Euroopan turvallisuuden tulevaisuus: näkökulma itäiseltä laidalta käsin

Venäjän sota Ukrainaa vastaan on muuttanut perusteellisesti Euroopan geopoliittista maisemaa ja aiheuttanut kauaskantoisia poliittisia, taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia seurauksia kaukana Ukrainan rajojen ulkopuolella. Venäjä on uhka koko Euroopan ja koko euroatlanttisen alueen turvallisuudelle. Tämä näkyy erilaisina hybridiuhkina eri puolilla Eurooppaa Baltian maista - Latviasta, Virosta ja Liettuasta - Saksaan ja Puolaan. Näitä ovat sabotaasi, disinformaatio- ja manipulointikampanjat, Venäjän sotilaallinen ja teknologinen lähentyminen Iraniin, yhteistyö Kiinan ja Pohjois-Korean kanssa, epävakauttavat toimet Afrikassa sekä yritykset heikentää Yhdysvaltojen läsnäoloa Euroopassa ja sen ulkopuolella.

Tässä uudessa todellisuudessa itäisen siiven EU-maat - Baltian maat, Puola ja Suomi mukaan luettuina - joutuvat kohtaamaan kasvavia alueellisia jännitteitä ja lisääntyneitä turvallisuushaasteita, jotka liittyvät Venäjän toimiin. Tämä herättää kriittisen kysymyksen: pitäisikö Euroopan itäistä sivustaa pitää vain strategisena rajana vai pitäisikö se tunnustaa Euroopan ensisijaiseksi puolustuslinjaksi? Naton jäseninä meidän on säilytettävä herkkä tasapaino pelotteen, diplomatian ja puolustuksen välillä yhä epävakaammassa ympäristössä.

Tässä yhteydessä EPP:n ulkopoliittisen ryhmän jäsenet käsittelevät näitä haasteita Latvian työvierailullaan 8. toukokuuta. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Euroopan itäisellä sivustalla olisi strategista merkitystä Euroopan turvallisuudelle. Vastauksena uhkiin, jotka johtuvat Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä sodasta, Baltian maat ovat antaneet valtavan panoksen Euroopan puolustukseen. Yhdessä naapurimaiden Suomen ja Puolan kanssa ne ovat vahvistaneet merkittävästi rajavalvontaa ja EU:n pakotteiden täytäntöönpanoa, ja ne kuuluvat Ukrainan johtaviin tukijoihin. Ne ovat saavuttaneet energiariippumattomuuden Venäjästä, sijoittuvat puolustusmenojen osalta kärkimaiden joukkoon ja ovat puolustusinnovaatioiden eturintamassa - mukaan lukien lennokkien ja uuden teknologian testaus ja käyttöönotto. Kaikki tämä voi toimia esimerkkinä muille Euroopassa. Näiden ponnistelujen on kuljettava käsi kädessä EU:n tuen ja rahoituksen lisäämisen kanssa.

Turvallinen Itä-Eurooppa ja Baltian maat eivät ole elintärkeitä vain puolustuksen kannalta, vaan myös Euroopan taloudellisen vakauden ja kilpailukyvyn kannalta. Turvallisuus tukee sijoittajien luottamusta, suojaa kauppavirtoja ja varmistaa sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan. Vahvistamalla itärajojaan Euroopan unioni turvaa kriittistä infrastruktuuria ja toimitusketjuja, jotka ovat keskeisiä sen talouden kilpailukyvyn kannalta.

EU:n itäisen sivustan turvallisuus edellyttää enemmän kuin koskaan aiemmin yhteistyötä kaikilla poliittisilla ja kansainvälisillä foorumeilla. Meidän on mentävä perinteisiä lähestymistapoja pidemmälle. Meidän on vastattava yhdessä Venäjän hybridiuhkien ja varjolaivastojen kaltaisiin haasteisiin ja lujitettava yhteistyötä kriisivalmiudessa, energia-alalla ja muilla aloilla. Itäinen sivustamme suojaa sekä EU:n että Naton ulkorajoja.

EPP uskoo, että yhteistyö eurooppalaisten poliittisten perheiden sisällä täydentää institutionaalisia yhteyksiä merkittävästi. Vaikka turvallisuus koskettaa meitä kaikkia, käsitykset siitä voivat vaihdella, erityisesti kun on kyse taloudellisesta turvallisuudesta ja taloudesta. Siksi on tärkeää vakuuttaa kumppanimme Länsi-Euroopassa idästä tulevien uhkien luonteesta. Ymmärrämme hyvin, että Putinin kanssaei voida palata entiseen tapaan toimia. Tämän on oltava koko Euroopan yhteinen ja tinkimätön kanta.