Venäjää koskeva kannanotto

27.09.2017

Venäjää koskeva kannanotto

Venäjä on tärkeä naapuri. Katsomme, että EU:n ja Venäjän välisiä suhteita koskevan realistisen ja vastuullisen strategian tulee perustua kansainvälisen oikeuden periaatteisiin, uskottavaan pelotteeseen ja periaatteelliseen lähestymistapaan yhteistä etua koskevissa asioissa, ja sen tavoitteena tulee olla EU:n naapurialueiden turvallisuuden sekä Euroopan rauhanjärjestyksen takaaminen. On tärkeää panostaa enemmän Venäjän kansalaisyhteiskunnan tukemiseen ja yhteistyöhön sen kanssa, jotta voidaan vahvistaa Venäjän demokraattisia liikkeitä ja rakentaa pitkäaikaista perustaa EU:n ja Venäjän välisille suhteille. Pakotteita tarvitaan periaatteellisena reaktiona räikeisiin rikkomuksiin, jotka koskevat kansainvälisesti tunnustettuja rajoja tai valtioiden suvereniteettia. Ne ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi saada Venäjä pidättymään uusista voimatoimista Ukrainassa. Venäjän jatkuvien toimien vuoksi vaadimme, että EU:n tulisi olla valmis harkitsemaan lisäpakotteiden käyttämistä, mukaan lukien kohdennetut yksilökohtaiset pakotteet.

Venäjä ja EU vaikuttavat sisäisellä kehityksellään ja ulkopolitiikoillaan sekä suorasti että epäsuorasti toisiinsa ja unionin jäsenvaltioihin. Ilmastonmuutoksen, energiaturvallisuuden, joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumisen haasteet edellyttävät tiivistä yhteistyötä. Hyvät keskinäiset suhteet kuuluvat siksi EU:n ja Venäjän intresseihin. Keskinäiseen luottamukseen perustuvien hyvien suhteiden palauttamiseksi Venäjän täytyy olla valmis rakentamaan uudelleen luottamusta ja rauhanomaista yhteistyötä.

EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen johdonmukaisuus on keskeisessä asemassa unionin yhtenäisemmän, vaikuttavamman ja uskottavamman ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta myös suhteessa Venäjään. Jäsenvaltioiden ja unionin tulisi olla yksimielisiä ja toimia yhdenmukaisesti. Kehotamme, että yhteisiä politiikkoja lujitetaan erityisesti kaupan, rahoituspalvelujen ja -transaktioiden, muuttoliikkeen, energian, ulkorajojen hallinnan, tiedottamisen ja verkkoturvallisuuden aloilla.

Painotamme, että lukuun ottamatta valikoivaa yhteydenpitoa Venäjään EU:ta kiinnostavissa asioissa, unionin ja Venäjän välisen yhteistyön jatkaminen on mahdollista vain sillä ehdolla, että Venäjä kunnioittaa täysimääräisesti Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia, Krimin niemimaa mukaan lukien, panee täysimääräisesti täytäntöön Minskin sopimukset (joihin sisältyy Ukrainan viranomaisten täydellinen rajavalvonta, Venäjän joukkojen ja aseiden poisvetäminen ehdoitta ja kapinallisryhmille annettavan tuen välitön lopettaminen) ja lopettaa vakautta horjuttavat sotilaalliset ja turvallisuuteen liittyvät toimet EU:n ja sen naapurivaltioiden rajoilla. EPP-ryhmä ei hyväksy Venäjän oppeja, jotka koskevat erityisiä etuvyöhykkeitä ja ulkomailla oleskelevien venäläisten maanmiesten erityisoikeuksia ja joiden seurauksena on tahallisesti toteutettu toimia vakauden horjuttamiseksi Venäjän naapurivaltioissa. Venäjän on välittömästi ja ehdoitta kumottava mielivaltaiset maahantulokiellot, joita on määrätty monelle eurooppalaiselle poliitikolle ja virkamiehelle, joihin lukeutuu myös nykyisiä ja entisiä Euroopan parlamentin jäseniä.

Venäjän virkamiehet, joiden toiminta tai toimimattomuus on mahdollistanut tai saanut aikaan sotarikoksia Syyriassa ja Ukrainassa, on saatettava kansainvälisen rikosoikeuden eteen. Kehotamme Venäjää tekemään täysimääräisesti yhteistyötä tutkinnassa, joka koskee mahdollisesti sotarikokseksi luokiteltavaa lennon MH17 alasampumista.

EPP-ryhmä kannattaa EU:n ja Venäjän välisiä suhteita koskevaa viittä ohjaavaa periaatetta, jotka ulkoasiainneuvosto hyväksyi 14. maaliskuuta 2016:

  • Minskin sopimuksen täytäntöönpano on avainedellytys merkittäville muutoksille EU:n suhtautumisessa Venäjään
  • vahvistetaan EU:n suhteita itäisiin kumppaneihin ja muihin naapurimaihin erityisesti Keski-Aasiassa
  • vahvistetaan EU:n selviytymiskykyä (esimerkiksi energiaturvallisuuden, hybridiuhkien tai strategisen viestinnän osalta)
  • Venäjään on mahdollista pitää valikoidusti yhteyttä asioissa, joihin liittyy EU:n intressi
  • on luotava ihmisten välisiä yhteyksiä ja tuettava Venäjän kansalaisyhteiskuntaa.

Minskin sopimusten täytäntöönpano

Kestävä ratkaisu Ukrainan sotaan voidaan saada aikaiseksi ainoastaan panemalla Minskin sopimukset täysimääräisesti täytäntöön ja kunnioittamalla ehdoitta Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Tuomitsemme edelleen jyrkästi Krimin niemimaan laittoman liittämisen Venäjään ja sen, että Venäjä jatkaa Itä-Ukrainan taistelijoiden tukemista.

Pidämme valitettavana, ettei Minskin sopimuksia ole pantu täytäntöön alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Venäjä jatkaa sotilaallisen ja taloudellisen tuen antamista taistelijoille. Sotilaiden ja siviilien tappaminen jatkuu. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) tarkkailijoiden on jatkuvasti vaikea päästä Venäjän tukemien taistelijoiden hallitsemille alueille. Vaadimme, että Etyjin tarkkailijat pääsevät esteettä Venäjän tukemien taistelijoiden hallitsemille alueille.

Itä-Ukrainan tilanteen horjuttamiseen tähdänneiden Venäjän toimien vuoksi asetetuista pakotteista voidaan luopua vasta sen jälkeen, kun Minskin sopimukset on pantu täysimääräisesti täytäntöön. Lisäksi Krimin ja Sevastopolin laittoman liittämisen johdosta asetetuista rajoittavista toimenpiteistä luovutaan sen jälkeen, kun Krimin niemimaa on palautettu Ukrainalle. Venäjän on kunnioitettava Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä. Tällä hetkellä Venäjän Minskin sopimusten täytäntöönpanossa ei kuitenkaan tapahdu edistystä, ja tilanne on heikentynyt vakavasti hallitsemattomilla alueilla Itä-Ukrainassa, missä venäläiset joukot ja Venäjän johtamat separatistit ovat vastuussa valtaosasta tulitaukorikkomuksia.

EU:n itäisiä kumppaneita ja muita naapurimaita koskevien suhteiden vahvistaminen

EU:n on tehostettava yhteistyötään itäisen kumppanuuden maiden kanssa, jotta niiden demokraattisia instituutioita, selviytymiskykyä ja riippumattomuutta voidaan vahvistaa, erityisesti kun otetaan huomioon Venäjän pyrkimykset vaikuttaa peitellysti itäisen kumppanuuden maihin estämällä niiden demokratiaa edistäviä uudistusaloitteita. Katsomme, että unionin ja itäisen kumppanuuden maiden välille on luotava kyberturvallisuuden alan tiedonvaihtojärjestelmä. Kehotamme jäsenvaltioita lisäämään Ukrainalle annettavaa apua esimerkiksi asianmukaisten puolustusjärjestelmien muodossa, jotta estetään sotilaallisen tilanteen kärjistyminen Itä-Ukrainassa. EU:lla on vahva strateginen, poliittinen ja taloudellinen intressi vahvistaa kahden- ja monenvälisiä suhteitaan kaikkien Keski-Aasian maiden kanssa. Unionin laajentumispolitiikassa tulisi tasapainottaa Venäjän kasvavaa vaikutusta Länsi-Balkanilla ja sen pyrkimyksiä heikentää euroatlanttista yhdentymistä kyseisellä alueella.

Kehotamme jäsenvaltioita vahvistamaan yhteistyötä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alalla niiden itäisen kumppanuuden maiden kanssa, jotka jakavat unionin arvot ja jotka kykenevät ja haluavat osallistua YTPP-tehtäviin ja -operaatioihin.

EU:n selviytymiskyvyn vahvistaminen

Venäjän järjestelmälliset hybridiuhat vaativat EU:lta vahvaa pelotetta ja selviytymiskykyä.

Kremlin tiedotusstrategia on osa Venäjän toimintalinjaa, jolla heikennetään EU:n yhtenäisyyttä sekä koko unionia ja sen toimintapolitiikkoja.

Pidämme tuomittavana, että Venäjä pyrkii heikentämään eurooppalaisten yhteiskuntien demokraattisia prosesseja levittämällä järjestelmällisesti ja strategisesti disinformaatiota ja propagandaa sekä tukemalla ja rahoittamalla radikaalien ja äärimielisten ryhmien toimintaa unionin sisä- ja ulkopuolella. Tieto- ja viestintätekniikkayritysten on tehtävä parempaa yhteistyötä venäläisten sosiaalisen median trollien ja bottien torjumiseksi, jos ne haluavat jatkaa toimintaansa EU:ssa. Jotta Venäjää estetään puuttumasta Euroopan kansallisiin vaalikampanjoihin, EPP-ryhmä vaatii poliittisten puolueiden rahoituksen tiukempaa sääntelyä kaikissa jäsenvaltioissa (erityisesti ulkomaisista lähteistä peräisin olevan suoran ja epäsuoran rahoituksen kieltäminen sekä avoimuuden lisääminen). Kehotamme tutkimaan perusteellisesti eurooppalaisten puolueiden ja säätiöiden epäsuoraa venäläistä rahoitusta. EPP-ryhmä kehottaa jäsenvaltioita asettamaan etusijalle vaalikampanjoita koskevien Venäjän tietomurtojen, kyberhyökkäyksien ja väärän tiedon levittämisen tutkinnan. Esitämme, että vaalikampanjoiden aikana toteutetuille kohdennetuille tietomurroille ja arkaluonteisten tietojen vilpilliselle julkaisulle määrätään ankarampia seuraamuksia.

Pidämme myönteisinä EU:n aloitteita, kuten Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) East StratCom -työryhmän perustamista. Pidämme valitettavana, että East StratCom -työryhmässä on vain 10 jäsentä ja että henkilöstö koostuu suurelta osin jäsenvaltioiden lähettämistä kansallisista asiantuntijoista. Vaadimme, että EUH:n East StratCom -työryhmä muutetaan viipymättä pysyväksi EU:n rakenteeksi, joka saa riittävää ja kestävää rahoitusta ja jonka henkilöstöä lisätään merkittävästi. EPP-ryhmä kehottaa kehittämään tehokkaan, hyvin kohdennetun ja räätälöidyn strategian, jolla tiedotetaan EU:n politiikoista ja arvoista ja edistetään niitä erityisesti itäisissä naapurimaissa. Sen tulisi antaa myönteinen viesti itäisen naapuruston yhteiskunnille, nostaa esiin viisumivapauden kaltaisten konkreettisten politiikkojen aitoja hyötyjä ja lisätä yleistä tietoisuutta ulkoisten toimijoiden levittämästä disinformaatiosta. Kannustamme tekemään alueella vahvaa yhteistyötä eurooppalaisen demokratiarahaston kanssa.

Tarvitaan ammattimaista, riippumatonta, eettistä ja tosiasioihin perustuvaa journalismia, erityisesti venäjänkielisissä tiedotusvälineissä, jotta voidaan torjua väärän tiedon levittämistä, ja lisäksi on korostettava journalistien kouluttamisen ja valistamisen tärkeyttä tällä alalla. Painotamme kansalaisten tietoisuuden lisäämisen, koulutuksen ja verkossa toimivien tiedotusvälineiden merkitystä sekä EU:ssa että itäisen kumppanuuden ja Länsi-Balkanin alueilla, jotta kansalaiset voivat analysoida kriittisesti mediasisältöjä ja tunnistaa propagandan. Unionin on tuettava hankkeita, joilla pyritään edistämään ja kehittämään korkeita journalistisia normeja, tiedotusvälineiden vapautta sekä puolueetonta ja luotettavaa tiedottamista Venäjällä.

Energiapolitiikka on merkittävä osa EU:n ulkopolitiikkaa. Tuemme lujasti yhteisen Euroopan energiaunionin pikaista toteuttamista ja erityisesti kansallisten energiaverkkojen yhteenliittämistä, jotta voidaan merkittävästi vähentää yksittäisten jäsenvaltioiden riippuvuutta ulkoisista energiantoimittajista, erityisesti Venäjästä. Kannustamme jäsenvaltioita ottamaan huomioon Euroopan strategiset intressit ja noudattamaan yhteisvastuullisuuden periaatteita ennen eksklusiivisten energiasopimusten solmimista Venäjän kanssa. Itäiset kumppanit tulisi sisällyttää tulevaan Euroopan energiaunioniin.

Katsomme, että Nord Stream 2 -hanke on ristiriidassa EU:n energiapolitiikan kanssa ja että se lisää unionin riippuvuutta Venäjän kaasutoimituksista sekä uhkaa unionin kaasun sisämarkkinoita. Hanke on myös Euroopan unionin itäisen naapuruuspolitiikan perusperiaatteiden sekä unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan vastainen. Tästä syystä kehotamme EU:n toimielimiä arvioimaan perusteellisesti Nord Stream 2 -hankkeen yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa ja tarpeen vaatiessa jäädyttämään sen, jotta varmistetaan, että kaikkea asiaankuuluvaa EU:n lainsäädäntöä kunnioitetaan täysimääräisesti, ja jotta Venäjän kanssa tehdään oikeudellinen sopimus energiainfrastruktuurista unionin tasolla. Kehotamme EU:n toimielimiä varmistamaan, että meri- ja rannikkoalueiden unioniin johtava putkistoinfrastruktuuri ei heikennä EU:n energiaunionistrategiaa ja että se noudattaa täysin unionin lainsäädäntöä, erityisesti kolmatta energiapakettia, kaasun toimitusvarmuutta koskevia sääntöjä sekä kilpailu- ja ympäristösääntöjä.

Venäjä hyödyntää kansainvälisen oikeuskehyksen puuttumista esimerkiksi kyberturvallisuuden alalla ja vastuuvelvollisuuden puuttumista media-alan sääntelyssä, ja se käyttää hyväkseen kaikenlaista monitulkintaisuutta näissä asioissa. Tuomitsemme Ukrainaa vastaan käytävän hybridisodan ja tahallisen puuttumisen vaaleihin ja demokraattisiin prosesseihin. Euroopan on merkittävästi tehostettava yksilöllistä ja kollektiivista kyberturvallisuuttaan ja kyberpuolustusvalmiuksiaan sekä toteutettava riskinarviointeja, tarkkailtava kyberuhkia ja kehitettävä strategioita kyber- ja informaatiosodan torjumiseksi. Kyberturvallisuuteen liittyvien ratkaisujen parantamiseksi Euroopan kyberturvallisuusalaa on kehitettävä tutkimuspainotteisemmaksi.

Valikoiva yhteydenpito Venäjään EU:ta kiinnostavissa asioissa

Katsomme, että on tärkeää löytää keinoja nykyisten jännitteiden lieventämiseksi ja käydä rakentavaa vuoropuhelua Venäjän kanssa, jotta voidaan määrittää toimenpiteitä vaarallisten väärinymmärrysten ja virhelaskelmien riskin vähentämiseksi. Sotilaallista ja rajavartioston toimintaa koskevaa keskinäistä avoimuutta on tärkeää lisätä, jotta voidaan välttää maalla, ilmassa ja merellä tapahtuvat välikohtaukset Venäjän kanssa.

Kannatamme vuoropuhelua, jossa käsitellään yhteistä etua koskevia aiheita, kuten terrorismin torjuntaa, asesulkua, kauppaa ja aseiden valvontaa, ja jonka tavoitteena on, että Venäjä noudattaa kansainvälisiä sopimuksia.

Talouden ja kaupan alalla EU ja Venäjä voivat hyötyä paremmista suhteista merkittävästi. EU ei kuitenkaan aio pyrkiä tai suostua kauppa- ja talousjärjestelyjen lisäämiseen Venäjän federaation kanssa ennen kuin se vastaa tässä kannanotossa käsiteltyihin unionin vakaviin huolenaiheisiin ja panee Minskin sopimukset täysimääräisesti täytäntöön. Lisäksi EU, sen jäsenvaltiot ja Venäjän federaatio taikka sellaiset elimet tai kauppajärjestelyt, joihin Venäjä kuuluu, voivat käynnistää keskinäisiä virallisia sopimuksia koskevat neuvottelut ja toimet vasta sitten, kun Venäjän federaatio on pannut sen WTO:hon liittymistä koskevan pöytäkirjan ja muut WTO:n asettamat velvoitteet täysimääräisesti täytäntöön.1 Euroopan maatalousala, jota unionin pakotteiden käyttöönottoa seurannut Venäjän tuontikielto on heikentänyt, tarvitsee asianmukaisen taloudellisen suojan.

Perustavanlaatuinen muutos Venäjän aggressiivisessa politiikassa EU:ta ja sen jäsenvaltioita kohtaan mahdollistaisi tiiviimpää yhteistyötä koskevien tärkeiden hankkeiden ja ehdotusten edistämisen. Unionin ja jäsenvaltioiden on tuettava ja kannustettava myönteistä kehitystä Venäjällä.

Syyriassa terrorismin torjuminen on mahdotonta ilman poliittista ratkaisua. Tuomitsemme Venäjän Syyriassa toteuttamat sotilaalliset toimet, jotka ovat kasvattaneet siviiliuhrien määrää entisestään. Venäjän on tehtävä kaikkensa käyttääkseen vaikutusvaltaansa Assadin hallintoa kohtaan, jotta tämä tragedia lopetetaan ja jotta voidaan tehokkaasti vähentää väkivaltaa. Jos Venäjä on valmis käyttämään vaikutusvaltaansa myönteisesti ja lopettaa vihollisuudet, sen kanssa ollaan valmiita tekemään yhteistyötä Syyrian konfliktin ratkaisemiseksi poliittisin keinoin.

EU on aina ollut halukas käymään rakentavaa vuoropuhelua kansainväliseen oikeuteen ja hallintoon liittyvistä asioista.

Ihmisten välisten yhteyksien luominen ja Venäjän kansalaisyhteiskunnan tukeminen

Pidämme myönteisenä valmiutta antaa enemmän tukea Venäjän kansalaisyhteiskunnalle ja luoda ihmisten välisiä yhteyksiä erityisesti kun on kyse Venäjän ja EU:n nuorista. Korostamme tarvetta kannustaa ihmisiä kehittämään vilpitöntä ja riippumatonta kansalaisyhteiskuntaa siitä huolimatta, että ihmisoikeudet heikentyvät, mukaan lukien sananvapaus, yhdistymis- ja kokoontumisvapaus sekä hlbti-henkilöiden oikeudet esimerkiksi Tšetšeniassa, missä toteutettiin äskettäin puhdistus hlbti-yhteisöä vastaan.

Unionia kehotetaan tavoittamaan Venäjän virkamiehet paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla sellaisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kautta, jotka ovat halukkaita kehittämään kumppanuuteen ja yhteistyöhön perustuvaa visiota poliittisista ja diplomaattisista suhteista EU:n kanssa.

Ehdotamme, että lisätään rahoitusta valtiosta riippumattomia toimijoita edistäville ohjelmille, kuten eurooppalaiselle demokratiarahastolle ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevalle eurooppalaiselle rahoitusvälineelle, jotta voidaan käsitellä Venäjän ihmisoikeuskysymyksiä. Oikeusvaltioperiaatetta ja demokratian periaatteita on vahvistettava.

Korostamme EU:n tärkeää asemaa, kun on kyse tuen antamisesta demokraattisille prosesseille, ihmisoikeuksille ja niiden puolustajille sekä kansalaisyhteiskunnalle konfliktialueilla tai konfliktin jälkeisillä alueilla, joilla Venäjän federaatio on läsnä.

Katsomme, että ohjelmia Horisontti 2020 ja Erasmus+ ja muita puitealoitteita tulisi parantaa.

Jatkamme Venäjän-suhteissa tapahtuvan kehityksen arviointia ja pyrimme edistämään ja ottamaan käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä ja ohjeita, jotka koskevat suhteita Venäjän kanssa sekä parlamenttien välisellä tasolla että päivittäisessä kanssakäymisessä.

1 Jos järjestelyihin sisältyy EU:n, sen jäsenvaltioiden ja Venäjän federaation lisäksi muita valtioita, järjestelyt edellyttävät myös kyseisiltä valtioilta WTO:n jäsenyyttä ja WTO:n asettamien velvoitteiden täysimääräistä noudattamista.