Maailman lehdistönvapauden päivä: demokratian etulinja on lähempänä kuin luuletkaan.

Jotkut toimittajat matkustavat sota-alueille raportoimaan konflikteista, mutta yhä useammat havaitsevat, että todellinen taistelu käydään kotona. Daphne Caruana Galizian, Peter R. de Vriesin, Ján Kuciakin ja hänen morsiamensa murhat eivät olleet yksittäisiä rikoksia - ne ovat oireita syvemmästä kriisistä. Lehdistönvapautta Euroopassa ei voida enää pitää itsestäänselvyytenä, vaan siihen kohdistuu jatkuvaa painostusta.

Nämä hyökkäykset eivät ole vain hyökkäyksiä yksilöitä vastaan. Ne ovat hyökkäyksiä demokraattisen järjestyksen ydintä vastaan. Toimittajat paljastavat korruptiota, järjestäytynyttä rikollisuutta ja vallan väärinkäyttöä - ja juuri siksi he joutuvat kohteeksi. Kun toimittajia pelotellaan, haastetaan oikeuteen tai tapetaan, viesti on selvä: totuudesta tulee vaarallista.

Murha on äärimmäisin teko, mutta sorto alkaa harvoin väkivallalla. Se alkaa hiljaisuudella - hienovaraisella painostuksella, oikeudellisella manipuloinnilla ja yrityksillä mustamaalata. Juuri siksi poliittisen vastuun ei pidä olla vain julistuksellista, vaan konkreettista ja päättäväistä.

EPP-ryhmä toimii tämän tietoisuuden pohjalta. Hyväksymällä SLAPP-direktiivin olemme lähettäneet selkeän viestin: oikeusjärjestelmää ei saa käyttää välineenä kriittisten äänten vaientamiseen. Niiden, jotka käyttävät tuomioistuimia hyväkseen yleisen edun tukahduttamiseksi, on kohdattava seuraukset. Demokratiassa ei ole sijaa totuuden puhujien pelottelulle.

Samalla eurooppalainen säädös tiedotusvälineiden vapaudesta on tärkeä askel kohti demokraattisen järjestelmämme kestävyyden vahvistamista. Sillä suojellaan toimituksellista riippumattomuutta, varmistetaan suurempi avoimuus ja vahvistetaan moniarvoisuutta. Vapaat ja riippumattomat tiedotusvälineet eivät ole ylellisyyttä vaan toimivan demokratian kulmakivi.

Maailman lehdistönvapauden päivänä emme saa tyytyä muistamiseen. Todellinen kysymys on: ovatko toimittajat nykyään turvassa? Voivatko he työskennellä ilman pelkoa, poliittista painostusta tai taloudellista pakkoa? Jos vastaus on kielteinen, taistelumme ei ole vielä ohi.

Tiedotusvälineiden vapaus on hauras - jopa demokratioissa. Se riippuu poliittisesta tahdosta, lainsäädännöstä ja yhteiskunnallisista arvoista, joita muokkaamme päivittäin. Siksi velvollisuutemme on puolustaa selkeästi ja päättäväisesti niitä, jotka puolustavat totuutta.

Tänään kunnioitamme niitä, jotka ovat menettäneet henkensä tässä taistelussa. Heidän rohkeutensa velvoittaa meitä. Sillä kun totuudesta tulee kohde, hiljaisuus ei ole vaihtoehto.

Demokratian etulinja on lähempänä kuin uskommekaan - ja meidän kaikkien tehtävänä on suojella sitä.