TÄSSÄ ESITETYT MIELIPITEET OVAT OVAT KANSALLISTEN DELEGAATIOIDEN NÄKÖKANTOJA, EIVÄTKÄ AINA EDUSTA KOKO RYHMÄN MIELIPITEITÄ.

Euroopan parlamentti äänestää keskiviikkona 14.3. EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä käsittelevästä mietinnöstä. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan EU:n rahankäyttöä on uudistettava rohkeasti. ”Budjetin on vastattava todellisiin tarpeisiin. Sillä pitää saada aikaan mitattavissa olevia ja eurooppalaista lisäarvoa tuovia tuloksia”, vaatii Sarvamaa.

”Brexit, EU:lle annetut uudet muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyvät tehtävät sekä polttava tarve panostaa tulevaisuuteen ja Euroopan kilpailukykyyn korkeakoulujen vaihto-ohjelmaa Erasmusta ja tutkimusrahoitusta vahvistamalla ovat tosiasioita”, Sarvamaa luettelee. Hänen mukaansa aivan ensimmäiseksi onkin luovuttava nykyisestä keinotekoisesta rajasta, jossa EU-budjetin enimmäismäärä on yksi prosentti EU-maiden yhteenlasketusta BKTL:stä.

”EU-budjetilla on saatava aikaan enemmän tuloksia. Rahoitusvälineet tulevat väistämättä olemaan suuremmassa roolissa vuoden 2020 jälkeen. Se tarkoittaa myös maatalous- ja koheesiopolitiikan nykyaikaistamista,” ennustaa Sarvamaa. Hänen mielestä rahoituksen saamisen ehtona pitää olla sitoutuminen yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin sekä komission vuosittain suosittelemiin maakohtaisiin kasvua, työllisyyttä ja julkisen talouden vakautta tukeviin rakenneuudistuksiin.

”Tärkeintä on saada neuvottelut seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä maaliin ennen vuoden 2019 europarlamenttivaaleja. Muuten rahoitusohjelmat viivästyvät ja edunsaajat kärsivät. Myös jäsenmaiden pitää ottaa tämä tosissaan”, Sarvamaa muistuttaa.

”EU:n budjetti ei voi olla riippuvainen pelkästään jäsenmaksuista. Tarvitaan aidosti omia tulonlähteitä, esimerkiksi hiiliveroa”, sanoo Sarvamaa. Parlamentti vaatiikin komissiota antamaan ehdotus EU:n omia varoja koskevan neuvoston päätöksen uudistamiseksi samaan aikaan rahoituskehysesityksen kanssa.

Sarvamaa on Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja talousarvion valvontavaliokunnan seuraavaa rahoituskehystä käsitelleen lausunnon pääneuvottelija.

Komission odotetaan antavan esitys seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi toukokuun alussa, jonka sisältöön täysistunnossa äänestyksessä olevalla mietinnöllä pyritään vaikuttamaan. Rahoituskehys käytännössä määrittelee EU:n toiminnan painopisteet ja budjetin enimmäistasot useammaksi vuodeksi eteenpäin.

Lisätietoja: Poliittinen avustaja Johanna Häkkä, p. +32 2 28 38 647

TIEDOKSI TOIMITTAJILLE

EPP-ryhmä on Euroopan parlamentin suurin poliittinen ryhmä, jolla on 219 jäsentä 28 jäsenmaasta