Maahanmuuton osalta on aika toimia

Maahanmuuttoon on aina sovellettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Kaikkia näkökohtia on tarkasteltava osana kaikenkattavaa strategiaa, jonka keskiössä on tosiasiallinen solidaarisuus.

• EU:hun saapui vuonna 2014 yli 276 000 laitonta maahanmuuttajaa, mikä oli 155 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna 3 200 ihmistä menetti henkensä yrittäessään ylittää Välimerta. Tämän vuoden alusta lähtien henkensä on jo menettänyt 1 500 ihmistä, joista 700 Libyan rannikon pahimmassa yksittäisessä onnettomuudessa.
• Turvapaikkaa haki 28 jäsenvaltion EU:sta vuonna 2014 lähes 650 000 henkilöä, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013.
• Syyriasta tulevien turvapaikanhakijoiden määrä nousi 28 jäsenvaltion EU:ssa 124 000 hakijaan vuonna 2014, ja osuus oli lähes 20 prosenttia kaikista EU:n ulkopuolelta tulevista hakijoista. On myös muistettava itäinen paine (Ukraina).
• Jäsenvaltioista viisi (Ruotsi, Saksa, Ranska, Italia ja Unkari) käsittelee 70 prosenttia turvapaikanhakijoiden hakemuksista, ja EU:n ulkorajoilla sijaitseviin valtioihin (Italia, Malta, Kreikka ja Bulgaria) kohdistuu suhteettoman suuria turvapaikka- ja maahanmuuttopaineita.
• Vuonna 2013 EU:n jäsenvaltioissa tehtiin 425 875 palauttamispäätöstä, ja tosiasiallisesti käännytettyjen henkilöiden määrä oli 166 975, toisin sanoen alle 40 prosenttia.

Turvapaikkajärjestelmän kriisin vuoksi toteutettavat toimet

• Jäsenvaltioiden on saatettava uusi turvapaikkapaketti osaksi kansallista lainsäädäntöään vuoden 2015 heinäkuuhun mennessä ja pantava se täysimääräisesti täytäntöön.
• Oikeudenmukaisemman jakautumisen ja vastuunjaon jäsenvaltioiden kesken on oltava enemmän kuin iskulause, joten EPP-ryhmä kehottaa Euroopan komissiota mukauttamaan nykyistä järjestelmää täydentämällä sitä turvapaikanhakijoiden jakautumista koskevalla sitovalla mekanismilla, kun tietty kynnys on ylitetty jäsenvaltiossa. Tällaisen mekanismin täytäntöönpano voisi perustua valtion koon ja väestön, sen taloudellisen tilanteen ja sinne jo saapuneiden maahanmuuttajien määrän kaltaisiin kriteereihin. 
• Tätä on täydennettävä kehittämällä uudistettua EU:n sisäistä pakolaisten uudelleensijoitusjärjestelyä.
• EU:n politiikassa on erotettava selkeästi toisistaan lailliset turvapaikanhakijat ja laittomat maahanmuuttajat.
• On rohkaistava sopimusten tekemiseen kolmansien maiden kanssa maahanmuuttovirtojen valvonnasta ja hillitsemisestä ennen kuin maahanmuuttajat saapuvat EU:n rajoille.
• On otettava käyttöön ”turvattoman kolmannen maan” (sotavyöhykkeet) käsite näistä maista tulevien hakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi.
• Turvallisen kolmannen maan käsitettä (pääasiassa Länsi-Balkan) olisi kehitettävä edelleen menettelyjen nopeuttamiseksi ja palauttamisen edistämiseksi perusteettomien hakemusten osalta.
• Humanitaarisen viisumin periaatteen soveltamista voitaisiin harkita erityisesti vailla huoltajaa olevien alaikäisten osalta.
• Kolmansiin maihin olisi perustettava tiedotuskeskuksia ja ne olisi rahoitettava yhdessä kyseisen valtion ja UNHCR:n kanssa.
• On pyrittävä kehittämään jäsenvaltioiden valmiuksia parantaa vastaanottoedellytyksiään sekä laadullisesti että määrällisestä EU:n talousarviosta myönnettävän rahoituksen avulla.
• Kannatamme tiukempia palauttamiskäytäntöjä hylättyjen hakemusten osalta, jotta saadaan aikaan oikeudenmukaiset ja sujuvat menettelyt, jotka johtavat joko tehokkaaseen kotouttamiseen tai välittömään palauttamiseen.
• Olisi harkittava alustavaa turvapaikkahakemusten käsittelyä EU:n ulkopuolella.
• Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastossa on kehitettävä tilannearviointi varhaisia valmiuksia varten sekä varautumissuunnitelmia jäsenvaltioille, ja tukivirastolle on osoitettava lisää henkilöresursseja sekä taloudellisia resursseja.
• Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastossa on perustettava sähköinen foorumi helpottamaan parhaiden käytäntöjen ja tiedon jakamista, ja sen koordinointivalmiuksia on vahvistettava jäsenvaltioiden tukemiseksi uudelleensijoittamisessa, siirtämisessä, tiedottamisessa ja koulutusvalmiuksissa.

Laillisen maahanmuuton mahdollisuuksien tarkasteleminen, jotta laittomasta maahanmuutosta voidaan tehdä vähemmän houkuttavaa

• Laillisen maahanmuuton on perustuttava jäsenvaltioiden työmarkkinoiden tarpeisiin sekä vähän että korkeasti koulutetun työvoiman osalta sekä jäsenvaltioiden valmiuksiin kotouttaa maahanmuuttajia, ottaen huomioon väestöhaasteet ja talouskriisi jäsenvaltioissa.
• On erotettava selkeästi toisistaan laillista humanitaarista maahanmuuttoa koskevat välineet ja jäsenvaltioiden työmarkkinoiden tarpeisiin liittyvää laillista maahanmuuttoa koskevat välineet.
• Laillisen humanitaarisen maahanmuuton osalta EPP-ryhmä vaatii unionin tasolla yhdenmukaisempaa lähestymistapaa ja kehottaa kaikkia 28 jäsenvaltiota hyödyntämään paremmin uudelleensijoittamisohjelmia ja tilapäistä suojelua (humanitaarinen viisumi).
• Työmarkkinoiden tarpeisiin liittyvän laillisen maahanmuuton osalta EPP-ryhmä vaatii unionin nykyisen tätä koskevan lainsäädännön täysimääräistä täytäntöönpanoa. Tämä kattaa yhdistelmälupaa, kausityöntekijöitä ja yrityksen sisäistä siirtoa koskevat direktiivit, opiskelijoita ja tutkijoita koskevan direktiivin pikaisen voimaantulon sekä sinistä korttia koskevan direktiivin tarkistamisen.
• Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uusien maahanmuuttajien vastaanotossa sovelletaan vankkaa kotouttamispolitiikkaa (pakollinen kielikoulutus, EU:n arvoja koskeva opetus, sosiaalinen osallisuus jne.)
• EU:n varojen käyttöä kotouttamistoimenpiteisiin on koordinoitava entistä paremmin.

Nollatoleranssi ihmiskauppiaiden, salakuljettajien ja laittoman maahantulon järjestäjien osalta: tarkastusten edistäminen ulkorajoilla

• Ihmiskauppa on orjuuden nykyaikainen muoto, ja rajojen yli toimivat rikollisverkostot on jäljitettävä ja niiden toiminta on lopetettava. Jäsenvaltioiden ja asiasta vastaavien elinten on sovellettava nollatoleranssiin perustuvaa strategiaa.
• Maahanmuutto ei saa olla tuottoisaa liiketoimintaa ihmiskauppiaille ja salakuljettajille, jotka käyttävät uusi reittejä EU:hun ja uusia menetelmiä (aavelaivat) hyväksikäyttääkseen maahanmuuttajia. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on estettävä rikollis- ja terroristijärjestöjä käyttämästä voittojaan toimintansa ja rakenteidensa vahvistamiseen.
• EPP-ryhmä vaatii EU:n ja YK:n merisotilaallista operaatiota Libyan rannikolle ihmiskaupan pysäyttämiseksi, salakuljettajaverkostojen purkamiseksi sekä kaikkien salakuljettajien käyttämien alusten järjestelmällisen kiinnioton ja tuhoamisen toteuttamiseksi.
• Kaikkien jäsenvaltioiden on osoitettava unionin maahanmuuttoon liittyviä toimia johtaville Europolille, Frontexille ja Eurosurille riittävät resurssit (henkilöstö ja laitteet) niiden tehtävien toteuttamiseksi sekä oikeudelliset keinot arvokkaiden tietojen vaihtamiseksi.
• On havaittava ja torjuttava tehokkaasti henkilöllisyyspetoksia ja asiakirjaväärennöksiä.
• Jäsenvaltioiden ja Europolin valmiuksia tehdä yhteistyötä kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten kanssa on parannettava, myös yhteisissä operaatioissa salakuljettajien ja järjestäytyneen rikollisuuden verkostojen purkamiseksi.
• Rajavalvontavalmiuksia ulkorajoilla on lisättävä. Frontexin toteuttaman operaation johtamisesta on vastattava Frontexin, ei apua pyytävän jäsenvaltion.
• On vahvistettava yhteistyötä Turkin, Malin ja Nigerian kanssa (meneillään olevat YUTP-operaatiot), ja yhteistyön on oltava keskeisessä asemassa laittoman maahanmuuton, järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan torjunnassa.
• Erityistä huomiota on kiinnitettävä ihmiskaupan uhreiksi joutuneisiin vailla huoltajaa oleviin alaikäisiin.

Kuinka toimia laittomien maahanmuuttaja-aaltojen osalta

• Ensisijaisena ja välittömänä toimena EU:n ja jäsenvaltioiden on osoitettava lisäresursseja etsintä- ja pelastusvalmiuksiin sekä lisättävä operaatioita ihmishenkien pelastamiseksi.
• Ihmisten nouseminen turvattomiin aluksiin ja lähtö tuhoisille matkoille voidaan estää vain siten, että puututaan tehokkaasti yhdessä kolmansien maiden kanssa muuttoliikkeen syihin, sen sijaan että pelkästään puututaan sen seurauksiin.
• Olennaisen tärkeää on sopia entistä kohdennetummasta kehitysavusta sekä rajapolitiikasta ja lainvalvontavalmiuksista.
• Kauttakulkumaiden (EU:ssa ja sen ulkopuolella) vastaanotto- ja suojeluvalmiuksia on kehitettävä.
• On sovellettava tiukkoja ehtoja, jotka yhdistävät EU:n taloudellisen tuen kehitystavoitteisiin ja poliittisiin tavoitteisiin (hyvä hallinto).
• On tuettava EU:n ulkopuolisia kauttakulku- ja alkuperämaita estämään lähtemistä.
• Laittomiin maahanmuuttajiin on sovellettava tiukempaa palauttamispolitiikkaa, myös Frontexin koordinoimissa EU:n yhteisissä palauttamisoperaatioissa.
• On varmistettava, että noudatetut politiikat ja toteutetut toimet eivät saa aikaan houkuttelevuutta.
• Turvallisuutta ja valvontaa on lisättävä ulkorajoilla myös hyödyntämällä uutta teknologiaa, varmistamalla VIS:in ja SIS II:n kaltaisten nykyisten tietoteknisten järjestelmien välinen entistä parempi yhteensovittaminen ja koordinointi, hyödyntämällä älykkäitä rajoja koskevassa paketissa määritettyjä tulevia välineitä sekä soveltamalla määrätietoisesti uutta Schengen-arviointimekanismia. Kaikkien jäsenvaltioiden on hyödynnettävä täysimääräisesti nykyisiä tietokantoja ja päivitettävä niitä.
• Jäsenvaltioiden on täytettävä velvollisuutensa kerätä sormenjäljet uusilta tulijoilta (Eurodac).
• On kasvatettava maksuosuuksia Frontexin määrärahoihin, sen yhteisiä operaatioita on vahvistettava ja on hyödynnettävä Euroopan rajavartijaryhmiä uudessa Frontex-asetuksessa esitetyllä tavalla.
• On edistettävä ja tuettava diplomaattisia pyrkimyksiä ja YK-johtoisia pyrkimyksiä vakauttaa konfliktialueita naapurustossamme (kuten Libya, Syyria ja Ukraina), jossa sotatilat ja toimintakyvyttömät valtiot tarjoavat mahdollisuuden kaikenlaiseen salakuljetukseen. ISIS-ääri-islamistijärjestön nopea kehitys sekä Venäjän ja Ukrainan välisen sotilaallisen konfliktin eskaloituminen johtavat lopulta maahanmuuttajien joukottaiseen maahantuloon ja siirtymään joutuneiden henkilöiden virtoihin.

Yhteistyöstrategian uudelleenmuotoilu kolmansien maiden kanssa

• Ulkosuhteiden, kehitysyhteistyöpolitiikan ja humanitaarisen avun on oltava yhteydessä toisiinsa ja niitä on koordinoitava sisäpolitiikan ja sisäisen turvallisuuden kanssa, jotta ne voivat olla menestyksekkäitä.
• On arvioitava nykyisten välineiden (liikkuvuuskumppanuudet, palauttamis- ja takaisinottosopimukset ja alueelliset yhteistyöverkostot) tehokkuutta.
• Humanitaarista apua ja tukijärjestelmiä on parannettava sotavyöhykkeitä ympäröivien valtioiden taakan keventämiseksi (Syyrian konfliktin osalta esimerkiksi Jordania, Tunisia ja Libanon). Uudelleensijoittamisohjelmia on vahvistettava.
• On autettava kehittämään kestäviä valtioita, jotka tarjoavat kansalaisille sellaiset elinolot, että nämä voivat pysyä alkuperämaissaan.
• Lähi-idän ja Afrikan mantereen, erityisesti Saharan eteläpuolisen alueen, miljoonien pakolaisten muodostamaan valtavaan haasteeseen on vastattava. EU:ssa on kehitettävä enemmän ohjelmia, joilla edistetään alueellista uudelleensijoittamista ja tuetaan aluekehitystä ja yhteistyöverkostoja. Tämän osalta painotamme Malin ja Nigerin meneillään olevia YUTP-operaatioita.
• Oikeus- ja sisäasioita koskevan diplomatian turvallisuutta ja terrorismin torjuntaa koskevia näkökohtia on edistettävä ja yhdennettävä edelleen ottaen huomioon ISISin kehityksen vaikutuksen maahanmuuttajien ja/tai turvapaikanhakijoiden joukottaiseen maahantuloon.