Kokoomusmepit: Elvytysvälineen on oltava pääosin lainaa

Kokoomuksen europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen pitävät komission tuoretta elvytyspakettia ja esitystä EU:n 750 miljardin euron elvytysvälineeksi tervetulleena avauksena maanosan nostamiseksi sen kohtaamasta talouskriisistä. He kiittävät komissiota siitä, että se on huomioinut esityksessään oikeusvaltioperiaatteen sekä painottanut tulevaisuusinvestointeja, kuten parlamentti on edellyttänyt.   

Mepit asettavat rahastolle kolme ehtoa. Sen on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisessä päätäntävallassa, jotta varojen käytön demokraattinen valvonta ja oikea käyttö voidaan varmistaa.  Rahoitus tulisi myöntää pääasiassa lainana, ei suorien tulonsiirtojen kaltaisina avustuksina. Lisäksi rahoitusta on sidottava kilpailukyvyn parantamiseen uudistamalla talouden ja yhteiskunnan rakenteita kohti hiilineutraalia ja ympäristöllisesti kestävää taloutta

Delegaation puheenjohtaja Sirpa Pietikäisen mukaan elvytysraha pitää ohjata uuden EU-taksonomian mukaisesti ympäristöllisesti kestäviin kohteisiin ja käyttö on sidottava EU:n tavoitteisiin osaksi yhteistä päätöksentekoa.

”Tarvitsemme riittävän kokoisen ja riippumattoman rahoitusmekanismin, johon jäsenmaat maksavat lainansa takaisin. Tuen jakamisen pitää olla tarkoituksenmukaista ja vastata tarpeeseen. Rahankäytön pitää olla selkeää ja noudattaa yhteistä EU-politiikkaa”, Pietikäinen sanoo.

Petri Sarvamaa korostaa, että suorien tulonsiirtojen ja tukirahojen sijaan jäsenmaille tulisi tarjota pitkän maturiteetin lainaa. Rahaston tulee olla komission ja Euroopan parlamentin budjettivalvonnan alainen. Siksi SEUT artiklan 122 sijaan rahasto pitäisi perustaa artikla 175:n kaltaisille ratkaisuille, joissa jäsenmailla ja parlamentilla on yhtäläinen päätösvalta. Muuten rahasto jää käytännössä jäsenmaiden väliseksi sopimukseksi.

”Miljardien elvytysrahasta päätettäessä on välttämätöntä, että se tehdään EU:n yhteisen päätösvallan alla unionin perussopimusten mukaisesti. Parlamentin budjettivalvonnan alaisuudessa varojen oikeasta käytöstä voidaan varmistua. Oleellista on myös ymmärtää, että kyseessä ei saisi olla ilmainen tulonsiirto, vaan ehdollinen laina”, Sarvamaa sanoo.

Henna Virkkusen mukaan olennaista esityksessä on rahoituksen sitominen talouden uudistamiseen ja unionin strategisiin painopisteisiin. Hän pitää myös esitystä EU:n omien tulonlähteiden kehittämisestä positiivisena.

"Elvytysvälineen rahoitus pitää kohdistaa kestävään kasvuun ja Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen: erityisesti talouden siirtymään kohti hiilineutraaliutta ja digitalisaation vauhdittamiseen. Koronavirus ei ole tekosyy luistaa näitä koskevista tavoitteista, vaan kriisi pikemminkin korostaa talouden rakennemuutoksen tarvetta."