Koheesiopolitiikan tulevaisuus

07.10.2016

Koheesiopolitiikan tulevaisuus

Julkaisu picture

JOHDANTO

Koheesiopolitiikan tarve nyt ja tulevaisuudessa

EPP-ryhmä kannattaa koheesiopolitiikkaa, jota toteutetaan rakennepolitiikkana edistämään kasvua ja taloudellista kehitystä kaikilla EU:n alueilla Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti sekä keskeisenä EU:n investointivälineenä reaalitaloudessa. Koheesiopolitiikka ilmentää eurooppalaista yhteisvastuuta ja kaventaa taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja. Sillä edistetään aitoa EU:n yhteistä etua eli turvataan työpaikat ja kasvu kaikkialla Euroopassa mitään aluetta unohtamatta.

Julkisen talouden velkakriisin ja finanssikriisin seurauksena julkisia investointeja on supistettu merkittävästi, minkä vuoksi ERI-rahastoista ja vastaavista kansallisista yhteisrahoitushankkeista on tullut tärkein julkisten investointien väline useimmissa jäsenvaltioissa. Lisäksi kriisillä on ollut välittömiä vaikutuksia kansalaisten elämään. Koheesiopolitiikalla edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua sekä luodaan lisäarvoa myös vuoden 2020 jälkeen. Tämä korostaa koheesiopolitiikan merkittävää vaikutusta EU:n yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen.

NYKYINEN KOHEESIOPOLITIIKKA

Vahvuudet: tulossuuntautunut poliittinen kehys

EPP-ryhmä toimi johtavassa asemassa vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan suunnittelussa. Se tukee voimakkaasti temaattista keskittämistä, jonka kautta investoinnit kohdistetaan tiettyihin tavoitteisiin ja painopisteisiin, jotka vastaavat kyseiselle teemalle asetettuja tulosindikaattoreita ja -tavoitteita. Tämä lisää koheesiopolitiikan tuloksellisuutta.

EPP-ryhmä suhtautuu myönteisesti sellaisten yhteisten tuotosindikaattoreiden käyttöön, joilla saadaan EU:n tasolla kerättäviä tietoja kaikista ohjelmista ja luodaan siten pohja investointeja koskevalle raportoinnille. Tällaisessa raportoinnissa on kuitenkin parannettava yhteisiä tuotosindikaattoreita koskevien tietojen laatua.

EPP-ryhmä korostaa, että nykyisessä poliittisessa kehyksessä käyttöön otettu suoritusvaraus voisi parantaa koheesiopolitiikan toimenpideohjelmien toteutusta, mutta varojen jakamisen ajoitusta olisi mietittävä edelleen.

HUOLENAIHEITA

Vuosien 2014–2020 sääntelykehys hyväksyttiin vasta vuoden 2013 lopussa, mikä johtui pitkistä neuvotteluista ja monivuotisen rahoituskehyksen myöhäisestä hyväksymisestä. Tämän vuoksi toimenpideohjelmia ei voitu hyväksyä ajallaan, ja suuri määrä maksusitoumusmäärärahoja oli siirrettävä vuodelta 2014 vuodelle 2015, jotta niitä ei menetettäisi.

EPP-ryhmä on huolissaan koheesiopolitiikan toimenpideohjelmien hitaasta käynnistymisestä, mikä vaikutti politiikan vastaanottoon kentällä. Täytäntöönpanon nykytilasta on ehdottomasti saatava tietoa, mitä varten tarvitaan parempi ja kattavampi avoimen datan portaali, jota päivitetään reaaliajassa.

Viivästyneen täytäntöönpanon vuoksi vaarana on, että maksamattomien maksujen määrä kasvaa jälleen kestämättömän suureksi vuodesta 2017 eteenpäin. Useiden toimenpideohjelmien hyväksyminen siirtomenettelyllä ja jakamattomien vuoden 2014 maksusitoumusmäärärahojen siirto vuodelle 2015 lisäävät merkittävästi määrärahojen vapautumisen riskiä vuonna 2018.

EPP-ryhmä on myös huolissaan siitä, että toimenpideohjelmista vastaavien viranomaisten nimitys on edennyt hitaasti. Tämä ei periaatteessa estä täytäntöönpanon käynnistämistä, mutta se estää välimaksujen maksamisen, mikä vaikuttaa johdonmukaisesti investointien käynnistymiseen.

EHDOTUKSIA KIIREELLISIKSI TOIMIKSI

EPP-ryhmä kehottaa komissiota tekemään tarvittavat lainsäädäntöehdotukset ohjelmakauden toiselle puoliskolle heikentämättä koheesiopolitiikan pitkän aikavälin strategista suunnittelua.

  • EPP-ryhmä tukee vakaita sääntöjä, joita olisi muutettava vain valikoivasti ja todellisen tarpeen mukaan.
  • Viranomaisten ja edunsaajien hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi ja varojen saatavuuden parantamiseksi on selvitettävä uusia yksinkertaistamiskeinoja:
  • säästetään paperityötä, aikaa ja kustannuksia vähentämällä hakuasiakirjojen määrää ja yksinkertaistamalla arviointi-/hyväksymis-/sopimusmenettelyjä
  • lisätään e-koheesiota
  • vähennetään ja optimoidaan valvonta-, seuranta- ja raportointitoimintaa jäsenvaltioissa digitalisoimalla ja vakioimalla menettelyjä
  • vähennetään edunsaajien tietovaatimuksia haku- ja raportointivaiheissa ja poistetaan asiakirjojen säilytysvaatimuksia hankkeen päätyttyä
  • yhdenmukaistetaan ristiinrahoitusta koskevia sääntöjä mahdollisimman pitkälle
  • selvennetään rahoitusvälineitä koskevia sääntöjä edelleen
  • selvennetään, miten voidaan varmistaa sekä ERI-rahastojen sääntöjen että valtiontukisääntöjen noudattaminen
  • yksinkertaistetaan EU:n rahoitussääntöjä
  • selvennetään petosten ja virheiden välistä eroa.
  • Toimenpideohjelmien muuttamismenettelyjen on oltava joustavia, jotta voidaan reagoida paremmin sosioekonomisiin tapahtumiin.
  • Kansallisten ja EU:n rahoitussääntöjen välisiä ristiriitoja on vältettävä. Jos ristiriitatilanteita kuitenkin syntyy, on ensisijaisesti noudatettava EU:n rahoitussääntöjä.
  • Vuotuisessa talousarviomenettelyssä sovitun maksumäärärahojen tason on vastattava aikaisemmista sitoumuksista johtuvia tarpeita, etenkin kauden loppupäässä, jolloin jäsenvaltiot esittävät enemmän maksupyyntöjä. Komission olisi esitettävä vuoteen 2023 saakka ulottuva maksusuunnitelma, jotta maksamattomat maksupyynnöt eivät kasaannu.
  • Jos toimien toteuttamatta jättäminen kokonaan tai osittain johtaa niihin varattujen määrärahojen vapautumiseen, nämä varat olisi asetettava uudelleen saataville EU:n talousarviossa, ja budjettivallan käyttäjän olisi käytettävä ne vuotuisen talousarviomenettelyn mukaisesti.
  • Suoritusvaraus olisi kohdennettava joustavammin. Kohdentaminen olisi tehtävä aikaisemmassa vaiheessa niiden ohjelmien osalta, joissa on saavutettu tavoitteet ja välitavoitteet.
  • Hallinnollisia valmiuksia on jatkuvasti lisättävä. Tässä yhteydessä on hyödynnettävä toiminnallisia ja joustavia sähköisen hallinnon ratkaisuja.
  • Kansallisten ja alueviranomaisten toimintavapauden lisäämiseksi komission on tarjottava jäsenvaltioiden hallinnoille aiempaa laajemmin apua ja neuvoja hyvissä ajoin ennen ohjelmien täytäntöönpanon aloitusta.
  • Hallintoviranomaisten koulutusta on lisättävä. Komission on koulutettava ja akkreditoitava maksajavirastojen ja alueellisten maksajaviranomaisten päälliköitä.
  • Synergioita muiden politiikanalojen ja välineiden, kuten Horisontti 2020 -ohjelman, ESIRin ja muiden rahoitusvälineiden, kanssa olisi lisättävä investointien vaikutuksen maksimoimiseksi. Tasavertaista kohtelua olisi pidettävä ohjaavana periaatteena menettelyissä, esimerkiksi valtiontukisääntöjen osalta.
  • Politiikan täytäntöönpanossa olisi käytettävä mallina älykästä erikoistumista.
  • Koheesiopolitiikan näkyvyyttä on parannettava. Kaikki tiedotusta ja viestintää koskevat säännökset on pantava huolellisesti täytäntöön, jotta varmistetaan avoimuus ja rahastojen saavutusten laaja levittäminen.
  • Yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta eurooppalaiseen ohjausjaksoon nähden on parannettava vahvistamalla koheesiopolitiikan ja maakohtaisten suositusten välistä yhteyttä siten, että koheesiovaroja käytetään jatkossakin maakohtaisten suositusten painopisteisiin. Lisäksi koheesiopolitiikalla olisi edelleen tuettava rakenneuudistuksia ja teknistä apua.

KOHEESIOPOLITIIKKA VUODEN 2020 JÄLKEEN

EPP-ryhmä kannattaa voimakkaasti vankkaa ja tasapainoista koheesiopolitiikkaa vuoden 2020 jälkeen.

Soveltamisala

  • EPP-ryhmä korostaa, että koheesiopolitiikkaa olisi vuoden 2020 jälkeenkin toteutettava EU:n investointivälineenä, joka kattaa kaikki jäsenvaltiot ja EU:n alueet. Samanaikaisesti yksi tulevan koheesiopolitiikan tavoitteista olisi edelleen oltava EU:n alueiden välisten erojen kaventaminen ja uusien erojen ehkäiseminen, kuten määrätään SEUT-sopimuksen 174 artiklassa. EPP-ryhmä toistaa, että näiden kahden toisiaan täydentävän tavoitteen välille on löydettävä asianmukainen tasapaino.
  • Rahoitusvälineet olisi aina suunniteltava räätälöidysti ja niillä on täydennettävä rahastoja, jotta maksimoidaan tulokset kentällä.
  • EPP-ryhmä tukee temaattisten tavoitteiden käyttöä jatkossa. Se katsoo, että EU:n nykyisiä poliittisia painopisteitä kuvaavien tavoitteiden lisäksi tarvitaan erityinen alueellinen tavoite, kuten kaupunkien ja maaseudun yhdennetyn kehityksen vahvistaminen.
  • Alueet olisi luokiteltava myös tulevassa koheesiopolitiikassa NUTS 2 -tasolla siten, että joidenkin valittujen painopisteiden osalta voidaan käyttää myös NUTS 3 -luokitusta.
  • Alueiden nykyinen luokitusjärjestelmä – vähemmän kehittyneet alueet, siirtymäalueet ja kehittyneemmät alueet – olisi pidettävä ennallaan. Käyttöön otettu siirtymäalueiden luokka on osoittautunut tarpeelliseksi, joten se olisi säilytettävä. Toisaalta suorituskyvyn mittaamiseen olisi laadittava tarkempia indikaattoreita.
  • Koheesiopolitiikalle olisi varattava sama osuus EU:n kokonaistalousarviosta myös jatkossa.

Yhteinen hallinnointi

  • EPP-ryhmä tukee ERI-rahastojen uudistettua yhteisen hallinnoinnin toimintatapaa vuoden 2020 jälkeisellä kaudella. Se kehottaa lisäämään jäsenvaltioiden vapautta tehdä muutoksia toimenpideohjelmiin ja kohtelemaan ohjelmia eri tavoin riskeihin liittyvien perusteiden mukaisesti.

Yksinkertaistaminen

  • Hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi, oikeusvarmuuden parantamiseksi ja konkreettisia tuloksia tuottavan koheesiopolitiikan koko potentiaalin hyödyntämiseksi EPP-ryhmä vaatii seuraavia toimia:
  • Hyväksytään kaikki hallintoa ja valvontaa koskevat säännöt hyvissä ajoin ennen uuden rahoituskauden alkua.
  • Suljetaan selvästi ja sitovasti pois uusien sääntöjen taannehtiva vaikutus, mukaan lukien komission suuntaviivojen soveltamisen yhteydessä.
  • Sovelletaan hallintoa ja valvontaa koskevia sääntöjä kaikilla rahoituskausilla. Sääntöjen jatkuva muuttaminen seitsemän vuoden välein aiheuttaa epävarmuutta, kasautumista ja virheitä.
  • Rajataan EU:n säännöt – joiden olisi oltava erittäin selkeitä ja luotettavia – siihen, mikä on tarpeen koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Lainsäätäjän roolia olisi vahvistettava, ja komission olisi selvästi annettava vähemmän sääntelyä ja suuntaviivoja.

Tulosbudjetointi

  • EPP-ryhmä pyytää edistämään edelleen koheesiopolitiikan tulossuuntautuneisuutta ja jatkamaan temaattiseen keskittämiseen liittyvää työskentelyä. Ohjelmien ja hankkeiden on vastattava poliittisia painopisteitä ja tavoitteita sekä tarjottava mahdollisimman suuri vipuvaikutus, jotta niillä voidaan tuottaa mahdollisimman suuri lisäarvo kasvun ja työpaikkojen sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden kannalta.
  • Hankkeiden tukikelpoisuutta arvioitaessa olisi nostettava etusijalle ne hankkeet, joissa käsitellään taloudellisen kehityksen lisäksi sosiaalisia ja alueellisia näkökohtia.
  • Rahastojen yhteiset tuotosindikaattorit on säilytettävä, jotta tulokset ovat näkyviä ja helposti osoitettavia.
  • Käyttämättä jääneistä EU:n määrärahoista tai sakoista johtuva mahdollinen ylijäämä olisi sisällytettävä ylimääräisinä tuloina EU:n talousarvioon. Jos toimien toteuttamatta jättäminen kokonaan tai osittain johtaa niihin varattujen määrärahojen vapautumiseen, nämä varat olisi asetettava uudelleen saataville EU:n talousarviossa. EPP-ryhmä kehottaa komissiota esittämään tältä osin asianmukaisia lainsäädäntöehdotuksia.
  • Koheesiopolitiikasta olisi tehtävä aiempaa monialaisempaa. Koheesioprosessissa olisi käytettävä ensisijaisena mekanismina älykästä erikoistumista helpottamalla kehittyneempien ja vähemmän kehittyneiden alueiden sekä kaupunkien ja maaseudun välistä yhteistyötä ja edistämällä Euroopan yhdentymistä.
  • Koheesiorahoituksen ja Horisontti 2020 -investointien täytäntöönpanon täydentävyyttä on parannettava kaikilla alueilla, minkä lisäksi on tuettava varojen innovaatiopainotteista käyttöä, jotta saavutetaan älykäs, kestävä ja osallistava kasvu EU:ssa.
  • Tuloksia, mukaan lukien EU:n varoilla saavutettua BKT:n kasvua, olisi arvioitava ja ryhdyttävä sen perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin.

Täytäntöönpano – joustavuus ja kurinalaisuus

  • EPP-ryhmä kannattaa voimakasta varainhoitoa. Yhteisesti hallinnoitujen rahastojen täytäntöönpanossa on varmistettava joustavuus, mutta jäsenvaltioiden olisi otettava aiempaa suurempi vastuu siitä, miten EU:n varoja käytetään. Yhteisen hallinnoinnin onnistuminen riippuu EU:n lisäksi erityisesti jäsenvaltioiden ponnisteluista. Sen vuoksi EPP-ryhmä kehottaa ottamaan käyttöön kansalliset lausumat, jotta varmistetaan, että kansalliset ja alueviranomaiset ottavat poliittisen vastuun EU:n varojen hallinnoinnista.
  • Virheiden, sääntöjenvastaisuuksien ja tahallisten petosten välistä eroa on selvennettävä. Komission on varmistettava, että aiheettomasti maksetut määrät peritään aina takaisin suhteellisuusperiaatetta noudattaen.
  • EPP-ryhmä pyytää komissiota ottamaan käyttöön raportointijärjestelmän, jossa jäsenvaltiot ilmoittavat ERI-rahastoista tuettujen toimien tilanteen viisi vuotta hankkeen päättymisen jälkeen.

Rahoitusvälineet

  • Rahoitusvälineillä voidaan ratkaista tiettyjä haasteita, mutta ne eivät voi olla koheesiopolitiikan ainoa täytäntöönpanomenetelmä, sillä joissakin hankkeissa tarvitaan niiden sijaan avustuksia. EPP-ryhmä kannattaa asianmukaisen tasapainon löytämistä näiden kahden menetelmän välille. Rahoitusvälineitä olisi edistettävä silloin, kun niillä on lisäarvoa, mutta on tärkeää säilyttää erilaisia työkaluja kaikkien alueiden (niiden luokasta riippumatta) saatavilla. Näin voidaan valita täytäntöönpanoprosessit, jotka ovat tehokkaimmat ja vastaavat parhaiten painopisteitä ja tarpeita.

Komission uusien ehdotusten ajoitus

  • Uuden koheesiopolitiikkaa koskevan sääntelyn valmistelut on saatava päätökseen riittävän aikaisin, jotta uuden politiikan täytäntöönpano ei viivästy. EPP-ryhmä vaatii sekä lainsäädäntövallan käyttäjiä että komissiota varmistamaan, että säädökset hyväksytään vuoden 2018 loppuun mennessä.
  • Monivuotisen rahoituskehyksen keston kannalta on otettava huomioon koheesiopolitiikan monivuotinen luonne. Tämä tehdään joko säilyttämällä seitsemänvuotinen kausi tai ottamalla käyttöön 5+5-mallinen ohjelmakausi, jonka puolivälissä politiikkaa arvioidaan uudelleen.

Muita suosituksia tulevaa koheesiopolitiikkaa varten

  • Varojen jakamisessa käytetään tällä hetkellä indikaattorina BKT:ta. Uudella ohjelmakaudella on hyödynnettävä mahdollisuutta ottaa huomioon useampia indikaattoreita.
  • Työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, väestöhaasteen käsittelyn ja kiertotalouden tukemisen on myös kuuluttava koheesiopolitiikan painopisteisiin. Nuorisotyöttömyyden vastaisia toimia ja rahoitusta tarvitaan heikossa asemassa olevilla alueilla enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
  • Euroopan alueelliseen yhteistyöhön on varattu 2,8 prosentin rahoitusosuus kaudella 2014‑2020. Ottaen huomioon alan lisäarvon tätä osuutta olisi kasvatettava.
  • Syrjäisimpiä alueita koskevat erityiset toimenpiteet on pidettävä ennallaan.
  • EPP-ryhmä tukee koheesiopolitiikan voimakasta kaupunkiulottuvuutta. Euroopan kaupungeilla on usein parhaat valmiudet käsitellä EU:n taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöhaasteita. Tulevassa koheesiopolitiikassa olisi vahvistettava paikallishallinnoille annettavaa suoraa tukea siten, että lisätään aluekehitykseen kohdistettua rahoitusta ja räätälöityjä välineitä.