EPP-ryhmä puolustaa oikeusvaltiota

18.12.2023 15:05

EPP-ryhmä puolustaa oikeusvaltiota

Tärkeä huomio
Tässä esitetyt mielipiteet ovat ovat kansallisten delegaatioiden näkökantoja, eivätkä aina edusta koko ryhmän mielipiteitä
Justice

Oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen on ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien turvaamista, mutta myös kaikkien eurooppalaisten veronmaksajien varojen puolustamista korruptiolta ja väärinkäytöksiltä.

Vuoden 2021 alusta EU sai ensimmäistä kertaa käyttöönsä toimivan oikeusvaltiolain, jolla se voi jäsenmaiden määräenemmistöllä päättää esimerkiksi EU-varojen jäädyttämisestä tietyn oikeusvaltioperiaatetta rikkovan jäsenmaan kohdalla. Laki oli EPP-ryhmän tavoite ja sen pääneuvottelijana parlamentissa toimi Petri Sarvamaa.

Oikeusvaltioperiaate on noussut esiin eritoten Unkarin takia, jossa EU:n varoja on toistuvasti käytetty väärin ja jossa Viktor Orbanin johtama Fidesz-puolue on haperruttanut vuosien ajan maan oikeusjärjestelmää. Kyseinen puolue on lisäksi ottanut maan median kontrolliinsa ja valjastanut sen omaksi äänitorvekseen sekä muokannut vaalijärjestelmää siten, että vaikka vuoden 2014 vaaleissa Fidesz voitti 45% äänistä, se sai lähes 67% paikoista.

EU:n oli pakko ryhtyä toimiin.

Ratkaisuna oikeusvaltioperiaatteen polkemiseen rakennettiin ehdollisuusmekanismi, joka sitoo EU-jäsenmaiden saamat tuet oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen. EPP-ryhmä edisti konkreettisia toimia, joilla EU:n öykkärivaltiot saadaan kuriin ja tällaiseksi nousi ehdollisuusmekanismi. Sen avulla voidaan jäädyttää juuri niitä varoja, joita oikeusvaltioperiaatetta rikkova hallitseva puolue haluaisi käyttää omaksi hyväkseen.

 Ensimmäistä kertaa mekanismia sovellettiin juuri Unkarin kanssa vuoden 2022 loppupuolella, kun maan EU tukia jäädytettiin miljardien edestä. Komissio arvioi kuluvan talven aikana jäädytettyjen varojen vapauttamista, mutta keväällä Unkariin tehdyn talousarvion valvontavaliokunnan tarkastusmatkan perusteella oli selvää, että maa ei ole toteuttanut riittämiin siltä vaadittavia uudistuksia oikeusvaltion tilan parantamiseksi.

Esimerkiksi maan julkisiin hankintoihin liittyy edelleen vakavia epäselvyyksiä: julkisissa kilpailutuksissa suositaan yrityksiä, jotka ovat nykyiselle hallitukselle myötämielisiä tai sidoksissa siihen, pahimmillaan jopa sukulaisuuden kautta.

Unkarin rinnalla ehdollisuusmekanismia vastusti pitkään toinen Visegrád-maa, Puola. Vuodesta 2015 Puolaa hallinnut populistinen PiS-puolue oli vaarassa kääntää maan Unkarin tavoin autoritäärisyyden tielle. Hiljattain käydyissä vaaleissa Donald Tuskin ja keskustaoikeiston johtaman liittoutuman voitto olikin voitto demokratialle ja oikeusvaltioperiaatteelle.

Puolan kehitys antaa positiivisen signaalin siitä, että populismiin kyllästyneet eurooppalaiset ovat valmiita muutokseen. Hienoa olisi, jos Puolan vaalitulos lähettäisi naapurimaihin saman viestin kuin vuoden 1989-vaaleissa. Tuolloin autoritäärisyyttä vastustaneet oppositiovoimat saavuttivat suuren vaalivoiton, joka osaltaan johti kommunismin romahtamiseen Puolassa ja vaikutti laajasti Itä- ja Keski-Euroopan demokratisoitumiseen.

Kohtalonkysymys EU:lle on kuitenkin tuleva laajentuminen. Nyt jos koskaan on oikeusvaltioperiaatteen toteutumista korostettava osana Kööpenhaminan kriteeristöä. Ilman tämän ehdon tiukkaa valvomista asettaa EU itsensä tukalaan asemaan uusien jäsenmaiden suhteen. Perusarvoja on noudatettava ja oikeusvaltioperiaate on pidettävä laajentumiskeskusteluiden ytimessä koko prosessin ajan. EPP-ryhmä pitää eritoten Ukrainan ja Moldovan jäsenyysneuvotteluja tärkeänä askeleena Euroopan turvallisuudelle ja korostaa, että mikäli maat toteuttavat tarvittavat uudistukset, on jäsenyys mahdollinen vielä tulevalla vuosikymmenellä.

Tärkeä osa näitä uudistuksia on reilun ja rehellisen hallinnon luominen, joka kunnioittaa kansalaisvapauksia, turvaa kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun ja estää yhteisten varojen väärinkäytökset. Hyviä ja reiluja vaatimuksia mille tahansa hallinnolle, joita EPP-ryhmässä olemme sitoutuneet edistämään.

Tärkeää on myös ottaa opiksi EU:n edellisiltä laajentumiskerroilta. Mitä valmiimmaksi nyt ehdokkaana olevat maat saadaan rakenteidensa, sääntöjensä ja toimintatapojensa puolesta ennen liittymistä, sitä suuremmalta harmilta tulemme välttymään tulevaisuudessa.

 

Tiedoksi toimittajille 

EPP-ryhmä on Euroopan parlamentin suurin poliittinen ryhmä, jolla on 178 jäsentä kaikista jäsenmaista

Muu asiaa liittyvä sisältö