Yksi naisuhri on jo liikaa Euroopalle

Naiset ovat turvassa Euroopassa. Vai ovatko? Ranskassa vuonna 2022 yli 100 naista tapettiin kumppanin tai entisen kumppanin toimesta. Espanjassa yhdeksän naista tapettiin väkivaltaisesti pelkästään joulukuussa. Irlannissa Women's Aid -järjestön tilastojen mukaan vuosi 2022 oli naismurhien osalta pahin vuosi vuosikymmeneen, sillä 12 kuukauden aikana 11 naista tapettiin väkivaltaisissa olosuhteissa. Yksikin naisuhri on liikaa. Eurooppa ei voi sietää tätä.

Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa kansalaiset vaativat toimia, ja hallitukset jatkavat reagoimista. Esimerkiksi Kreikassa otettiin vuonna 2021 käyttöön uusi laki työpaikoilla tapahtuvasta väkivallasta ja häirinnästä, joka on Kansainvälisen työjärjestön väkivallasta ja häirinnästä tehdyn yleissopimuksen mukainen. Se myös mukautti rikoslakiaan vastaavasti raiskausten, seksuaalisen häirinnän ja alaikäisten osalta.

Vaikka yksittäisten EU-maiden toimet väkivallan ja sen seurausten torjumiseksi ovatkin kiitettäviä - Ranska kokeilee uutta tukijärjestelmää, jonka avulla uhreja autetaan etsimään turvaa ja rakentamaan elämänsä uudelleen, ja Irlanti suunnittelee perheoikeudellisten tuomioistuinten laajoja uudistuksia - keskeinen ongelma on edelleen olemassa: naisiin kohdistuva väkivalta ei noudata jäsenvaltioiden rajoja, joten naisen turvallisuus riippuu käytännössä siitä, missä hän asuu. Vaikka esimerkiksi raiskauksen määritelmä on muuttunut kahdeksassa EU-maassa vapaan ja aidon suostumuksen myötä, useimmissa EU-maissa raiskaussyytteen nostaminen edellyttää edelleen näyttöä väkivallasta. Lyhyesti sanottuna ja uskomatonta kyllä, tällä hetkellä raiskaus yhdessä Euroopan maassa ei ole raiskaus toisessa.

Varmistetaan, että enää naiset eivät tunne oloaan turvattomaksi, vaan ne, jotka harjoittavat väkivaltaa meitä kohtaan.

Haluamme korjata tämän häpeällisen epäkohdan. Vaikka kansallisista laeista päättävät jatkossakin kansalliset parlamentit, naisiin kohdistuvan väkivallan osalta katsomme, että EU:n on aika asettaa yhteinen vähimmäisvaatimus, kuten olemme tehneet terrorismin tapauksessa. Siksi työskentelemme parhaillaan ensimmäisen naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa koskevan EU:n lain parissa, joka on pitkä nimi yksinkertaiselle ja myöhässä olevalle ehdotukselle, jonka mukaan väkivalta on väkivaltaa, ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa yhdessä Euroopan maassa olisi käsiteltävä naisiin kohdistuvana väkivaltana ja siitä olisi rangaistava samalla tavalla kaikissa Euroopan maissa.

Laajaan kuulemiseen perustuvaan direktiiviin sisältyy viisi keskeistä osatekijää: rikoksille asetetaan samat vähimmäisnormit, ilmoitus- ja riskinarviointimenettelyt ovat turvallisia, uhrien yksityisyyttä kunnioitetaan oikeudenkäynneissä ja heidän oikeuttaan korvauksiin, uhreja tuetaan vihjelinjojen ja kriisikeskusten kautta ja jäsenvaltioiden välistä koordinointia ja yhteistyötä rajat ylittävissä rikoksissa parannetaan. Yhteiset rangaistusnormit osoittaisivat myös EU:n jäsenvaltioiden sitoutumisen siihen, että lopetetaan maantieteellinen arpajaiset, joissa pelimerkkeinä ovat naisten henget.

Maaliskuun 8. päivänä vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Vaikka iloitsemme naisten saavutuksista kaikkialla maailmassa, vannokaamme kuitenkin, että naisten turvallisuuden osalta maantieteellinen lottoaminen loppuu. Sovitaan naisiin kohdistuvan väkivallan määritelmistä, jotka kattavat koko EU:n. Varmistetaan, etteivät enää naiset tunne oloaan turvattomaksi, vaan ne, jotka harjoittavat väkivaltaa meitä kohtaan. Jos teemme nämä asiat, voimme vastata luottavaisin mielin, että kyllä, naiset ovat turvassa Euroopassa. Silloin meillä on todella jotain juhlittavaa.