85 vuotta myöhemmin Putin toistaa Stalinin rikokset

Venäjän sota Ukrainaa vastaan on julma muistutus siitä, että historia voi toistaa itseään, kun menneet rikokset jäävät tunnustamatta ja rankaisematta. Siviilien tarkoituksellinen tappaminen, hyökkäykset kouluihin, sairaaloihin ja turvakoteihin sekä lasten joukkokarkotukset ja pakkovenäläistäminen muistuttavat Neuvostoliiton hallinnon 85 vuotta sitten naapurivaltioissa tekemiä rikoksia, joita Venäjä toistaa Ukrainassa tänään.

Putinin kanssa ei voida palata tavanomaiseen toimintaan. Tämän on oltava Euroopan tinkimätön kanta.

Tämä viesti on keskeisellä sijalla tänään Brysselissä Euroopan parlamentin rakennuksen edessä järjestetyssä seremoniassa, jolla juhlistetaan Neuvostoliiton 14. kesäkuuta 1941 alkaen toteuttamien joukkokarkotusten ja poliittisten sortotoimien 85. vuosipäivää. Parlamentin PPE-ryhmän aloitteesta järjestämä seremonia jatkaa Baltian maiden perinnettä: karkotettujen nimien ääneen lukeminen.

"Tänään tulee kuluneeksi 85 vuotta niistä rikoksista ihmisyyttä vastaan, joihin Neuvostoliitto syyllistyi kymmeniä tuhansia Viron, Latvian, Liettuan, Ukrainan, Valko-Venäjän ja Moldovan kansalaisia vastaan. Valitettavasti tällaiset rikokset eivät kuulu vain historiaan. Niitä tehdään täällä ja nyt Ukrainan kansaa, erityisesti lapsia, vastaan. Venäjän valtion ja sen johtajien nimi voi muuttua, mutta sen teot eivät. Tänään ei ole kyse vain menneisyyden uhrien muistamisesta. Se on kutsu koko Euroopalle. Ihmiselämän ja vapauden arvoa ei saa koskaan pitää itsestäänselvyytenä. Meidän on puolustettava näitä arvoja varmistaaksemme, että menneisyyden rikokset eivät koskaan toistu", sanoi Euroopan parlamentin jäsen Riho Terras, EPP-ryhmän Viron valtuuskunnan johtaja.

"Olen iloinen siitä, että symbolisesta nimien lukemisesta on tulossa perinne. Historian opetukset ovat ratkaiseva perusta eurooppalaiselle solidaarisuudelle. Ukrainan sota on osoittanut, että menneet rikokset voivat nousta uudelleen esiin, jos niitä ei tunnusteta asianmukaisesti. On tärkeää, että tällaisia virheitä ei toisteta nyt, kun sotarikoksista on jälleen tullut nykypäivää", korosti Euroopan parlamentin jäsen Rasa Juknevičienė, joka johtaa Liettuan valtuuskuntaa EPP-ryhmässä.

"Venäjä on karkottanut kymmeniätuhansia ukrainalaisia, myös lapsia, miehitetyiltä alueilta ja pyrkii kaikin keinoin poistamaan heidän identiteettinsä ja tunteensa kuulumisesta Ukrainan kansakuntaan. Yli 20 000 laittomasti viedystä lapsesta vain 2 500 on palautettu. Ukrainalaislasten sieppauksesta vastuussa olevien henkilöiden nimet ovat tiedossa, ja nämä henkilöt on sisällytettävä kansainväliseen pakoteluetteloon", vaati europarlamentaarikko Sandra Kalniete, PPE-ryhmän Latvian valtuuskunnan johtaja.