Pietikäinen: Kiertotalous valmistaa EU:ta tulevaisuuteen

Euroopan parlamentti äänestää huomenna tärkeästä kiertotalousmietinnöstään

Jos koko maailma kuluttaisi kuten keskivertoeurooppalainen, tarvitsisimme käyttöömme kolme planeettaa. Siirtyminen kiertotalouteen vähentäisi kulutusta ja ympäristön kuormitusta, mutta se kasvattaisi myös bkt:tä ja hyödyttäisi taloutta.

”EU:n talous täytyy saada planeetan kantokyvyn rajoihin. Kiertotalouteen siirtymisessä on taustalla myös kylmä taloudellinen järki”, sanoo mietinnössä EPP-ryhmänsä pääneuvottelijana toiminut Sirpa Pietikäinen.

EU:lla on kaikki avaimet tehokkaaseen ja toimivaan kiertotalouteen, ja EU:n elvytysrahoja pitääkin kohdentaa tukemaan kiertotalouden edistymistä, linjaa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

”EU:lla on tietoa, tutkimusta ja innovaatioita ja globaalisti johtoasema kiertotaloustietoudessa. Meille kiertotalouden edistymisellä ja toimivuudella on myös suurin merkitys yhä pahenevan resurssien niukkuuden vuoksi. Kiertotalouteen siirtyminen tekisi EU:sta nykyistä paremmin tulevaisuuteen valmistautuneen.”

”Kiertotaloudella on myös potentiaalia kasvattaa EU:n bruttokansantuotetta 0,5 prosenttia ja luoda yli 700 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä, parantaen samalla työpaikkojen laatua”, Pietikäinen jatkaa

Euroopan parlamentti äänestää huomenna tiistaina täysistunnossaan oma-aloitemietinnöstä, joka liittyy uuteen kiertotaloutta koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan. Sirpa Pietikäinen on mietinnössä poliittisen ryhmänsä EPP:n pääneuvottelija. Mietintö on parlamentin kannanotto komission keväällä 2020 julkaisemaan uuteen kiertotalouden toimintasuunnitelmaan ja sen odotetaan saavan parlamentissa selkeän enemmistön tuen.

Kiertotaloudessa materiaali kiertää, eikä jätettä synny. Tuotteet ovat kestäviä, uudelleenkäytettäviä, korjattavia, päivitettäviä ja elinkaarensa päässä kierrätettäviä. Uusia raaka-aineita käytetään vain, kun tarjolla ei ole kierrätettyjä materiaaleja.

”Kiertotalouteen siirtymisessä ei ole kyse vain ympäristöstä, vaan taustalla on myös kylmä taloudellinen järki. Luonnonvaroja on rajallisesti ja kestävyyshaaste on valtava. Kilpailu niukentuvista resursseista vain kiihtyy, ja se, joka kykenee tuottamaan vähemmästä enemmän, tulee pärjäämään parhaiten”, sanoo Pietikäinen.

Koska jopa 80 prosenttia tuotteen ympäristövaikutuksista määritetään tuotetta suunniteltaessa, on suunnitteluvaihe erityisen tärkeä. Tuotteet ja pakkaukset täytyy suunnitella niin, ettei niistä synny jätettä vaan kiertävää materiaalia. Toisin sanoen jäte on suunniteltava pois “design out waste”-periaatetta noudattaen.

Tuotepolitiikan pitää perustua kestäviin, turvallisiin ja myrkyttömiin materiaaleihin. Mietintö tukee komission aikeita laajentaa ekosuunnitteludirektiivi kattamaan myös muut kuin energiaa käyttävät tuotteet. Direktiivi asettaisi standardit tuotteiden tehokkuudelle, kestävyydelle, uudelleenkäytettävyydelle, korjattavuudelle, myrkyttömyydelle, päivitettävyydelle, kierrätettävyydelle sekä resurssi- ja energiatehokkuudelle. Mietinnön kannattamalla digitaalisella tuotepassilla kuluttajat, yritykset ja viranomaiset saisivat tietoa juuri näistä ominaisuuksista ja tuotteiden ympäristö- ja muista vaikutuksista.

”Mietinnön ehdottamat toimet ovat välttämättömiä, koska kulutamme globaalisti 1,5 planeetan verran luonnonvaroja. Jos kaikki kuluttaisivat kuten keskivertoeurooppalainen, tarvitsisimme kolme planeettaa”, Sirpa Pietikäinen muistuttaa. “Tarvitsemme tiedeperusteiset ja sitovat keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet primääriraaka-aineiden käytön ja ympäristövaikutusten vähentämiselle, jotta EU:n talous saataisiin planeetan kantokyvyn rajoihin vuoteen 2050 mennessä.”

Mietintö ottaa kantaa myös viherpesuun ja ympäristöväittämiin, avoimeen ja helposti saatavilla olevaan tietoon tuotteiden korjaamisesta, keinotekoiseen vanhentamiseen puuttumiseen, digitalisaation mahdollisuuksiin ja haasteisiin, uusien kestävien ja kiertotalouden mukaisten liiketoimintamallien tukemiseen sekä myymättömien kestotavaroiden tuhoamisen kieltoon.