Pietikäinen: Euroopan tulevaisuuskonferenssista eväät paremmin toimivaan Euroopan unioniin

”Sunnuntain Eurooppa-päivä on sopiva hetki aloittaa yhdessä pohdinta siitä, mihin EU:n on pystyttävä koronapandemian jälkeen,” linjaa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. ”EU on pieni ja maailma on suuri. Meidän on löydettävä tehokkaat tavat toimia yhdessä, nostettava katseemme varpaista pidemmälle aikavälille ja päätettävä, mikä on paikkamme globaalisti.”

Tänä vuonna Eurooppa-päivänä polkaistaan käyntiin laajempi EU:n uudistamishanke, Euroopan tulevaisuuskonferenssi. Konferenssiin halutaan mukaan kaikki kansalaiset miettimään vastauksia EU:n tulevaisuuden haasteisiin. Millä välineillä luomme kilpailukykyä, hallitsemme globaaleja ympäristöhaasteita, toteutamme perusoikeuksia ja vahvistamme monenkeskistä maailmanjärjestystä?

”Keskusteluun tarvitaan kansalaisia ja heidän osallistumistaan. Tulevaisuuskonferenssi ei voi olla vain instituutioiden välinen huipputason keskustelu, vaan yhteistä ymmärrystä ja tahtoa luova prosessi”, painottaa Pietikäinen.

”Ratkaisujen löytäminen maailman kestävyyshaasteeseen, ilmastonmuutokseen ja biodiversiteettikriisiin, eettiseen digitalisaatioon, väestön ikääntymiseen, kaupungistumiseen, Aasian ja erityisesti Kiinan taloudellisen merkityksen kasvuun ja koveneviin globaaleihin ongelmiin ja paineisiin tarvitsee jokaisen ideoita ja panosta. Toivon, että myös Suomessa otetaan vilkkaasti osaa tähän työhön.”

Euroopan unioni luotiin pelastamaan sodan runtelemaa Eurooppaa. Kantava ajatus unionin pohjalla on ollut se, että Euroopassa ei enää koskaan tapahtuisi toisen maailmansodan kaltaisia kauheuksia. EU on rauhanprojekti, ja sen on myös pysyttävä sellaisena. Sodan jälkeen ovat syntyneet YK ja EU, ja kaikki merkittävät linjaukset oikeusvaltion ja perus- ja ihmisoikeuksien käsitteistä, väkivallattomuuden periaatteesta, vähemmistöjen oikeuksista sekä globaalista sitoutumisesta moniarvoisuuteen ja perusarvojen kunnioittamiseen. Tässä riittää ponnisteltavaa jatkossakin.

Kaikki tämä on syy siihen, miksi vietämme toisen maailmansodan päättymispäivänä 9. toukokuuta myös Eurooppa-päivää.

”On paljon asioita, joista 64-vuotiaalle EU:lle on syytä olla kiitollinen. EU ei kuitenkaan ole staattinen instituutio, eikä vastuu sen kehittämisestä lopu. Elämme erilaisessa maailmassa kuin 60 vuotta sitten, ja EU:n tuleekin muuttua maailman mukana. Tulevaisuuskonferenssi on tässä työssä tarpeen”, korostaa Pietikäinen.

”Koronaviruskokemuksesta on syytä ottaa oppia ja tehdä maailmastamme tulevaisuudenkestävä. Toimintamme pitäisi aina olla ajateltu kestämään ja kelpaamaan pidemmällä aikavälillä, vaikkapa vuonna 2050. Meidän täytyy tehdä haasteiden mittaista politiikkaa - taistella ilmastonmuutosta vastaan, siirtyä kiertotalouteen ja koronaelvyttää vihreästi.”

”Meillä on nyt käsillä hetki, kun punnitsemme, kestävätkö EU ja eurooppalainen demokratia populismin paineet. Tarvitsemme malttia ja viisautta ratkoa ongelmat yhdessä, öyhöttämisen sijasta. Järkevällä ja maltillisella hiljaisella joukolla on nyt suuri vastuu avata suunsa ja näkyvästi puolustaa yhteistä päätöksentekoa, yhteistä menestystä ja solidaarisuutta”, Pietikäinen vetoaa.