haittoja, joita haavoittuvassa asemassa olevat naiset ja tytöt kokevat terveydenhuoltopalvelujen saannissa;
• Varmistetaan, että kaikkien naisten saatavilla on iänmukaista kattavaa seksuaalikasvatusta, hedelmällisyyskasvatusta ja tietoa hedelmöittymisestä, ehkäisystä, raskaudesta ja synnytyksen jälkeisestä hoidosta;
• Varmistetaan asianmukainen synnytystä edeltävä ja synnytyksen jälkeinen terveydenhuolto kaikille äideille, jotta yksikään nainen ei kuolisi synnytyksessä;
• Kehitetään yhteisiä eurooppalaisia standardeja äitiyshuoltoa varten ja annetaan terveydenhuollon ammattilaisille mahdollisuus jakaa alan parhaita käytäntöjä;
• Varmistetaan, että terveydenhuoltohenkilöstö suorittaa tehtävänsä syrjimättömästi ja että se on riittävästi valistettu ja varustettu pätevyydellä, jotta heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen ja naisten tilannetta voidaan ymmärtää paremmin;
• jatketaan yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa imetyksen edistämiseksi ja lääkkeiden turvallista käyttöä raskauden ja imetyksen aikana koskevan EU:n järjestelmän perustamiseksi. tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja Euroopan komission kanssa maitopankkien rajatylittävän käytön edistämiseksi, jotta varmistetaan, että raja-alueiden naiset voivat tarvittaessa käyttää tätä tukea;
• Tutkitaan edelleen sijaissynnytystä, sen eri näkökohtia ja oikeudellisia vaikutuksia sekä EU:ssa että EU:n ulkoisessa toiminnassa, jotta voidaan pohtia, onko käytäntö täysin ihmisoikeuksia kunnioittava;
• omaksutaan sukupuolisensitiivinen lähestymistapa sairauksista tiedottamiseen, niiden diagnosointiin ja hoitoon.

Syöpä

Syöpä vaikuttaa sekä naisiin että miehiin, mutta syöpätyypit sekä lähestymistavat diagnostiikkaan ja ennaltaehkäisyyn voivat kuitenkin vaihdella sukupuolen mukaan. Tämän vuoksi tarvitaan kohdennettuja ja erilaisia poliittisia toimia.

Syöpää koskevat toimintakohdat:

• Keskitytään enemmän miesten tietoisuuden lisäämiseen syövän ennaltaehkäisystä ja hoidosta, koska heidän terveystietoisuutensa on nykyisin alhaisempi;
• Vaikka vastuu terveydenhuoltojärjestelmien organisoinnista ja pitkäaikaishoidon tarjoamisesta on yksittäisillä jäsenvaltioilla, yhteistyö ja parhaiden käytäntöjen vaihto Euroopan tasolla yhdessä EU:n varojen tehokkaan käytön kanssa on hyödyllistä, kun vastataan syöväntorjunnan yhteisiin haasteisiin;
• Sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaa kehitettäessä ja toteutettaessa;
• kannustetaan EU:n jäsenvaltioita yhdistämään resursseja HPV-rokotteen hankkimiseksi irtotavarana, mikä alentaa sen kustannuksia ja tehostaa syövän ehkäisyä, jolloin kaikki lapset voivat saada rokotteen.

Vammaiset naiset

Euroopan unionissa on 46 miljoonaa vammaista naista ja tyttöä, ja vammaiset naiset kohtaavat useita ja moninaisia haasteita ja syrjintää.

Vammaisuuteen liittyviä toimintakohtia:

• Sukupuolinäkökulman sisällyttäminen edelleen tulevaan vammaisten tasa-arvostrategiaan 2021, mukaan lukien paremmat mahdollisuudet päästä työmarkkinoille ja oikeussuojan piiriin.
• Edistetään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista vammaispolitiikassa ja varmistetaan laitoksissa olevien vammaisten naisten ja tyttöjen täysimääräinen pääsy oikeuksiin.