Painopisteet

105080
10768

Kannanotto: Uudenlainen sosiaalinen Eurooppa

3.3.2016.
Senior man sitting with his daughter and grandson

Arvot, periaatteet ja näkemykset

Näkemyksemme yhteiskunnasta ja taloudesta perustuvat kristillisiin arvoihin ja vahvaan vakaumukseen, jonka mukaan ihmiset ovat vapaita ja heidän on oltava keskeisellä sijalla sosiaalisessa markkinataloudessa. Keskeisiä arvojamme ovat vastuullisuus, kunnioitus, yhteisvastuu ja oikeudenmukaisuus sellaisina kuin samaan poliittiseen perheeseen kuuluneet Euroopan yhteisöjen perustajat Robert Schuman, Alcide de Gasperi, Jean Monnet ja Konrad Adenauer ovat ne vahvistaneet.

Luotamme Euroopan sosiaaliseen malliin sosiaalisen markkinatalouden perustana. Haluamme parantaa ja suojella sosiaaliturvaa ja kilpailukykyä, jonka on jatkuvasti mukauduttava maailman nopean muutoksen tahdissa. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 3 artiklassa vahvistetaan puitteet sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiselle kilpailukyvyn avulla ja kilpailukyvyn parantamiselle sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 9 artiklan määräysten mukaisesti katsomme, että Euroopan unionin on politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa otettava aina huomioon sosiaalipolitiikan vaatimukset.

Sosiaalipolitiikan ensisijaisena tavoitteena on tarjota kansalaisille välineitä itsenäiseen elämään ja sen ylläpitämiseen. Sosiaalipolitiikkaan on suhtauduttava investointina, joka tuottaa tuloksia pitkällä aikavälillä edistämällä kansalaisten omaehtoista toimeentuloa ja itsenäisyyttä sekä ehkäisemällä pitkäaikaista riippuvuutta sosiaaliturvasta.

Katsomme, että ääriliikkeet ja populismi on kitkettävä EU:sta ja myös kriisialueilta, jotta ihmisille olisi tarjolla todellisia mahdollisuuksia omassa kotimaassaan. Sisämarkkinat ovat yksi unionin peruspilareista ja Euroopan talouden elpyminen lepää niiden moitteettoman toiminnan varassa. Työvoiman liikkuvuudella on tässä yhteydessä suuri merkitys unionin kilpailukyvyn moottorina.

Tällä kuten muillakin aloilla (ympäristölainsäädännöstä sisämarkkinoihin ja vakaus- ja kasvusopimukseen) pidämme ehdottomasti kiinni siitä, että asianomaiset sidosryhmät noudattavat kaikilta osin johdonmukaisesti sekä kansallisia että EU:n sääntöjä, työehtosopimukset mukaan lukien. Lakien noudattaminen on moitteettomasti toimivien ja oikeudenmukaisten sisämarkkinoiden edellytys.

Olemme vakuuttuneita siitä, että sosiaalinen markkinatalous on vahvasti kytköksissä tehokkaaseen työmarkkinavuoropuheluun. Siksi tuemme Euroopan komissiota ja sen puheenjohtajaa, jotka ovat sitoutuneet käynnistämään uudelleen Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun. Korostamme myös, että työmarkkinavuoropuhelu on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 ja 152 artiklan mukaisesti otettava huomioon EU:n politiikkojen määrittelyssä ja toteuttamisessa. Työmarkkinaosapuolten valmius osallistua mielekkääseen työmarkkinavuoropuheluun on avain kilpailukyvyn ja oikeudenmukaisuuden välisen tasapainon löytämiseen ja siten työnantajien ja työntekijöiden tarpeita vastaavan tasapuolisen ja nykyaikaisen EU:n sosiaalipolitiikan muotoiluun.  EPP-ryhmä edistää verkon välityksellä käytävää työmarkkinavuoropuhelua vahvistaakseen osallistuvaa demokratiaa.

1. Työllisyyden lisääminen

Työllisyys, ammattitaitoinen työvoima ja yrittäjyys ovat asialistamme kärjessä. Kehotamme jäsenvaltioita hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti sekä EU:ssa että jäsenvaltioissa tarjolla olevia toimia ja rahoituskehyksiä hyvin toimivien talouksien ja työmarkkinoiden kehittämiseen sekä ihmisiin ja työllistämiseen tehtävien investointien edistämiseen.

1.1 EU:n rahastot

Euroopan sosiaalirahasto ja nuorisotyöllisyysaloite sekä niiden 86 miljardin euron määrärahat ovat Euroopan unionin tärkeimmät välineet, joilla työntekijöitä autetaan pääsemään ja palaamaan työmarkkinoille. Vaadimme kohdennettuja ja yksinkertaistettuja toimia, joilla parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia hyödyntää tehokkaammin Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan koheesiorahastojen, Euroopan globalisaatiorahaston ja nuorisotyöllisyysaloitteen kautta myönnettäviä varoja. Näillä välineillä on keskeinen merkitys eurooppalaisten työllistettävyyden parantamiselle.

1.2 Koulutus ja osaamisen kohtaaminen

Asetamme etusijalle koulutuksen edistämiseen tehtävät investoinnit, jotka suunnataan muun muassa harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevään koulutukseen, kieltenopiskeluun (myös naapurimaiden kielten), ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen, osaamiseen, työllistettävyyteen ja yrittäjyyteen Euroopassa Erasmus+-ohjelman ja Eures-verkoston kaltaisten foorumien kautta. Ne tarjoavat miljoonille eurooppalaisille mahdollisuuksia hankkia hyödyllistä kokemusta. Kannatamme myös jäsenvaltioiden parhaisiin koulutusalan käytäntöihin perustuvan eurooppalaisen vuorottelukoulutusjärjestelmän perustamista. Se lisäisi EU:n työvoiman liikkuvuutta myös valtionrajojen yli, minkä on osoitettu tukevan kasvua vastaamalla jäsenvaltioiden työvoiman tarpeeseen.

Mielestämme yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen opetusohjelmat on sovitettava paremmin yhteen ja niiden on vastattava muuttuvien työmarkkinoiden tarpeisiin. Kehotamme Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita edistämään sekä TVT:n että STEM-tieteiden (science – luonnontieteet, technology – teknologia, engineering – insinööritieteet ja math – matematiikka) alalla annettavaa koulutusta, jotta sekä nykyinen että tuleva työvoima saavat tarvittavat digitaaliset taidot. Lisäksi on edistettävä harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviä koulutusohjelmia sekä koulutus- ja harjoittelumahdollisuuksien yhdistämistä. Tuemme erilaisia ohjelmia, kuten verkossa avoimia kursseja, joiden avulla nuoret työttömät voivat hankkia digitaalisia taitoja, ja kannustamme myös yli 50-vuotiaita sekä aktiivisia ikääntyneitä hankkimaan näitä taitoja. Nykyisiä koulutusmenetelmiä on täydennettävä käytännön opetuksella, kuten opettamalla kouluissa koodausta, sekä tarjoamalla kouluille ja yliopistoille tarvittava teknologinen perusta. Mielestämme Euroopan maiden on tuotettava, työllistettävä ja houkuteltava korkeasti koulutettua, lahjakasta ja tuottavaa työvoimaa sekä luotava otolliset edellytykset aivoviennin estämiselle.

Lisäksi on toteutettava toimenpiteitä, jotka mahdollistavat paremmin tutkintojen ja tutkintotodistusten – esimerkiksi verkossa avoimista massakursseista myönnettävien tutkintotodistusten ja sähköisten todistusten – tunnustamisen Euroopassa, sekä epävirallisen oppimisen validoinnin, jotta ammattitaitoiset työntekijät voivat hyödyntää tietojaan ja osaamistaan kaikkialla Euroopassa. Kehotamme komissiota myös sovittamaan yhteen eurooppalaisen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokittelun (ESCO) ja muut työntekijöiden pätevyyden arviointiin tarkoitetut eurooppalaiset välineet, kuten eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen, europassin, ECVET-järjestelmän ja Eures-verkoston. Näitä välineitä käytetään yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä aiemmin hankitun osaamisen aloilla.

1.3 Osallisuutta edistävät työmarkkinat

Vaadimme toteuttamaan lisätoimenpiteitä, joilla edistetään yli 50-vuotiaiden pääsyä työmarkkinoille, yritystoimintaan ja koulutukseen ja joiden tavoitteena on torjua pitkäaikaistyöttömyyttä sekä tähän ryhmään kuuluvien työntekijöiden ja heidän perheidensä sosiaalisen syrjäytymisen vaaraa. Tavoitteenamme on myös torjua ikäsyrjintää työmarkkinoilla ja tukea ikämyönteisiä ympäristöjä.

Koska sosiaalisen syrjäytymisen merkittävin syy on pitkäaikaistyöttömyys, kannatamme toimenpiteitä sen torjumiseksi. Tätä silmällä pitäen kannatamme neuvoston pitkäaikaistyöttömyydestä antamaa uutta suositusta. Vaadimme työllistymistä edistävää aloitetta, jotta kaikki yli 12 kuukautta työttömänä olleet työnhakijat saavat henkilökohtaisen arvion ja työllistymissopimuksen, joka mahdollistaa työmarkkinoille palaamisen ennen kuin työttömyys on jatkunut 18 kuukautta.

Laillisesti maahan saapuneiden pakolaisten ja maahanmuuttajien tehokas kotouttaminen on tärkeä tehtävä ja toimivan nykyaikaisen sosiaalisen Euroopan ehdoton edellytys. Haluamme yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä työharjoittelun kautta auttaa yksilöitä löytämään voimavaransa ja tukea heidän kotouttamistaan osana kaksisuuntaista prosessia.

1.4 Digitaalialan työpaikat

Talous ja työmarkkinat muuttuvat digitalisaation sekä innovatiivisten, tuottavampien, räätälöityjen ja tehokkaiden teknologioiden ja palvelujen yleistymisen seurauksena. Mielestämme digitaaliset markkinat tarjoavat monia työllistymismahdollisuuksia, ja kehotamme kaikkia asianomaisia sidosryhmiä tukemaan uusien digitaalialan työpaikkojen kehittämistä Euroopassa. Yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa perustettu digitaalialan työllisyyttä edistävä suuri koalitio on myönteinen toimi. Edistämme myös strategioita, joilla pyritään kaventamaan digitaalista kuilua ja edistämään erityisesti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten yhtäläisiä mahdollisuuksia käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa.

1.5 Yrittäjyys

Meidän on kehitettävä parempaa yrittäjyyskulttuuria muun muassa valmistusteollisuuden alalla, perheyrityksissä sekä pk- ja mikroyrityksissä tukemalla yrittäjyyttä ja siihen liittyvää tietämystä, osaamista ja ammattitaitoa. Siksi kannatamme Junckerin suunnitelman, mikrorahoitusjärjestelyjen ja muiden EU:n mekanismien kaltaisia aloitteita sekä itsenäisten ammatinharjoittajien tukemista. Katsomme, että sekä pienet että suuret yhtiöt ja yritykset tuottavat suurimman osan kasvusta ja työpaikoista, ja siksi niiden pitäisi voida hyötyä kilpailukykyisestä ja rajattomasta ympäristöstä sekä rahoitusmahdollisuuksista, joiden avulla ne voivat helposti luoda työpaikkoja ja edistää työllisyyttä. Kannatamme verorasituksen siirtämistä pois työn verottamisesta ja siirtymistä laajapohjaisempaan, eriytettyyn verotusjärjestelmään. On painotettava voimakkaammin siirtymistä välittömistä veroista välilliseen verotukseen. Tuemme voimakkaasti pk-yrityksiä, yrittäjiä, mikroyrityksiä ja startup-yrityksiä suosivien veromallien ja verosäännösten noudattamiseen liittyvien yksinkertaistettujen menettelyjen kehittämistä.

2. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ja sosiaaliset investoinnit Euroopan kansalaisten hyväksi

Ylöspäin tapahtuva sosiaalinen lähentyminen on edellytys kestävälle ja nykyaikaiselle sosiaaliselle Euroopalle, joka pystyy vastaamaan uusiin taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. Se on avainasemassa, jotta voidaan luoda suotuisat edellytykset Euroopassa asuvien perheiden aseman, työllisyyden, työolojen ja elintason parantamiseksi sekä taata riittävä sosiaaliturva ja sosiaalinen edistys erittäin kilpailukykyisessä sosiaalisessa markkinataloudessa. Mielestämme ylöspäin tapahtuva sosiaalinen lähentyminen on välttämätöntä kestävälle talouskehitykselle ja edellyttää tehokasta ja oikeudenmukaista lainsäädäntö- ja toimintakehystä sekä veropolitiikkaa Euroopan kaikilla alueilla, jotta saavutetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.

2.1 Tulot ja palkat Euroopassa

Mielestämme Euroopan kaikilla perheillä on oikeus sellaisiin tuloihin tai tukeen, joka riittää niiden elinkustannusten kattamiseen. EU:n kansalaisten tarpeiden arviointi on ensimmäinen askel kohti sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kestävää väestökehitystä. Sosiaalisilla tukimekanismeilla on taattava, ettei riippuvuus sosiaalituista muutu pysyväksi, ja niiden on kannustettava kouluttautumiseen tai työllistymiseen.

Kaikilla eurooppalaisilla työntekijöillä on oikeus saada palkkaa, joka riittää takaamaan kohtuullisen elämänlaadun. On huolestuttavaa, että jopa 8,9 prosenttia eurooppalaisista työntekijöistä elää nykyään köyhyysrajalla. Vaadimme tehokkaiden korjaavien toimenpiteiden suunnittelua ja toteuttamista. Näitä toimenpiteitä on kehitettävä jäsenvaltioiden tasolla siten, että otetaan huomioon niiden tavat, perinteet ja rahoitusmahdollisuudet, taloudellis-yhteiskunnalliset realiteetit sekä työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien näkemykset. Katsomme, että tehokkailla työmarkkinoilla on keskeinen merkitys parempien palkkojen ja yleisen sosiaaliturvan saavuttamisen kannalta.

2.2 Köyhyyden torjunta

EPP/ryhmä ei halua minkään yhteiskuntaryhmän syrjäytyvän. Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston määrärahat vuosiksi 2014–2020 ovat yli 3,8 miljardia euroa. Siksi kehotamme kaikkia asianomaisia sidosryhmiä käyttämään saatavilla olevia varoja köyhyysriskin vähentämiseen mahdollisimman tehokkaasti. Kehotamme ensin toteuttamaan vähävaraisille kohdennettuja hätäaputoimenpiteitä ja ottamaan sen jälkeen käyttöön henkilökohtaiseen tilanteeseen perustuvia liitännäistoimenpiteitä, jotta nämä ihmiset saavat mahdollisuuden itsenäiseen ja ihmisarvoiseen elämään työllistymisen kautta. Mielestämme olisi myös  kiinnitettävä enemmän huomiota kirkkojen tällä alalla järjestämälle toiminnalle, jotta ne voivat hoitaa osuutensa tehokkaasti ja järkevästi.

On muistettava ikääntyneet, ja erityisesti ikääntyneet naiset. Ikääntyneet naiset ovat erityisesti alttiina köyhyydelle, etupäässä miesten ja naisten erittäin suuren eläke-eron takia. Siksi kehotamme jäsenvaltioita ottamaan käyttöön erityistoimenpiteitä, kuten hoitojaksoja varten myönnettäviä luottoja, vähimmäiseläkkeitä ja perhe-eläke-etuuksia, sekä vaihtamaan keskenään tämän alan parhaita käytäntöjä.

Kehotamme Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita mukauttamaan nykyisiä välineitä ja kohdentamaan ne paremmin työttömiin kotitalouksiin sekä edistämään niiden yhteiskuntaan integroitumista ja työllistymismahdollisuuksia. Nämä välineet yhdessä jäsenvaltioiden nykyisten parhaiden käytäntöjen kanssa olisivat puolestaan myös tärkeä keino vähentää lapsiköyhyyttä Euroopassa.

Uskomme, että sosiaalisen ja yhteisvastuuseen perustuvan talouden avulla on mahdollista ratkaista monia yhteiskunnallisia ongelmia innovatiivisesti ja kustannustehokkaasti. Siksi ehdotamme, että komissio vauhdittaa entisestään sosiaalisia investointeja.

2.3 Työn ja perhe-elämän tasapaino

Katsomme, että kaikissa EU:n jäsenvaltioissa tarvitaan lähellä sijaitsevaa lastenhoitoinfrastruktuuria työn ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista varten. Vaadimme myös, että hoitopalvelut ovat paremmin niitä tarvitsevien vanhempien, perheiden ja yksittäisten ihmisten saatavilla. Tuemme työnantajia, jotka pyrkivät ottamaan huomioon tähän asiaan liittyvät kysymykset organisaatioiden edun mukaisesti, mutta etenkin siten, että työntekijöitä autetaan saamaan työ- ja yksityiselämä paremmin tasapainoon keskenään. Ymmärrämme vanhempien ratkaisevan merkityksen yhteiskunnassamme ja annamme hyväksyntämme ja tukemme komission esittämälle aloitteelle, jolla edistetään naisten osallistumista  työmarkkinoille poistamalla esteitä työn ja perhe-elämän tasapainon parantamiselta yksilöiden/perheiden ja yritysten edun mukaisesti.

Ymmärrämme lasten ja muiden hoivaa tarvitsevien perheenjäsenten hoidon merkityksen. Tuemme kaikkia toimia, joita jäsenvaltiot toteuttavat palkatonta hoitotyötä tekevien ihmisten työn arvon tunnustamiseksi, ja katsomme, että tämä työ olisi otettava huomioon eläkejärjestelmissä naisten ja miesten välisen eläke-eron kaventamiseksi.

Terveenä ikääntymisestä on tullut peruskäsite suunniteltaessa ikääntyneiden elämänlaadun parantamista koskevia toimintalinjoja, joiden lähtökohta on lapsuudessa. Työterveyden ja työturvallisuuden korkean tason pitäisi olla osa niitä koko työuran ajan.

3. Vakaa sääntely- ja toimintakehys

Noudatamme perussopimuksia, joissa annetaan toissijaisuusperiaatteen mukaisesti (SEUT-sopimuksen 151–161 artiklassa) EU:lle oikeus tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelun, työehtojen, sosiaaliturvan ja sosiaalisen suojelun, työntekijöille tiedottamisen ja työntekijöiden kuulemisen, muita heikommassa asemassa olevien ihmisten osallistamisen sekä unionin alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisen alalla.

Katsomme, että unionin työ- ja sosiaalilainsäädännössä on vahvistettava koko Eurooppaa koskevat sosiaaliset vähimmäisvaatimukset ja siten taattava tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille EU:n kansalaisille ja yrityksille sekä lujitettava Euroopan sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta myös syrjäisimmillä alueilla. Ymmärrämme kuitenkin, että unionin lainsäädännöllä on turvattava eri jäsenvaltioiden ja alojen, työntekijöiden ja kansalaisten tarpeiden välinen tasapaino. Uusien unionin tasolla käyttöön otettavien normien on oltava perusteltuja ja oikeasuhteisia ja niiden on pohjauduttava huolelliseen, näyttöön perustuvaan arviointiin sekä kansallisten tapojen ja perinteiden kunnioittamiseen.

Kannatamme työmarkkinauudistuksia, joilla edistetään työnhakijoiden pääsyä työmarkkinoille, parannetaan sisäistä ja ulkoista joustavuutta työntekijöiden kannalta ja taataan työntekijöille turvattu ja kestävä sosiaalinen suojelu. Tällaisilla uudistuksilla on saatava työntekijöiden suojelua koskevat korkeat vaatimukset ja ihmisten työllistymismahdollisuuksien parantaminen keskenään tasapainoon.

Euroopan on saatava aikaan tuloksia antamatta kuitenkaan turhia lupauksia.  EPP-ryhmä vaatii järkevän sääntelyn ohjelmaa, jolla helpotetaan EU:n sosiaalilainsäädännön asianmukaista täytäntöönpanoa ja soveltamista sekä varmistetaan varojen myöntäminen oikeille kohderyhmille. Korostamme, että työmarkkinavuoropuhelu on edelleen olennainen osa sosiaalista markkinataloutta koko järkevää sääntelyä koskevan prosessin ajan SEUT-sopimuksen 9 ja 152 artiklan mukaisesti.

Tämän kattavan ohjelman on oltava tiiviisti sidoksissa eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Sen on vakiinnutettava jäsenvaltioiden sosiaalisten ja taloudellisten ulottuvuuksien strategioiden yhteinen analyysi ja määritelmä korostamalla näiden kriteerien yhteensovittamisen tarvetta.

Ymmärrämme, että sisällyttämällä työllisyysindikaattorit makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn otetaan paremmin huomioon työllisyys- ja sosiaalipoliittinen kehitys eurooppalaisella ohjausjaksolla. Mielestämme työllisyysindikaattoreille on annettava sama asema kuin muillekin pääindikaattoreille, jotta niiden pohjalta voidaan laatia perinpohjaisia analyysejä työllisyys- ja sosiaalipolitiikan tulosten parantamiseksi tarpeen mukaan tarkoituksenmukaisten rakenneuudistusten kautta.

3.1 Työntekijöiden sosiaalinen suojelu

EPP-ryhmä tukee oikeuksiin ja velvollisuuksiin perustuvia vastuullisia ja tehokkaita sosiaalisen suojelun politiikkoja. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava työntekijöiden sosiaalinen suojelu eläkkeiden osalta tarjoamalla riittäviä julkisia eläkkeitä, jotka mahdollistavat kohtuullisen elintason säilyttämisen ja suojaavat vanhuusiän köyhyydeltä, sekä edistämällä työsopimuksiin liittyviä lisäeläkejärjestelmiä ylimääräisenä suojana. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden on säilytettävä täysi vastuu eläkejärjestelmiensä järjestämisestä sekä eläkejärjestelmän kunkin ”pilarin” asemaa koskevasta päätöksestä kussakin jäsenvaltiossa. Eurooppalaisen eläketietojärjestelmän perustaminen on kuitenkin välttämätöntä.

Kun otetaan huomioon, että elinajanodote kasvaa keskimäärin 2,5 vuodella joka kymmenes vuosi kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja että Euroopan väestörakenne muuttuu, kehotamme jäsenvaltioita kiireesti toteuttamaan välttämättömät rakenneuudistukset myös eläkejärjestelmissä, jotta varmistetaan kestävä yleinen sosiaaliturva ja sukupolvien välinen solidaarisuus.

Kannatamme pitkäaikaisten sopimusten käyttöä vakiosopimuksina, joihin voidaan lisätä kannustimia asianmukaisilla toimenpiteillä. Osa-aika- ja tilapäistyö, kausityö ja muunlaiset työsopimukset ovat myös välttämättömiä, jotta mahdollistetaan monet erilaiset sopimusjärjestelyt yrityksille ja työntekijöille. Kehotamme kuitenkin toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kaikenlaiset työntekijän kanssa tehtävät työsopimukset ovat hänen velvoitteidensa ja tehtäviensä mukaisia eikä niihin liity hyväksikäyttöä tai keinottelua. Mielestämme monipuolisuudella, joustavuudella ja turvallisuudella on suuri merkitys sekä työntekijän että työnantajan kannalta.

Kannatamme toimenpiteitä kaikkien pimeän työn muotojen ja epävarmojen työsuhteiden torjumiseksi. Meille epävarmat työsuhteet merkitsevät työtä, joka ei täytä unionin eikä kansallisia vaatimuksia etenkään työterveyden ja työturvallisuuden osalta ja/tai jonka tuottamat tulot eivät turvaa kohtuullista elintasoa tai asianmukaista sosiaalista suojelua.

Kehotamme yksinkertaistamaan ja tehostamaan työterveyttä ja työturvallisuutta koskevia sääntöjä sekä parantamaan pk- ja mikroyritysten valmiuksia toteuttaa unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisia tehokkaita ja vaikuttavia riskien torjuntatoimenpiteitä. Vaadimme, että uuden sukupolven työtehtäviä hoitavien työntekijöiden työterveys- ja työturvallisuus taataan asianmukaisesti ja uusia olosuhteita vastaavalla tavalla esimerkiksi stressin, työuupumuksen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien varalta. Haluamme myös valjastaa työpaikkojen digitalisaation tarjoaman mahdollisuuden luotettavien ja joustavien työaikajärjestelyjen kehittämiseen työ- ja yksityiselämän tasapainon edistämiseksi.

3.2 Yhtäläiset mahdollisuudet

Olemme vahvasti sitoutuneet parantamaan eurooppalaisten työmarkkinoiden osallistavuutta ja tuemme siksi toimenpiteitä, joilla edistetään syrjinnän vastaisen unionin lainsäädännön puutteiden korjaamista erityisesti vammaisten työllisyyden alalla. Kannatamme lisäksi yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY täytäntöönpanoa viipymättä.

EPP-ryhmä kannattaa vahvasti naisten ja miesten täyttä yhdenvertaisuutta palkkojen ja eläkkeiden sekä urakehityksen osalta kaikissa jäsenvaltioissa. Vaadimme kohdennettuja toimenpiteitä naisten työllisyysasteen nostamiseksi, jotta 11,5 prosentissa pysyttelevä sukupuolten välinen työllisyysero saadaan poistettua ja naiset voivat hyödyntää asiantuntemustaan ja ammattitaitoaan täysimääräisesti työmarkkinoilla.

3.3 Työntekijöiden liikkuvuus

Liikkuvuus lisää sisämarkkinoiden kilpailukykyä. Vapaan liikkuvuuden kaltaisesta EU:n keskeisestä perusperiaatteesta ei voida tinkiä. Siksi puolustamme työntekijöiden vapaata liikkumisoikeutta ja liikkuvuutta, jonka rajat on määritelty selkeästi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevissa EU:n säännöissä. Emme myöskään hyväksy väärinkäytöksiä, petoksia emmekä EU:n voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanon puutteellista valvontaa.

Kehotamme jäsenvaltioita takaamaan tasapuoliset toimintaedellytykset Euroopan unionissa. Vaadimme tätä alaa koskevan toimintaohjelman laatimista nykyisissä säännöissä todettujen puutteiden korjaamiseksi, laittomiin sosiaalisiin käytäntöihin liittyvän polkumyynnin torjumiseksi ja tehokkaan valvonnan toteuttamiseksi. Kehotamme jäsenvaltioita perustamaan keskitetyn yhteyspisteen ja yhden kansallisen verkkosivuston, josta rajatyöntekijät saavat tietoa, neuvontaa ja apua toisessa jäsenvaltiossa työskentelyn vaikutuksista verotukseen ja sosiaaliturvaan.

Väärinkäytöksiä ja petoksia voidaan torjua vain, jos EU ja kansalliset lainsäädäntöelimet laativat keskinäiseen yhteistyöhön perustuvan tehokkaan, täytäntöönpanokelpoisen ja tarkoituksenmukaisen sääntelykehyksen. Samalla jäsenvaltioiden on parannettava valvontaa ja varmistettava, että se on oikeasuhteista, perusteltua ja syrjimätöntä. Oikeutettua ja lainmukaista petostentorjuntaa ei kuitenkaan saa käyttää tekosyynä perussopimusten määräysten, kuten henkilöiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden periaatteen, kyseenalaistamiseen. Muiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia on kohdeltava tasavertaisesti vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisten kanssa.

Suhtaudumme myönteisesti komission suunnitelmaan selvittää ja korjata vähimmäissosiaaliturvaa koskevien oikeuksien puutteet Euroopassa mukauttamalla sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettua asetusta 883/2004 ja sen täytäntöönpanomenettelystä annettua asetusta 987/2009. Meidän on estettävä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun lainsäädännön mukauttamisen käyttö epäreilun kilpailun välineenä.

Olemme tietoisia siitä, että työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annettuun direktiiviin liittyy edelleen ongelmia. Siihen liittyvien väärinkäytösten estämiseksi kehotamme jäsenvaltioita panemaan ajoissa täytäntöön työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun uuden täytäntöönpanodirektiivin ja analysoimaan sen jälkeen sen täytäntöönpanon vaikutuksen. Komissio ilmoitti julkaisevansa työvoiman liikkuvuutta koskevan paketin, johon sisältyy työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin kohdennettu tarkistus. Vaadimme, että tämän prosessin käynnistyessä siinä käsitellään vain välttämättömät ratkaisematta jääneet seikat, jotta varmistetaan työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu ja yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset. Tarkistetun direktiivin on jatkossakin helpotettava palvelujen tarjoamisen vapautta. Ehdotettujen toimenpiteiden on oltava selkeitä, oikeasuhteisia, syrjimättömiä ja perusteltuja sekä yhteensopivia jäsenvaltioiden erilaisten palkanmuodostusmekanismien kanssa. Väärinkäytösten torjumista ja ehkäisemistä koskevan valvonnan tiukentamiseksi kehotamme asiasta vastaavia tarkastuselimiä tiivistämään yhteistyötään ja ottamaan käyttöön sähköisen tietojenvaihdon.

Brexit, Sakharov Prize, EU investment, Kebab ban defeated
14.12.2017 - 12:15

Brexit, Sakharov Prize, EU investment, Kebab ban defeated

At its final plenary of 2017, the European Parliament approved a Resolution on the Brexit talks, backing the move to phase 2 but insisting on...
Child abuse
14.12.2017 - 12:09

EU states not doing enough to fight sexual abuse of children

The European Parliament adopted a Resolution today tabled by Anna Maria Corazza Bildt MEP calling on Member States to take concrete measures to stop...
Tax evasion
13.12.2017 - 14:09

Fight against tax evasion must be key task for EU

Left tried to hijack Panama report to harm honest taxpayers and EU economy "The fight against tax evasion, tax crime and tax avoidance must...
Kebab ban rejected, saving jobs, businesses
13.12.2017 - 14:00

Kebab ban rejected, saving jobs, businesses

The European Parliament has rejected a bid to outlaw phosphates in frozen kebab meat, pending a study in 2018 by the European Food Safety Agency....

Viikon kohokohdat

11.12.2017. - 15.12.2017.
Brexit Direction Sign

Brexit negotiations

The key debate on Wednesday will focus on the Brexit negotiations and preparations of the next Council meeting. "We will only accept a...
Protesters in Venezuela

2017 Sakharov Prize Award

The 2017 Sakharov Prize for Freedom of Thought will be awarded to the Democratic Opposition in Venezuela during the ceremony in Strasbourg on...
Picturesque patchwork quilt farmland aerial view over fields rural villages

Common Agricultural Policy: mid-term reform

A debate on rules to simplify EU farming policy, boost farmers’ bargaining power and better equip them to face risks will take place on Monday...