Pietikäinen: Kestävässä rahoituksessa on kyse kuluttajansuojasta ja eläkkeiden vakaudesta

EU tarvitsee vähintään 180 miljardia euroa vuodessa investointeihin uusiutuvaan energiaan ja vähähiiliseen teknologiaan. Samaan aikaan fossiilisten energianmuotojen tukiin EU:ssa käytetään vuosittain 55 miljardia euroa. Globaalisti hiilitukien määrä yltää yli 5 biljoonaan dollariin vuodessa, mikä vastaa 6,5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan on selvää, että nämä varat voitaisiin ohjata fiksummin. ”Tähän asti finanssilainsäädäntö ja ympäristölainsäädäntö ovat kulkeneet omilla poluillaan,” summaa Pietikäinen, joka on EPP-ryhmän pääneuvottelija kestävän rahoituksen lakialoitteissa. ”On ajateltu, että tavoitteet menisivät ristiin. Näin ei kuitenkaan ole. Ympäristöriskien huomioiminen kuuluu hyvään taloudenpitoon.”

Pietikäinen muistuttaa, että hiilikupla on todellinen riski rahoitusvakaudelle. Arvioiden mukaan jopa 80% nykyisistä tunnetuista fossiilisista energianlähteistä on jätettävä käyttämättä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Ilmastonmuutoksella on yhä monitahoisempia ja ennalta-arvattomampia vaikutuksia sijoitusten arvoon.

Ympäristöriskit uhkaavat eläketuloja ja vakuutusyhtiöiden vakautta.

”Kyse on kuluttajansuojasta ja eläkkeiden vakaudesta. Ympäristöriskit ovat taloudellinen riski, joka uhkaa eläketuloja ja vakuutusyhtiöiden vakautta”, Pietikäinen toteaa.

Useiden kuukausien neuvottelut Euroopan parlamentin, komission ja jäsenmaiden välillä saatetaan päätökseen tänään torstaina, kun parlamentti äänestää sijoitustuotteiden ja -neuvonnan tiedonantovaatimuksista. Samalla EU:n kestävän rahoituksen ensimmäisen lakipaketin yksi tärkeimmistä aloitteista saadaan valmiiksi.

Asetus kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta velvoittaa rahoituspalveluiden välittäjät, kuten omaisuudenhoitajat, institutionaaliset sijoittajat ja rahoitusneuvojat, ottamaan ympäristöriskit paremmin huomioon sijoituspäätöksissään. Kuluttajalle on kerrottava sijoitukseen mahdollisesti vaikuttavista kestävyysriskeistä.

Suurten rahoituslaitosten on myös osoitettava ottavansa kestävyystekijät huomioon osana riskinhallinta ja due diligence -prosessejaan. Ensimmäistä kertaa suurimmat (500 henkilöä tai enemmän työllistävät) rahoituslaitokset velvoitetaan kertomaan toimintansa ja rahoitustuotteidensa ympäristövaikutuksista, tai tarjoamaan selitys, miksi kestävyysvaikutuksia ei ole huomioitu. Niiden on julkaistava tiedot siitä, miten yritys huomioi sijoitustensa vaikutuksia ympäristöön ja muihin kestävyystekijöihin sekä noudattaa kansainvälisiä standardeja.

Yhteisillä standardeilla myös taataan, että julkaistava tieto EU:ssa on vertailukelpoista. ”Siksi olen tyytyväinen, että neuvotteluissa saatiin sopu yhteismitallisten kestävyysindikaattoreiden kehittämisestä ja taloudellisen toiminnan arvioinnista läpi tuotteen elinkaaren, sanoo Pietikäinen. ”EU:lla on tuhannen taalan tilaisuus johtaa kansainvälisten standardien kehittämisessä.”

Lisätietoja: Sirpa Pietikäinen sirpa.pietikainen@ep.europa.eu,  +358 50 4666 222